Koulujen tasa-arvoa vahvistettava
Lasten sosioekonominen tausta on korostunut merkitykseltään 2000-luvulla, kun tarkastellaan osaamista ja oppimista. Jos kehitystä ei saada taittumaan, peruskoulun eriarvoistuminen uhkaakasvaa tavalla, jossa lasten perhetaustan vaikutus tulevaisuuden mahdollisuuksiin voimistuu entisestään.
Koulutuksellinen epätasa-arvo näkyy erityisesti kaupunkiseutujen naapurustoissa eli lähiöissä, joissa on enemmän köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Alueelliset erot näkyvät kouluissa henkilökunnan kasvavana työkuormana ja lasten korostuneena tuen tarpeena ja heikkoina kouluvalmiuksina. Tämä käy ilmi apulaisprofessori Venla Boreliuksen teettämästä selvityksestä.
Ratkaisuksi Boreliuksen selvityksessä ehdotetaan Helsingissä jo käytössä ollutta myönteisen erityiskohtelun rahoitusta – tällä kertaa kansallisen rahoitusmallin kautta. Tämä olisi toivottu uudistus, sillä kansallisen mallin myötä tasa-arvorahoitus saataisiin osaksi kansallista koulutuksen resurssoinnin järjestelmää ja koulutuksen tasa-arvoajattelua. Se mahdollistaisi laadukkaan seurannan, resurssien tehokkaan käytön sekä lisäisi asiaan liittyvää tutkimustietoa.
Tällä hetkellä Suomen hallitus vie vahvasti eteenpäin Oikeus oppia -ohjelmaa, jonka tavoitteet ovat yhteneväiset myönteisen erityiskohtelun rahoituksen kanssa. Parhaillaan kuntien haettavana on yli 67 miljoonaa euroa opetuksen tasa-arvon ja laadun kehittämiseen. Ohjelma on todella kannatettava toimi, mutta toteutuksen jälkeen olisi syytä pohtia selvityksessä esitetyn kansallisen mallin toteutusta.
Helsingin kokemukset myönteisestä erityisrahoituksesta ovat olleet erittäin kannustavia. Silti on muistettava, että kyseessä on pistemäinen toimi. Koulujen tasa-arvo rahan tulee nivoutua yhteen laajempaa kaupunkiseutujen naapurustojen eli lähiöiden kehittämistä.
Suomessa koulut ovat hyvin tasalaatuisia, oppilaat ilmeisesti eivät ole.
Jos oppilaat eivät koulussa pärjää tai edes viihdy niin eipä kai tuo rahalla miksikään muutu. Ihmisten perimä on hyvin erilainen kuten kaikilla muillakin nisäkkäillä.
Jos demarit meinaavat ryhtyä jalostamaan suomalaisia niin se voi tehota, muttei asia rahaa kaatamalla miksikään muutu.
Ilmoita asiaton viesti
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat laitetaan omaan kastiinsa eikä heitä vertaille muihin. Koska he eivät osaa opetuskieltä, ei oppiminen voi olla yhtä tehokas.
”Suomessa koulut ovat hyvin tasalaatuisia, oppilaat ilmeisesti eivät ole.”
Ilmoita asiaton viesti
Kuuntelin juuri reportaasia oppivelvollisuuden pidentämisestä. En pidä sitä kovin onnistuneena, koska itse asiassa tauko opiskelussa tekisi ihan hyvää teini-iässä. Itse olin vuoden poissa tutustumassa työelämään ja palasin sitten opiskelemaan. Pitää olla joustava malli koska jos huonosti motivoituneet 16-17 vuotiaat pojat joutuvat vastoin tahtoaan istumaan koulunpenkillä niin muiden opiskelu kärsii!
Ilmoita asiaton viesti
Suurin epätasa-arvoa luova systeemi on valintakokeiden karsiminen ylemmän tason opiskelupaikkoihin haettaessa.
Kun kerran on saanut huonon todistuksen, ei sen jälkeen kelpaa mihinkään, vaikka olisi jotain tiettyä alaa harrastanut lapsesta asti ja osaisi alan asiat yliopistotasoisesti.
Koulutuksesta on tehty yksi vitsi ja sen takiahan esim. suurempien yritysten johtajat eivät katso hakijan todistusta, koska se ei kerro mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Jos puhutaan koulujen välisestä epätasa-arvosta, pitää puhua myös eri asuinalueiden välisestä epätasa-arvosta. Ns. paremmilla eli rikkaiden asuttamilla alueilla sijaitsevat koulut ovat paremmassa asemassa kuin köyhien alueilla sijaitsevat koulut, koska niiden oppilaiden tietotaitotaso on keskimäärin parempi. Opettajilla taikka tiloilla tuo ero ei selity, koska niissä ei ole eroja.
Sekä hyväosaisuus että huono-osaisuus periytyvät, joten parempien alueiden koulujen opilaat pärjäävät opinnoissa keskimäärin paremmin kuin köyhien alueiden oppilaat. Niinpä, jos tuloksia halutaan tasapäistää, alueita ei saa päästää eriytymään nykyistä enempää tai eriytymistä pitää jopa vähentää.
Kun siis rikkaiden asuttamille alueille rakennetaan kaupungin vuokra-asuntoja, alueet tasapäistyvät ennen pitkää varmasti – ja SDP:n ikiaikainen koulutuspoliittinen tavoite toteutuu.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmiset saavat syntymässään eriavoiset kyvyt. Amen!!
Ilmoita asiaton viesti
Koulun tarkoitus on valmistaa oppilaat mahdollisimman hyviksi hyvinvointivaltion ylläpitäjiksi.
Nuijimalla kaikki tasapäiseksi haittaa tätä tavoitetta.
Ilmoita asiaton viesti
Omasta kokemuksesta tiedän, että kieltä osaamaton maahanmuuttajalapsi saa koululta erinomaista ja erityistä kielenopetusta. Ensimmäinen vuosi opetellaan lähinnä suomea ja opettajat todella panostavat tähän pienessä ryhmässä.
Vuoden päästä siirrytään ”normaaliluokalle” ja tämä on aikamoinen loikka, vaikka oppilas saa edelleen tukea A2 kielen opiskelussa. Tässä kohtaa – ennen sujuvaa suomea – on kuitenkin vaaran paikka ja jos koti ei halua tai pysty tukemaan, syrjäytymisen vaara on olemassa.
Ongelma korostuu ja itse asiassa moninkertaistuu, jos koulussa on paljon maahanmuuttajalapsia, sillä luonnollisesti heidän helpompi olla samaa äidinkieltä puhuvien tai ainakin suomea vieraana kielenä puhuvien kesken. Tällöin kielen oppiminen hidastuu ja vaikeutuu huomattavasti.
Siksi pitäisi erityisesti – rahan syytämisen sijaan – huolehtia siitä, että maahanmuuttajalapset eivät keskity samoihin kouluihin. Miksi heidän pitää ylipäätään keskittyä pääkaupunkiseudulla oleviin kouluihin, kun muualla tämän kotoutumisessa olennaisen taidon oppiminen olisi paremmin järjestettävissä? Yhdessä muiden mukana, yhtenä meistä eikä ulkopuolisena ryhmänä.
Ilmoita asiaton viesti