Saatavuusharkinta on työmarkkinoiden etu

Työllisyyden vahvistaminen on kestävin keino vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä. Työikäisen väestön väheneminen aiheuttaa jo nyt vaikeuksia haasteita työvoiman saatavuudelle eräillä aloilla. On selvää, että tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa tulevina vuosina.

Maahanmuuton tulee kuitenkin olla kaikissa tilanteissa hallittua. Työperäisen maahanmuuton kohdalla tämä edellyttää EU- ja ETA –alueiden ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkintaa. Tähän Pääministeri Rinteen hallitus on tähän sitoutunut yksiselitteisellä hallitusohjelmakirjauksella. Saatavuusharkinta koskee pelkästään työntekijäammatteja eli suorittavan tason työtä, esimerkiksi siivoojia, kokkeja, autonkuljettajia ja rakennustyöntekijöitä, eikä se sinänsä vastaa tarpeeseen saada ulkomaalaisia osaajia Suomeen.

Saatavuusharkinnasta luopumista esitetään edelleen aika ajoin. Usein tässä yhteydessä viitataan Ruotsiin, joka on ainoa EU-, ETA- ja OECD-maa, joka on luopunut saatavuusharkinnasta. Muut jäsenvaltiot soveltavat joko kansallisia alakohtaisia kiintiöitä tai työvoimapoliittista tarveharkintaa aloilla, joilla työttömyysaste on suuri. Ruotsin kokemukset saatavuusharkinnan poistamisesta eivät ole rohkaisevia.

OECD:n tutkimuksen mukaan Ruotsissa työtekijöitä on rekrytoitu ulkomailta paljon aloille, joilla on muutoinkin työvoiman ylitarjontaa, eikä työvoimapula-aloille, kuten toivottiin. Ruotsalaisen palkansaajakeskusjärjestön LO:n mukaan tarveharkinnasta luopuminen on tuonut mukanaan vakavia lieveilmiöitä, kuten työlupien kaupittelua, harmaata taloutta ja muuta rikollisuutta.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä esiintyy Suomessa aloilla, joissa myös kantasuomalaisilla työntekijöillä on usein heikko asema ja esimerkiksi nollatuntisopimukset sekä pitkät alihankintaketjut ovat yleisiä. Oma haasteensa näiden suhteen on siinä, että työsuojelun tai poliisin mahdollisuus suorittaa valvontaa työpaikoilla on erittäin rajallinen niukkojen resurssien oloissa.

Toki saatavuusharkintajärjestelmää tulee kehittää, että se vastaa paremmin muuttuvan työelämän tarpeisiin. Käsittelyaikoja pitää kyetä lyhentämään ja hallitus on tähän jo lisännyt resursseja. Lisäksi hallitus on luomassa kansainvälisen rekrytoinnin mallin, jonka kautta rekrytointiprosessit ovat tuloksellisempia ja ottavat huomioon reilun työelämän pelisäännöt.

Ilman ulkomaisen työvoiman tehokasta valvontaa ja työmarkkinoiden pelisääntöjä on täysin mahdotonta puuttua ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön. Suomessa ei ole sijaa kaksille työmarkkinoille.

 

Eveliina Heinäluoma,

Kansanedustaja

eveliinaheinaluoma

Olen 30-vuotias helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja työskentelen tällä hetkellä viestintäalalla. Olen ehdolla Helsingissä eduskuntavaaleissa 2019. Arvoihini kuuluvat vahvimmin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu