Kuntapäättäjällä on koronan jälkeen kovat ajat edessä

Jo nyt on selvää, että koronakriisi tulee koettelemaan Suomea ja koko maailmaa pidempään kuin alussa osasimme edes pelätä. Tilanne aiheuttaa ympäri Suomen niin kunnissa kuin myös sairaanhoitopiireissä valtavaa epävarmuutta tulevaisuudesta.

Sekä verokertymien lasku että sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvu vaikuttavat kuntien talouteen hyvin nopeasti. Etenkin eristyksissä ollut Uusimaa on ottanut vastaan isoja iskuja koko koronakriisin aikana. Tästä syystä myös hallituksen antaman kunnille suunnattavien tukien tulee kohdentua oikeudenmukaisesti ja tuki tulee kohdentaa niihin kuntiin ja kaupunkeihin, joissa myös vaikutukset ovat suurimmat ja joissa kriisi aiheuttaa eniten verotulomenetyksiä.

Alustavasti on linjattu, että kuntia tullaan tukemaan toukokuun lisätalousarviossa noin miljardilla. Arvioiden mukaan tämä kattaisi kunnille aiheutuvista kustannuksista puolet. Kunnat ovat luonnollisesti huolissaan toimien riittävyydestä. Uhkana on, että kunnat turvautuvat tässä tilanteessa leikkauksiin ja veronkorotuksiin talouden tasapainon saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Helsingin kaupunkiin kohdistuvien talousvaikutusten on arvioitu olevan tässä vaiheessa kokonaisuudessaan n. 500–600 miljoonaa euroa. Luku on alustava, mutta jo tässä vaiheessa massiivinen ja pistää päättäjän mielen matalaksi. Koronakriisi kohdistaa Helsingin talouteen erityisen ison iskun. Taloutemme rakentuu vahvasti verotulojen varaan, emmekä ole niin riippuvaisia valtionosuuksista, kuten monet muut kunnat Suomessa. Virus on iskenyt kovaa myös pääkaupunkiseudun suurimpaan työllistäjään eli palvelusektoriin, mikä näkyy lomautuksina ja menetettyinä verotuloina.

On selvää, että joudumme katsomaan koronan jälkeen Helsingin taloutta uusin silmin. Samaan aikaan on syytä varmistaa, että pidämme kaikista heikoimmassa asemassa olevista huolta ja varmistamme julkisten peruspalveluiden toiminnan. Nehän muodostavat hyvinvointivaltiomme perustan sekä mahdollistavat tuen ja avun sitä tarvitseville. Kriisin keskellä arvostuksemme julkista sektoria, sekä sen työntekijöitä että palveluja kohtaan nousee.

Tulevien vuosien budjettikehykset menevät kuitenkin koronatilanteen takia Helsingissäkin kerralla uusiksi ja siksi olisikin tärkeää, että kaupungin johto kokoaa nopealla aikataululla poliittiset päättäjät yhteen ja perustaisi kriisityöryhmän. Työryhmän tarkoituksena olisi arvioida koronatilanteen taloudellisia vaikutuksia kaupungin talouteen sekä laatia vastuullinen ja oikeudenmukainen tiekartta taloudellisesti kestävälle polulle.

Maan hallituksella on myös mahdollisuus tukea erilaisilla elvytystoimilla kuntia koronakriisistä nousemiseksi. Nyt olisikin syytä ottaa hallitusohjelman kirjaukset kohtuuhintaisesta asuntopolitiikasta ja raideliikenteen edistämisestä pöydälle ja suunnata molempiin merkittävät tuet.

Pääkaupunkiseudulle rakennettavat raideyhteydet mahdollistavat asuntorakentamisen lisäämisen. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite lisätä kaupunkiseuduilla kohtuuhintaisten ARA-asuntojen tuotantoa. Tavoitteena on rakentaa valtion pitkällä korkotuella vähintään 10 000 uusia asuntoja vuosittain, joista yli puolet Helsingin seudulle. Nyt olisi hyvä aika edistää kohtuuhintaista asumista.

eveliinaheinaluoma

Olen 32-vuotias helsinkiläinen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri. Arvoihini kuuluvat vahvimmin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu