SDP:n ryhmäaloite toisen asteen maksuttomuudesta edistää tasa-arvoa
Koulutuksen tasa-arvo on ollut rakentamassa suomalaisen yhteiskunnan menestystä. Suomen nousu yhdeksi maailman osaavimmaksi kansaksi on tapahtunut pitkälti sen ansiosta, että olemme tarjonneet jokaiselle mahdollisuuden kouluttautua ja hankkia osaamista.
Koulutuksen tasa-arvo on tavoite, jonka eteen täytyy tehdä töitä jokaisen sukupolven kohdalla. Maailma on muuttunut, eikä pelkkä peruskoulu enää takaa nuorelle työllistymistä. Eri tutkimusten mukaan toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jää joka vuosi tuhansia nuoria. Suomalaisista jopa 15 prosenttia ei ole suorittanut toisen asteen tutkintoa 25 ikävuoteen mennessä. Etenkin pienituloisteisten perheiden lapsilla osuus on suuri.
Maksuton toinen aste on tasa-arvoteko, joka kitkee eriarvoistumista, parantaa nuoren mahdollisuuksia pärjätä työelämässä ja lisää suomalaisen yhteiskunnan menestysmahdollisuuksia. Se on myös konkreettinen teko köyhyyden periytymisen estämiseksi. Nuoren kohdalla perheen vähävaraisuus ei saisi vaikuttaa hänen kouluttautumismahdollisuuksiinsa.
Rahan puute on kuitenkin tällä hetkellä merkittävä kouluttautumisen este nuorille. Jopa neljäsosa toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo syyksi rahapulan. Ei siis olekaan ihme, että myös nuoret itse kannattavat oppivelvollisuuden pidentämistä kattamaan koko toinen aste, kuten nuorisobarometrit ovat meille kertoneet.
SDP on pitkään tavoitellut maksutonta toista astetta ja oppivelvollisuuden pidentämistä. Nämä ovat puolueemme tavoitteita myös seuraavalle eduskuntavaalikaudelle. On selvää, että koulutuksen tasa-arvon edistäminen pitäisi toteuttaa valtakunnan tason ratkaisulla ja siksi maksuttomasta toisesta asteesta tulee tehdä kansallinen päätös.
Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä, etteikö Helsinki voisi olla asiassa edelläkävijä ja laittaa siten myös painetta kansallisen ratkaisun saavuttamiseksi.
Helsingin sosialidemokraattien valtuustoryhmä on iloinen, että Helsinki on nyt ottamassa askeleita maksuttoman toisen asteen suuntaan. Ryhmäaloitteemme tavoitteena oli, että kaupunki päättää ensi vuoden talousarviovalmistelun yhteydessä varata riittävät määrärahat kattaakseen lukion ja ammatillisen koulutuksen oppimateriaalien ja työvälineiden kustannukset helsinkiläisille nuorille.
On hienoa, että kaupunginvaltuusto on 26.9. kokouksessaan päättänyt kannattaa maksuttomia oppimateriaaleja toiselle asteelle. Valtion toimista riippumatta Helsinki lähtee edistämään maksuttomuutta. Ensimmäiset toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi tehdään jo ensi vuonna alkavalla lukukaudella.
Valitettavasti koulutuskaan ei nykyään takaa työllistymistä, ainoastaan työkokemus ja oikean alan osaaminen. Samaan aikaan esim. juuri kunnissa on ollut paljon ’epäpäteviä’, eli henkilöitä jotka tekevät saman vaativuusluokan työtä kuin ns. pätevät, mutta saavat ainoastaan pienempää palkkaa, ainakin tähän asti. Onko kunnissa siis hyödynnetty pienempään palkkaan tyytyviä, vai jouduttu tyytymään muodollisesti epäpäteviin?
Lisäksi vaaditaan usein maksulliset tulityö-, hygienia- tms. kortit. Käytännössä siis suomalainen yhteiskunta on lisännyt koulutus todistuksien tarvetta, oli se sitten järkevää tai ei, kun vaatimukset kuitenkin muuttuvat niin nopeasti, että joku viisi vuottakin vanha todistus on jo käytännössä vanhentunut, jos ei ole ollut töissä sen aikaa. Sama ongelma kuin ajokortissa, eli jos on pitkän aikaa ajamatta autolla, niin monet valittavat, kuinka epävarmaa ajo on, mutta kuitenkin ajamalla taas oppii auton hallinnan. Ainakin kortin omaavat ovat joskus ehkä osanneet liikennesäännöt.
Ehkä ajokortit voisi myös muuttaa maksuttomiksi, monissa ammateissa ajokortti kuitenkin on vaatimuksena?
Ilmoita asiaton viesti
#1
”Valitettavasti koulutuskaan ei nykyään takaa työllistymistä, ainoastaan työkokemus ja oikean alan osaaminen.”
Suomessa koulutuksesta on tullut itseisarvo, joka työllistää etupäässä opettajia ja opetusorganisaatiota.
Ei ole tarkoituskaan, että oppilaskarja työllistyy.
Ilmoita asiaton viesti
Argentiina oli rikas hyvinvointivaltio joka ajoi itsensä konkurssiin pitämällä kiinni saavutetuista eduista joihin yhteiskunnalla ei ollut varaa.
Siellä oli kansalaispalkka.
Suomessa puoli miljoonaa ihmistä saa loikoa kotona työttöminä vaikka siihen ei ole varaa.
Lisäksi demarit haluaa maahan henkilöitä, jotka eivät koskaan työllisty.
Romahdus on pian edessä ja siitä toipuminen vie
50 vuotta.
Onnea valitsemallanne tiellä.
Ilmoita asiaton viesti
Argentiinan ongelmana oli kuitenkin pikemminkin yksipuolinen talous jossa tuottavuus kasvoi hitaasti. Liian suuri osa tästä ”rikkaan” Argentiinan taloudesta oli itse asiassa alkutuotantoa ja maailmanmarkkinoiden kehittyessä Argentiinan vientituotteet korvattiin muualla maailmassa enenevissä määrin teollisilla tuotteilla ja samaan aikaan etenkin Euroopassa ja osin Yhdysvalloissa ja mm Japanissa uudelleenrakennettiin teollista tuotantoa entistä tehokkaamaksi sodan jäljiltä josta seurasi iso tuottavuusloikka mitä ei tapahtunut Argentiinassa.
Ilmoita asiaton viesti
”Paljon toimivampi ja veronmaksajien kannalta taloudellisempi tapa olisi tukea vähävaraisia opiskelijoita ja perheitä tarveharkintaan perustuvalla sosiaaliturvalla kuten toimeentulotuella. Toimeentulotuki on helpompi ohjata heille, jotka taloudellisesta tukea eniten tarvitsevat.”
Tätä pitäisi tiedottaa tarpeeksi, jotta perheet ja opiskelijat ymmärtäisivät hakea tukea ja opinnot eivät keskeytyisi rahan puutteeseen.
Ainakin kaikille kustannettua oppimateriaalia odottaessa.
http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261622-ma…
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelen, missä se osaaminen näkyy kun jatkuvasti velkaannumme kansakuntana.
Osaamisen pitäisi tarkoittaa myyntikelpoisia tuotteita ja markkinointi osaamista.
Nyt koulutusvarat menevät ” Leikki, laulu ja pelehtimisosastolle ”. Niitäkin voidaan rahoittaa sitten kun velkaantuminen on loppunut.
Ilmoita asiaton viesti
Kunhan pidetään huolta siitä, että kunnat eivät kilpailuta materiaaleja niin että halvin valitaan ja sillä sipuli. Suomalaisen koulun hienous on opettajan pitkälle viety autonomia, eikä sitä saa kaventaa sillä että ylhäältä määrätään, mitä materiaalia pitää käyttää. Se huonontaisi opetuksen laatua tuntuvasti.
Kun nuoret elävät kaikenmoisen disinformaation ja nettisälän keskellä, on tavattoman tärkeää, että heillä on koulussa käytössä ammattitaitoisesti tehdyt ja opettajan hyväksi havaitsemat materiaalit, jotka tarjoavat pedagogisesti mielekästä jäsennystä kaaokseen.
Kaikkien muiden koulusäästöjen jälkeen olisi viimeinen pisara, jos käytettävien oppimateriaalienkin laatu laskee. Pahinta olisi, jos joissain kunnissa luisuttaisiin siihen että joissakin aineissa luovuttaisiin kokonaan valmiista ja ikätasoisiksi suunnitelluista oppimateriaaleista: Etsikää netistä, se on tätä päivää, aktiivista tiedonhakua!
Jotenkin alan tulla kyyniseksi, kun olen nähnyt niin monen sinänsä hienon ajatuksen kääntyvän itseään vastaan. Lähinnä syy on se, että puhutaan pelkkää eurojen kieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi minä ja vaimoni kyettiin maksamaan tyttäremme lukio-opinnot, eikä se tuottanut meille vaikeuksia. On todella vaikea keksiä syytä, miksi yhteiskunnan olisi pitänyt lukiomateriaalin meille kustantaa?
Todella outo logiikka, että jos osalla porukasta on vaikeuksia selvitä kustannuksista, niin miksi opintomateriaalin pitää olla kaikille ilmaista?
Ilmoita asiaton viesti
#8
Demarikoivisto tuhosi 66.000 yrittäjää vuodessa.
Ei talous voi silloin luistaa………..
Salaamalla tuo rikos sadaksi vuodeksi ei auta Suomen yrittäjäperheitä unohtamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos on pakko niin huolehtikaa, että materiaali on vain digitaalista, silloin oikeasti poistatte eriarvoisuutta. Sossun lienee pakko kustantaa läppäri ja verkkoyhteys siinä tapauksessa ja köyhien lapset pääsevät digitalisaatioon mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Useimmat lukiot antavat jo nykyisin omat läppärit kaikille lukiolaisille verovaroin, joten tässä suhteessa tämä ei ole pullonkaula.
Ilmoita asiaton viesti