Sunnuntailisää ei ehdoteta poistettavaksi, mutta kehitystarpeita on

Tärkein ensin: vihreät eivät esitä sunnuntailisän poistoa.

Vihreät laativat viikonloppuna erittäin timanttisen tavoiteohjelman. Sellaiset aiheet kuin sote-alan palkkauksen kehitys, kyberturvallisuuden vahvistaminen, pienydinvoiman edistäminen, työllisyysasteen kunnianhimoinen nosto ja verotuksen kilpailukykyisyys jäivät iloisesti sunnuntailisää koskevaan kirjaukseen kohdistuneen metelöinnin alle.

Asiaa koskeva kohta ei lopulta edes päätynyt hyväksyttyyn ohjelmaan.

Ohjelmaluonnokseen kirjattu tavoite kuului: ”Haetaan kolmikantaisesti malli sunnuntailisien uudistamisesta vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita työntekijöiden kokonaisansioita laskematta”.

Hyvin nopeasti tämä muuntui mediassa muotoon ”Vihreät haluavat poistaa sunnuntailisän”. Sosiaalisessa mediassa tietysti homma lähti vielä pahemmin laukalle ja lauantaina minulle sateli viestejä kuten ”miksi haluatte tehdä joulusta ja juhannuksesta normaalin työpäivän”. Emme myöskään itse onnistuneet kovinkaan hyvin sanoittamaan taustaa luonnoskirjauksen takana asian noustua otsikoihin.

Olen itse tehnyt ison osan työurastani vuorotyötä ja muuta epäsäännöllisesti jaksottuvaa työtä – ensin lähihoitajana ja sitten sairaanhoitajana. Tiedän, miten raskasta vuorotyö on ja miten ankeaa on joskus tehdä lähtöä viikonloppuvuoroon samalla, kun läheiset viettävät syntymäpäiväjuhlia tai ystävät matkaavat mökkiviikonlopun viettoon. Epäsäännöllinen työ on myös tutkitusti terveydelle haitallista. Tästä kaikesta on aivan oikeutettua saadakin asianmukainen korvaus.

Mutta tässä juuri se ongelma piileekin. Vain ja ainoastaan sunnuntailla on lakiin kirjattu palkanmaksullinen erityisasema. Monet esimerkiksi työskentelevät lauantaina ilman minkäänlaista lisäkorvausta joko osan työvuorostaan tai jopa koko vuoron. Lauantain prosenttikorvaukset – jos niihin on oikeutettu – ovat monesti lähes mitättömiä. Tämä ei oikein toimi nykypäivänä ja tähän vihreät haluaisivat etsiä parannuksia.

Sunnuntain erityisasemalle nyky-yhteiskunnassa ole oikein mitään perustetta. Sunnuntain uskonnollinen merkitys on kadonnut jo vuosikymmenet sitten. Onko kirkkotradition lisäksi siis mitään muuta syytä miksi juuri vain ja ainoastaan vain sunnuntain tulee olla päivistä se kaikkein erityisin?

Työaikalain sunnuntailisään liittyvää uudistusta ovat vaatineet etenkin yrittäjät jo vuosia. Sunnuntain korkeat palkkakustannukset tekevät paikoitellen liiketoiminnasta niin kannattamatonta, että on ollut järkevintä pitää liike suljettuna. Tällaisessa tilanteessa häviävät kaikki – yrittäjän lisäksi myös työntekijä, jolle työtä ei tietenkään ole tarjolla, jos ovet pidetään kiinni. Lopulta häviää myös yhteiskunta, jos raha ei kierrä, työpaikkoja ei synny ja verotuloja ei kerry. Aika monessa muussa yhteiskunnassa pystytään toimimaan lisien suhteen paljon joustavammin – esimerkiksi meidän vauraissa ja hyvinvoivissa lähivaltioissa.

On selvää, että joillain aloilla – kuten esimerkiksi terveydenhuollossa – ei tarvitse keskustella siitä, pitääkö palveluita pystyä tarjoamaan myös arkiaikojen ulkopuolella. Sairaaloiden pitää pyöriä ympäri vuorokauden ja sunnuntaisinkin, ja on hyvä huomata, että vihreiden tavoitteena ei ole laskea epäsäännöllistä työtä tekevien ansiotasoa – se luki myös ohjelmaluonnoksen asiakohdassa selvästi. Haluamme itseasiassa korottaa esimerkiksi sote-alan palkkausta ja sekin lukee tavoiteohjelmassamme selvästi.

Mutta alat eivät ole identtisiä keskenään ja joillain aloilla varmasti kyettäisiin myös neuvottelemaan valtiotasoista määräystä paremmin siitä, miten arkirytmistä poikkeavasta työstä tulee antaa lisäkorvauksia.

Itse vision työaikalainsäädännöstä, joka määrittelisi selkeämmin ja yleisemmin korvaukset kaikesta epäsäännöllisestä työstä. Epäsäännöllinen työ heikentää aivojen ja kehon toimintaa väliaikaisesti ja jopa pysyvästi. Se lisää stressiä, väsymystä, ruoansulatuselimistön ongelmia ja unihäiriöitä. Arkirytmistä poikkeavalla rytmillä on psykologisia vaikutuksia esimerkiksi sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuksien vähenemisen takia. Suomessa tehdään eurooppalaiseen tasoon nähden paljon arkityörytmistä poikkeavaa työtä.

On aika nurinkurista, että yhdelle erityispäivälle säädetty tuplapalkka ikään kuin kompensoi muina aikoina syntyvän haitan. Eihän sen näin pitäisi mennä.

Vihreät tavoittelevat Suomeen 80 % työllisyysastetta 2030 mennessä. Tällainen tavoite vaatii uutta ajattelua ja jokaisen kiven kääntämistä. Ainakin omassa aatemaailmassani työlainsäädännön perustuminen jumalanpalveluksen ajankohtaan tarjoaa erinomaisen kandidaatin vanhojen käytäntöjen kriittiselle tarkastelulle.

+1
EvaTawasoli
Vihreät Vantaa

Aluevaltuutettu (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue)
Aluehallituksen jäsen
Vantaalainen kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Sote-asiantuntija
Terveydenhoitaja
Hallintotieteilijä

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu