Katsaus perussuomalaiseen ympäristö- ja energiapolitiikkaan

Perussuomalaiset haluaa lopettaa laajamittaisen maahanmuuton kehitysmaista. Siksi tarvitaan keinoja, jotka edistävät ihmisten elinkeinomahdollisuuksia kotiseudullaan ja vähentävät Eurooppaan ja myös Suomeen kohdistuvaa maahanmuuttopainetta. On huomattava, että monien muiden vaikeuksien lisäksi pakolaisten asuttaminen pohjoiseen lisää myös hiilijalanjälkeä. Suomen kehitysyhteistyö tuleekin kytkeä entistä tiiviimmin tekijöihin, jotka edesauttavat samalla muuttoliikkeiden ja pakolaiskriisien hallintaa. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi koulutuksen tukeminen, naisten aseman vahvistaminen sekä syntyvyyden vähentäminen.

Miksi siihen kehitysyhteistyöhön ei ole sitten satsattu? Vai onko sitä liian hankala koordinoida?

https://findikaattori.fi/fi/69

https://www.vtv.fi/blogit/menestyksekas-kehitysyhteistyo-vaatii-arvioimaan-myos-pitkan-aikavalin-vaikutuksia/

 

Ja näin perussuomalaiset toteuttaisivat mieluiten kehitysyhteistyötä.

” Halla-aho totesi, että Suomen kannattaisi pyrkiä kahdenvälisiin kehitysyhteistyösuhteisiin.

– Kyse olisi eräänlaisesta kummivaltiopolitiikasta, jossa pyrittäisiin edistämään paikallista taloudellista toimeliaisuutta, ja sitten investoinnit sidottaisiin siihen, että kyseinen maa ottaa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet kansalaisensa suuremmitta mukinoitta takaisin.

https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-kehitysavun-nostaminen-07-prosenttiin-bruttokansantuotteesta-tarkoittaisi-joka-vuosi-600-miljoonan-euron-lisakuluja-valtiolle-mista-rahat-otetaan/

Onko asetettu ehto realistinen?

 

Erikseen hämmästyttää, että he toisinaan esittävät, että kehitysapua on nostettava, mutta sitten heidän vaihtoehtobudjetissaan, sitä ollaankin vähentämässä. Kenelle mikäkin teksti sitten on tarkoitettu?

 

” Kehitysyhteistyön rahoja perussuomalaiset vähentäisi 300 miljoonaa euroa.”

https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/perussuomalaiset-saastaisi-maahanmuutosta-ja-kehitysavusta-polttoaineveron-korotus-peruttaisiin/830336/

 

Jahaa, aivan niin, tarvitaan keinoja ympäristöpolitiikkaan. Mitähän ne muut konkreettiset keinot ovat kuin maahanmuuton esto, ympäristö- ja energiapolitiikkaan.

 

Myös arktiset näkökulmat tulevat korostumaan yhä voimakkaammin, ja Suomen on profiloiduttava osaamisella, jossa ympäristönäkökulmat ovat keskeisiä. Suomen aloitetta mustan hiilen suhteen on pyrittävä edistämään, sillä ilmavirtojen mukana kulkeutuva noki nopeuttaa jäätiköiden sulamista.

Tätä en uskonut löytyvän täältä, mutta taas kerran siihen liittyy sana pyrittävä, mutta ei mitään siitä, miten se tehtäisiin. Ainut positiivinen huomio on, että jollakin tasolla ilmastonmuutos on agendalla.

’Turve on kotimainen energianlähde, vastustamme sen alasajoa’ Vastustamme turpeen käyttökieltoa. Turve on kotimainen energianlähde ja tärkeä energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Biomassan ja turpeen yhteiskäytössä seos palaa puhtaasti ja siitä saadaan myös enemmän tehoa. Vaikka turpeen uusiutuminen kestää tuhansia vuosia, vain 0,8 % Suomen turvemaista on käytössä turvetuotannossa, ja Suomen suot kasvavat vuodessa enemmän turvetta kuin sitä nostetaan. Alasajo voisi johtaa turpeen korvautumiseen puulla ja vaarantaa metsäteollisuuden puun saatavuutta. Turvetuotannon vesistöhaittoja on syytä vähentää ja tuotannon ehtoja yhtenäistää, luvitusta on nopeutettava. Turpeen jatkojalostusta ja innovatiivista tuotekehittämistä on edistettävä.

”Fossiiliseksi polttoaineeksi laskettavan turpeen verotuki on paisumassa vuonna 2019 noin 178 miljoonaan euroon.

Muista fossiilisista lämmityspolttoaineista, kuten kivihiilestä ja maakaasusta, maksetaan Suomessa hiilidioksidiveroa, mutta turpeelle on tehty poikkeus, vaikka turpeen ilmastovaikutus on kivihiiltäkin pahempi. Jos turvetta verotettaisiin kuten muita fossiilisia polttoaineita, sen vero olisi yli kymmenkertainen.

Turpeen tukisummaa voi verrata siihen, että valtion budjetissa ympäristönhoitoon ja luonnonsuojeluun varataan ensi vuoden budjetissa yhteensä 90 miljoonaa euroa, eli puolet turpeen tuesta. Turpeen tuki on paisunut vuosi vuodelta, kun taas muiden fossiilisten polttoaineiden verotusta on kiristetty.”

https://www.sll.fi/mita-me-teemme/suot/nain-toimimme/turve/

 

Sopivia vaihtoehtoja, joilla energia tarpeemme saadaan täytettyä, näyttää olevan vaikeaa. Millä lailla pystyttäisiin saamaan jostakin sellaiset laskelmat, joissa kerrotaan, minkälainen energiantuotanto rasittaisi suhteessa vähiten ympäristöämme, eikä myöskään kuluttaisi varallisuuttamme tarpeettomasti. Täälläkin puhutaan ydinvoimasta. Saadaanhan se pystyyn, kun kärsivällisyys riittää, kauan saamme odottaa myös sitä, että ne kustannukset saadaan kuoletettua. Onko jatkossa saatava sähkö kallista vai ei, on varmasti kiinni paljon siitä, kuka ne tuotantolaitokset omistaa, olivatpa ne mitä tahansa. Mitään energiamuotoa ei pitäisi tukea. Saastuttavia pitäisi verottaa sen haitallisuuden mukaan, ongelma tulee olemaan se, kuka parhaiten lobbaa oman työantajansa näkemyksiä ja kuka sitten siitä päättää.

” Fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkömäärä kasvoi 11 prosenttia ja turpeella tuotetun sähkön peräti 25 prosenttia edellisestä vuodesta. Kivihiilellä tuotetun sähkön määrä pieneni hieman, mutta vastaavasti muilla fossiilisilla polttoaineilla, etenkin maakaasulla tuotettiin 2018 selvästi enemmän sähköä kuin edellisenä vuonna.”

https://www.stat.fi/til/salatuo/2018/salatuo_2018_2019-11-01_tie_001_fi.html

 

Ei heidän oppaassaan aivan kaikki ole hakoteillä, löytyy myös paljon samansuuntaisia ehdotuksia, joita eivät muutkaan tahot hyljeksi.

 

Mutta:

Kansalaisten syyllistäminen ilmastonmuutoksen varjolla on lopetettava. Väheksymättä yksityisten ihmisten omien valintojen ja kulutustottumusten merkitystä, on säilytettävä suhteellisuudentaju. Ilmastonmuutos on järjestelmätason ongelma, jota on ratkaistava ensisijaisesti energiantuotannon ja maailmankaupan rakenteellisilla muutoksilla.”

 

Tästäkö se sitten aiheutuu, miksi he enimmäkseen syyttävät tosiasioita esille tuovia tahoja ”ilmastohörhöiksi” ja vastaaviksi, vaikkei siellä syyllistetä ketään, vaan tuodaan esille, mitkä ovat niitä tekijöitä, mitkä ilmastonmuutosta aiheuttavat ihmisten edesauttamana. Eikä heidän tarkoitus ole tehdä, muita ihmisiä vähemmän syyllisiksi. Eikä tämän pitäisi olla mikään uskon asia, se täytyy vain ymmärtää. Eikä se kaikille voi olla pelkästään empiiristä tietoa, sillä kaikkea ei voi kokea, siitä on otettava selvää muutoin ja toisten avulla.

 

Kursivoidut lainaukset ovat perussuomalaisten oppaasta Ympäristö- ja energiapolitiikka.

 

https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2019/01/Ymparisto_ja_energiapolitiikka_15.1.2019.pdf

FreeThinking

Asioita, aiheita tarkkaileva ja niiden ongelmallisuutta pähkäilevä, sanoisinpa jopa enemmän introvertti kuin ekstrovertti henkilö.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu