Konkreettisia tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Suomalaisia pidetään usein kierrätyksen mallimaana. Olemme kierrätyksessä kuitenkin vain EU-maiden keskikastia ja verrattain kaukana yhteisesti EU:ssa asetetuista tavoitteista. Suomen Eurostatille vuonna 2016 ilmoittama yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli 42 %.   Yhdyskuntajätteiden kierrätysastetta on nostettava nykyisestä tasosta 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Suomen on siis nopeasti päästävä aivan uudelle tasolle yhdyskunta- ja pakkausjätteiden erilliskeräyksessä ja kierrätyksessä. Jätelain uudistus on siis tarpeen.

Jätelainsäädäntöä on uudistettu viime vuosina markkina- ja yritysvetoisesti. Kaikki uudistukset eivät ole olleet onnistuneita. Jätelaista on tullut sekava tilkkutäkki ja kierrätystavoitteet laahaavat. Kokonaisuuden hämärtyminen on johtanut eri toimijoiden osaoptimointeihin, jolloin kokonaisuudesta ei vastaa mikään taho ja toiminta on tehotonta.

On korjausliikkeen aika.  Uudistustyötä tehtäessä mielessä on tärkeää pitää keskeiset yhteiskunnalliset tavoitteet, kuten ilmastonmuutoksen vastainen työ. Yhteiskunnan ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta tarkasteltuna jätehuolto on syytä pitää pääosin julkisen toimijan hallussa. Kilpailua ja yrityksiä tarvitaan tietysti mukaan, mutta kokonaisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta vastaa tehokkaimmin julkinen sektori.

Jätelainsäädännön uudistus liittyy EU:ssa kesällä 2018 hyväksytyn jätesäädöspaketin toimeenpanoon Suomessa. EU:n jätesäädöspaketin keskeisinä tavoitteina on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Keskeiset muutokset ovat kuntien ja pakkausten tuottajien yhteistoimintavelvoite pakkausjätteen kiinteistökohtaisessa erilliskeräyksessä ja kunnan vastuun lisääminen kiinteistöiltä kerättävän yhdyskuntajätteen kuljetuksessa. Asukkaille uudistuksen on tarkoitus olla vaivaton muutos kohti kestävää jätteiden kierrätystä.

Kierrätystä tehostetaan erityisesti biojätteen ja muovipakkausjätteen, mutta myös kartongin kiinteistökohtaista erilliskeräystä lisäämällä sekä lajittelutehokkuutta kasvattamalla. Ympäristö- ja kustannusvaikutusten hillitsemiseksi keräysvelvoite rajataan osin taajama-alueille. Arvioiden mukaan jätemaksut tulevat keskimäärin hieman nousemaan, mutta jo kaiken kierrättävillä maksu voi laskea, sillä pakkausten tuottajat tulevat maksamaan kierrätyksestä aiempaa suuremman osuuden. Useissa kerrostaloissa on jo pitkään kierrätetty jätteitä nyt tehtävän uudistuksen mukaisesti.

Paljon huomiota ovat saaneet jätteen kuljetukset. Kunnan vastuulla olevan jätteen kuljetuksen kaksoisjärjestelmä on aiheuttanut ongelmia: se on hämärtänyt eri toimijoiden vastuita, vaikeuttanut jätevirtojen seurantaa ja lisännyt hallinnollista taakkaa.  Kaksoisjärjestelmä vaikeuttaa myös EU-tasolla hyväksyttyjen jätteen vähentämiseen ja kierrätyksen lisäämiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamista. Kunnianhimoisten kierrätystavoitteiden saavuttaminen tapahtuu tehokkaimmin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, jossa kuljetukset ovat suoraan kunnan ohjauksessa.

On hyvä, että nyt lausunnoilla olevassa lakiluonnoksessa esitetään kaksoisjärjestelmästä luopumista kiinteiden yhdyskuntajätteiden kuljetuksessa. Näin kunnat voivat suunnitella jätteen keräyksen ja kuljetuksen tehokkaaksi kokonaisuudeksi, hyödyntää kattavasti uusia keräysmenetelmiä (korttelikeräys, monilokerokeräys, yhteiskeräys), seurata ja valvoa jätehuoltoa tehokkaasti sekä varmistaa kiinteistöjen liittymisen järjestettyyn jätehuoltoon. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa voidaan varmistaa kohtuulliset ehdot kaikille asukkaille ja myös jätemaksut pysyvät näin paremmin kurissa.

Kunnianhimoisten kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi kotitalouksien ja elinkeinotoiminnan jätteen keräystä lisätään merkittävästi. Tämä tarkoittaa nykyisille ja uusille kuljetusyrittäjille lisää työtä ja liiketoimintaa. Ympäristöministeriön teettämän selvityksen mukaan jätteenkuljetusalalle on lähivuosina tulossa satoja uusia työpaikkoja. Myös kierrätyksen lisääminen toisi lisää liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja suomalaisille yrityksille.

eveliinaheinaluoma

Olen 32-vuotias helsinkiläinen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri. Arvoihini kuuluvat vahvimmin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu