Lähiöohjelma tuo myös Helsinkiin parannuksia
Jo 1,5 miljoonan suomalaisen koti sijaitsee lähiössä. Tällaisia asuinalueita on esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Helsingissä paljon – Esimerkiksi Pitäjänmäki, Malmi ja myös kotini Myllypuro.
Lähiöt ovat monille asukkailleen monipuolisia palveluita tarjoavia, rauhallisia asuinalueita. Olen itse erittäin tyytyväinen esimerkiksi Myllypuron runsaisiin ulkoilumahdollisuuksiin sekä liikunta- ja kulttuurimyllyyn. Tästä huolimatta tutkimusten valossa lähiöt ovat eriytyneet muista alueista esimerkiksi asukkaiden tulojen, oppimistulosten ja terveydellisten erojen osalta. Hyvinvoivempien alueiden ja lähiöiden välinen segregaatio on huolestuttavasti kasvanut myös Helsingissä.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta kiinnitti asiaan huomiota vuonna 2018 mietinnössään asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Tarkastusvaliokunta totesi, että Suomessa olisi tarvetta kattavalle, vaikuttavalle ja yli hallinnonalojen ulottuvalle yhteistyölle lähiöiden kehittämiseksi.
Toimeen on tällä hallituskaudella ryhdytty. Vuonna 2020 käynnistettiin poikkihallinnollinen, kolmevuotinen lähiöohjelma. Sen avulla lähiöitä ympäri Suomen kehitetään kokonaisvaltaisesti ja segregaatiota eli eriytymistä ehkäisten. Ohjelmalla tähdätään pitkäjänteiseen lähiökehittämiseen, jolla edistetään asukkaiden hyvinvointia, alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa sekä palveluiden ja asumisen hyvää tasoa edistetään.
Ohjelmalla tuetaan paikallisia lähiöhankkeita sekä myös aiheeseen liittyvää tutkimusta yhteensä yli 60 miljoonalla eurolla. Hankkeita toteutetaan 13 kaupungissa ja 11 tutkimuslaitoksessa.
Helsingin alueista Malmi, Mellunkylä, Malminkartano sekä Kannelmäki ovat mukana lähiöohjelmassa. Näistä monen alueen kehittämisen keskiössä on asuinympäristöjen toimivuuden, kaikenikäisten viihtyisyyden sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen. Lisäksi yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta kehitetään. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi Mellunkylässä metroasemien kävely-ympäristön ilmeen parantamista sekä Malminkartanossa ja Kannelmäessä juna-asemien ympäristöjen kohentamista. Lisäksi kaikilla alueilla kehitetään Me-koulutoimintaa lasten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Segregaation ehkäisy on koko kaupunkia hyödyttävä asia. Hyvinvoivat lähiöt parantavat kaupungin houkuttelevuutta asuinpaikkana ja lisäävät alueiden välistä yhdenvertaisuutta. Tavoitteena on rakentaa sosiaalisesti kestäviä alueita, joilla asuminen ja elämä arjessa olisi kaikille mielekästä ja hyvää.
Aivan järkyttävää tuubaa. Esim Kannelmäki on tarkoitus tiivistää. Tiivistäminen tapahtuu sijoittamalla puistoihin ja talojen väleihin uusia taloja.
Harkiten suunniteltu alue muuttuu asuinoloiltaan merkittävästi huonommaksi.
Uusiin asuntoihin on tarkoitus haalia ihmisiä kehitysmaista. Vanhoissa taloissa saavat asua paikallisasukkaat.
Kaikkea tätä perustellaan kestävyysvajeella segregaation estämisellä ja ilmastonmuutoksen estämisellä.
Mutta on toisaalta hienoa miten vasemmisto ja virheät löytävät ystävän kokoomuksesta ja gryndereistä.
Ilmoita asiaton viesti
Onko se nyt parannusta jos erilaisia ihmisiä sekoitetaan väkisin asumaan samalle alueelle? Mielummin maksan vaikka enemmän ettei tarvitse asua vaikkapa lapsiperheiden lähistöllä. Tai että ylipäätään saan valita omanlaiseni asuinalueen.
Ilmoita asiaton viesti
Tässähän käy niin että joilla on varaa muuttavat pois voihan sitten sanoa että senkus muutat kukaan ei kaipaa mutta kyllähän se jostain kertoo jos tällaista tapahtuu
Ilmoita asiaton viesti
Voisikohan asian ratkaista monikulttuurisuutta lisäämällä? En ole itse käynyt katsomassa, mutta nettitietojen perusteella vaikuttaa, että esimerkiksi Ruotissa monikulttuuriset lähiöt ovat vilkkaampia.
Ilmoita asiaton viesti
Segregaatio on luonnollinen ja hyvä asia. Se kannustaa parempiin suorituksiin ja viemään itseään kohti asioita, jotka tuntee omakseen. Segregaatio asumisessa on tästä oiva esimerkki kaikkialla maailmassa.
Jos ihmisellä on siihen varaa, hän valitsee asuinpaikkansa vapaasti. Ylätasolla valitaan asuinmaa, sitten kaupunki, kaupunginosa ja asumismuoto.
Omaa rauhaa kaipaava asuu vihreällä alueella omassa talossaan. Siinä on toki vähän hommia, mutta edut ovat lokeroon verrattuna suuret.
Mitään haluja ei ole monikulttuuriseen ympäristöön, jossa on myös väkeä, jonka seuraa ei kaipaa yhtään. Näistä esimerkkinä taparikolliset tai huumeiden käyttäjät.
Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ei oikeassa maailmassa ole olemassakaan eikä tule. Meidän arvomme toisille vaihtelee suuresti ja yhdenvertaisia emme todellakaan ole.
Päinvastoin pyrimme kovasti ponnistellen saavuttamaan jotain enemmän kuin minkä saa pyytämättäkin tai tekemättä mitään. Tämä pyrkimys ei ole mitenkään ihmisarvon vastainen.
Ilmoita asiaton viesti