Sammio
Kirjaudu blogeihin

Viesti hallitukselle: Myös Sixten Korkman esitti nyt ratkaisun tukipakettien lopettamiseen

Hallituksen neuvonantaja-ekonomistitrion jäsen Sixten Korkman kirjoitti tiistain 29.9.2020 Helsingin Sanomissa kolumnissa otsikolla Mistä elvytyspaketissa on kyse?

Huomiota kannattaa kiinnittää seuraavaan kirjoituksessa:

  • Finanssipolitiikan säännöt on haudattu. Mutta kansallista vastuuta julkisen talouden hoidossa tarvitaan. No bailout- säännön toteutumiselle on luotava edellytykset. Sijoittajavastuun mahdollistava pankkiunioni tulisi siksi rakentaa valmiiksi.
  • Ajan mittaan tulisi luoda mekanismi hallitun valtion velkajärjestelyn mahdollistamiseksi. Silloin markkinavoimat valjastettaisiin kansallisen ku­rinalaisuuden tukemiseen. Tätä tarkoittavalle mekanismille on orastavaa ymmärrystä, mutta tämä ei ole kriisiaikojen hanke. Tie maaliin on pitkä.

Kommenttini:

Valtion velkajärjestelyä koskevien pykälien säätäminen olisi keino lopettaa tukipaketit. Velkajärjestelyn hakeminen (prosessin vireille laittaminen) ei toki saisi olla vain euromaan omassa päätäntävallassa, vaan aloiteoikeus pitäisi olla esim. komissiolla. Korkman liittynee kannanotossaan tässä niiden joukkoon, joilla on orastavaa käsitystä velkaongelman ratkaisusta (Vihriälä, Pylkkänen, Lepomäki, Harkimo, Andersson).  [Vaikkakin Korkman ehkä ei ajattele ihan johdonmukaisesti kokonaiskuvaa loppuun saakka, kun samassa kolumnissa kirjoittaa, että kerran vuosikymmenessä jouduttaneen hyväksymään uusi tukipaketti. ”Sen kanssa voi elää.”]

On jo nähty, että ylivelkaantuneissa maissa realismi katoaa ja ylivelkaantunut maa alkaa elää ”kaikki on hyvin ja kunhan saadaan talouskasvua” -illuusiossa. Näin oli Kreikan kohdalla: Suomessa käydessään pääministeri vakuutti, että Kreikka maksaa tukipaketilla saatavat lainansa. Italia pröystäili kesällä (2020), että liikkeelle laskemiensa velkapaperien kysyntä oli suuri. Kuka hullu niitä ostaa? Näiden syiden takia siis velkajärjestelyn aloittaminen ei voi olla vain ylivelkaantuneesta maasta itsestään kiinni.

Velkajärjestelyn voisi laittaa vireille, jos valtion velkasuhde nousee vähintään 80 %:iin jonkin sovitun laskentakaavan ja ajankohdan mukaan. Kun sijoittajilla olisi riski, että velkajärjestelyssä velkoja leikataan esimerkiksi 20–50 prosentilla, luottotappion vaara saisi normaalihuolellisuudella toimivat sijoittajat hyvissä ajoin karttamaan ylivelkaantuneiden maiden velkapaperien ostamista.

Tukipaketteja ei enää tarvittaisi, kun esim. Italian velkasuhde järjesteltäisiin 60 %:iin. Sen jälkeen se saisi taas markkinoilta lainaa järkevällä korolla. Joku voi sanoa, että markkinoilla vallitsisi pelko tällaista velkajärjestelyn saanutta eurovaltiota kohtaan. Varmasti ainakin tavallista suurempi huolellisuus, jonka seurauksena rahoitettaisiin vain 60–80 prosentin velkasuhteen väliä, mutta ei yli sen. [Esimerkki on kuvitteellinen ja suuntaa antava, koska Italian tai muunkin lähes 100 tai yli 100 prosentin velkasuhteen maan velkoja ei voida takautuvasti noin vain järjestellä 60 prosenttiin. Mutta tulevaisuuden tavoite olisi 60 %. Se, mitä velkasuhteiden alentamiseen kestävälle tasolle tarvittaisiin, olisi EKP:n antama  anteeksianto, jota käytännössä Vesa Vihriälän huhtikuussa esittämä aloite velkojen betonoinnista keskuspankin taseeseen tarkoitti. Sen jälkeen velkajärjestelyn mahdollisuuden olemassaolo olisi lukkona pitämässä velkasuhde alle 80 prosentissa.]

HS pääkirjoitus ”Maailma pyörii velan ympärillä” 27.9.2020:

  • Mikään teoria ei anna selvää vastausta, milloin valtiolla on liian paljon velkaa tai milloin markkinoille työnnetään liian paljon rahaa. Mutta sekin tiedetään, että jossain nämä rajat ovat.  [Kommenttini: Hyvä tähän saakka.]
  • On aitoa tietoutta tietää, että emme tiedä, mihin nopeasti kasvava velkasentrisyys johtaa. Mutta matka sinne päin jatkuu.

Kommenttini jälkimmäiseen: Herätys HS! On kyllä esimerkkejä, mihin ylivelkaantuminen johtaa:

  • Kreikka: sysäsi ei vain itsensä vaan koko Euroopan ongelmiin.
  • Italia: Realistinen käsitys rahan arvosta alkaa kadota. Uhkaillaan ja saadaan toisen ylivelkaantumiseen sairastuneen maan päämies (Macron) lyömään nyrkkiä pöytään huippukokouksessa.
  • Japani: Kolme menetettyä vuosikymmentä. Nuorilla pätkätöitä. Koulutettuja nuoria muuttaa ulkomaille. Lähde: professori Vesa Puttonen A-studiossa.

EKP:n sääntö PSPP-ohjelmassa on ollut, että eurojärjestelmään (EKP ja kansalliset keskuspankit) voidaan ostaa enintään 33 % kunkin eurovaltion velkojen kokonaismäärästä. Entä kun se on täynnä? Sittenkö todetaan, että raja oli itse asiassa vain heitetty, kyllähän se voidaan nostaa 45 prosenttiin.

Tämä 33 %:n raja ei päde koronaosto-ohjelmaan.

Ainut teoreettinen perustelu HS:n avoimelle kannalle olisi se, että johtaako ylivelkaantuminen ongelmiin, jos lähes kaikki muutkin maat ovat ylivelkaantuneet. Sen varaan ei kannata laskea. Viisas valtio ei ylivelkaannu vaan elää tulojensa mukaisesti, ei yli varojen. Ruotsi ja Tanska ovat ainakin olleet esimerkkejä. Viro on esimerkki. Kaiken lisäksi ylivelkaantunut valtio antaa muille yhteiskunnan toimijoille epäterveen signaalin.

Vähintään, kun ei tiedä, mihin tämä velkaantuminen johtaa, a) HS:lle, b) poliitikoille ja c) ekonomisteille pitäisi syntyä aktiivinen halu selvittää, onko EKP:n anteeksianto mahdollinen.

Sen verran poliitikot voivat hypätä EKP:n tontille. Ja jos se ei  jotakuta miellytä, niin seuraavaksi pääjohtajaksi valitaan sellainen, joka ymmärtää hallitun ja harkitun anteeksiannon olevan välttämätön. Yhdistettynä tulevat tukipaketit estävillä velkajärjestelysäännöksillä.

_____________________

 

 

eskotnurminen

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016). Olen 57-vuotias. Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa. Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan. Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset. Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa. Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset). Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot. Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Nämä ongelmat koskettavat jopa 800.000:ta ihmistä. Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon. esko.t.nurminen at gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu

Kommentit (0)

Kommentoi

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kommentoida.