Ydinasepelote ei estä nykypäivän kansainvälisiä uhkia

Iso-Britannian hallitus julkisti aiemmin tällä viikolla ensimmäisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjapaperinsa sitten Euroopan unionista eroamisen jälkeen. Varsin laajassa hieman yli 100-sivuisessa selonteossa linjataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet tuleville seuraaville vuosille.

Selonteossa huomiota herättää Ison-Britannian panostukset puolustukseen ja linjaus nostaa ydinkärkien määrää 260:een aiemmin asetetun tavoitteen sijaan vähentää niitä 180:een.

Linjauksesta huolestuttavan tekee se, että asevarustelun sijaan maailmassa suunnan tulisi olla ydinaseiden vähentäminen. Britannian hallituksen linjaus ydinkärkien määrän kasvattamisesta ja ydinasepelotteen vahvistamisesta tuo myös Euroopan ylle turvattomuutta ja voimapolitiikan retoriikka, jota emme kaipaa tässä ajassa, jossa meidän tulisi keskittyä kansainväliseen yhteistyöhön vakaviin uhkiin vastaamiseksi.

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja virustartunnat ovat sellaisia, joita ei voimapolitiikalla voi torjua eikä niiden estämiseen yksin yhden valtion toimet riitä. Koronapandemia viimeisimpänä on osoittanut kansainvälisen yhteistyön tärkeyden rajat ylittäviin uhkiin vastaamisessa. Lisäksi muista turvallisuusuhkista on syytä muistaa kyberuhat, joihin yhteiskuntien digitalisoituessa on varauduttava yhä paremmin. Ydinase ei estä tartuntatautien kulkemista, netin välityksellä kulkevia kyberhyökkäyksiä tai terroristi-iskuja.

Ydinaseet ovat sen todellisessa muodossa joukkotuhoaseita. Historian valossa – Hiroshiman ja Nagasakin tapahtumat muistaen – ydinaseiden aiheuttama tuho on muistutus siitä, ettei niitä tule käyttää ja ydinaseriisunnan eteen on tehtävä työtä maailmanlaajuisesti.

Viime vuosina voidaan nähdä muutosta tapahtuneen ja ydinaseriisunnan nousseen vahvemmin esille kansainvälisesti. Vuoden 2017 heinäkuussa hyväksyttiin ydinaseet kieltävä sopimus (YK:n ydinasekieltosopimus). Sopimus astui voimaan tämän vuoden tammikuussa sen jälkeen, kun tarvittavat 50 maata olivat ratifioineet sopimuksen. Suomi ei sopimusta ole allekirjoittanut, eivätkä myöskään viisi YK:n turvallisuusneuvoston pysyvää jäsenmaata mukaan lukien Iso-Britannia.

Suomi kuitenkin kannattaa ydinaseetonta maailmaa ja on vuonna 1970 voimaan astuneen ydinaseiden leviämistä estävän ydinsulkusopimuksen osapuolivaltio. Tämä samainen sopimus pitää myös sisällään kirjauksen ydinaseriisunnasta ja velvoittaa ydinasevaltioita toimimaan ydinaseriisunnan toteuttamiseksi.

YK:n ydinaseet kieltävän sopimuksen tavoitteena on entisestään edistää ydinaseriisuntaa. Kuuluminen YK:n ydinasekieltosopimukseen olisi Suomelta vahva viesti tuesta ydinaseriisunnalle ja ydinaseettomalle maailmalle. Tämän vuoksi Suomen tulisi liittyä sopimukseen. Toivottavasti myös Boris Johnsonin hallituksen päätös osoittautuisi harha-askeleeksi ja Iso-Britannia palaisi tulevina vuosina ydinaseiden vähentämisen linjalle.

0
eveliinaheinaluoma
Sosialidemokraatit Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen 32-vuotias helsinkiläinen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri.

Arvoihini kuuluvat vahvimmin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu