Proteiinia elimistöön
Aiheen teki mielenkiintoiseksi näkemäni paikallislehden juttu tänne Kirkkonummelle perustettavasta start-up yrityksestä, joka valmistaa teollisesti sienirihmastoa, jossa sitä proteiinia on. Hieno juttu.
Ihminen tarvitsee päivittäin 1,1 – 1,3 grammaa painokiloaan kohti proteiinia. Iäkkäämpi ihminen 1,2 – 1,4 grammaa. Ja sitten nämä urheilevat tai treenaavat henkilöt 1,5 – 2 grammaa painokiloa kohden. Miksi sitä proteiinia tarvitaan, on että luustomme ja lihaksistomme pysyy kunnossa.
Pääsääntöisesti me saamme päivittäisen proteiini annoksemme, ruokailumme yhteydessä ja jopa liikaakin. Se liiallinen saanti aiheutuu liiallisesta eläinproteiinin syönnistä ja tämä aiheuttaa lihomista ja voi johtaa tyypin 2 diabetes riskiin. Eli mistä sitä proteiinia saa, on myös tärkeää. Hyviä proteiinin lähteitähän on useita ja lähes kaikkien saatavilla.
Tämä Kirkkonummelle tuleva sienirihmastosta proteiinia tuottava tuotantolaitos kertoo tuotantonsa vastaavan 40000 ihmisen proteiinin tarpeen. Ja hyvää tässä ravinnon tuotannossa on, että se on ympäristöystävällistä, eli valmistukseen on kotimaista ja sivuvirtoja hyödyntävä proteiinituotantoa, mikä vähentää ruuan tuotannon päästöjä.
Vuoden 2025 loppuun mennessä tällä yrityksellä on tarkoitus saada mekaaninen valmius tuotannon aloittamiseen. Kuinka nämä proteiinit tulevat jatkossa päätymään käytettäväksi käyttämissämme elintarvikkeissa onkin sitten se ruuan jatkojalostuksen loppu tulema
Vielä hieman näistä proteiinituotteista, joita kaupoissa myydään. Omasta mielestä monet niistä ovat hinnoiteltu pilviin. Mistä moinen johtuu, on raaka-aineista, joita niissä käytetään, ja jotka ovat jo hinnoiteltu pilviin.
Löysin kerran ohjeen, jossa kerrottiin kuinka helposti itse voi valmistaa proteiinipatukoita. Niiden valmistukseen ohjeessa mainittiin hera-jauhe. Kävinpä sitten katsomassa, missä hinnoissa hera-jauheet ovat, ja korkeissa hinnoissa olivat.
Yritän hieman oikaista proteeinin yhteyttä diabetekssen ja lihomiseen, joita normaali proteiini ei suinkaan aiheuta vaan nimenomaan hiilihydraarit.
Ote tuosta Kotilieden jutusta:
”Proteiinit koostuvat aminohapoista. Koska elimistö ei pysty valmistamaan niitä kaikkia itse, proteiinia tulee saada ravinnosta. Sitä tulisi syödä päivittäin, sillä toisin kuin rasva ja hiilihydraatit, proteiini ei juuri varastoidu elimistöön.
2. Mitkä ovat parhaimmat proteiinin lähteet?
Proteiinia on runsaasti maitotuotteissa, lihassa, kalassa ja kananmunassa sekä palkokasveissa ja täysjyväviljassa: kaura sisältää sitä muihin viljoihin verrattuna reippaasti.”
Koska eri proteiinin lähteet sisältävät eri aminohappoja, proteiinipitoisia ruoka-aineita kannattaa syödä vaihdellen. Varsinkin vegaanin kannattaa huolehtia monipuolisuudesta: kasvikunnan tuotteista vain soijassa on kaikkia välttämättömiä aminohappoja.
Lue myös: Proteiinin lähteet – näin koostat monipuolisen lautasmallin omaan ruokavalioosi eläin- ja kasviperäisistä valkuaisaineista.”
Hankalaa proteiin korvaaminen on sieniríhmasrotuotteilla jne..
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti pystyt oikaisemaan myös tämän.
”Varsinkin runsas eläinproteiinien saanti on yhdistetty suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.”
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki liika on liikaa ja haitat molemmissa:
”Proteiinia ei kannata syödä ylettömästi, sillä elimistö varastoi ylimäärän rasvana. Liika proteiini saattaa varsinkin diabetesta sairastavilla kuormittaa
munuaisia.
Yhden ravintoaineen runsas syöminen tapahtuu lähes aina muiden ravintoaineiden kustannuksella.”
Ilmoita asiaton viesti
Tässä lisää: Tri Antti Heikkilän tutkimukset puoltavat rusasproteiinista ml. rasvat, lsäaineetonta ruokavaliota ja vähän hiilihydraatteja.
https://www.anttiauttaa.fi/tarinani/
Ilmoita asiaton viesti
Tuo lihominen tuli tuohon mukaan sen takia, että tyypin 2 diabeteksen selvästi yleisin aiheuttaja on liika lihominen. Ja vääränlainen rasva on sellainen lihottava tekijä, jota punaista lihaa syömällä saadaan, toki sitä lihomista voi tapahtua myös toisenlaisella ruokavaliolla myös. Tällöin ihmisen elintavoissa voi olla korjattavaa muutoin.
Myös rasvoja täytyy olla. että terveenä pysyy, mutta niiden rasvojen suotaisiin olla vähän tyydyttyneitä, ei kovia rasvoja.
Ilmoita asiaton viesti
Nythän on ennusteita, että maapallon väkimäärän kehitys tyssää, oliko se alle 100 vuoden sisällä? Vaan jos ei tyssää, niin sitten maapallolta loppuu viljelypinta-ala. Siksi tuollaiset maapinta-alasta riippumattomat ravinnontuotantotavat ovat vähintäänkin mielikuvitustani kiehtovia. Voisivat myös sopia joillekin väekkäille alueille jo nyt, jos kaipaavat ravinto-omavaraisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tällaiset innovaatiot ruokaa, vaikkakin tässä tapauksessa proteiinia tuottavina, yksiköinä ovat kannatettavia.
Kun, ottaa huomioon myös niiden päästöihin vaikuttavina laitoksina.
Ilmoita asiaton viesti
Onko sitä montakaan vuotta,kun osa proteiinintarpeestamme päätettiin tuottaa sirkoilla. Ainoakaan noista suurella innolla aloitetuista ei taida olla enään toiminnassa.
Syynä lienee se,että innostus oli ja meni. Toivotaan silti tälle menestystä.
Ilmoita asiaton viesti
Ruokasuositukset määrittelevät usein kansalliset tai kansainväliset terveysorganisaatiot, kuten Maailman terveysjärjestö (WHO) tai kansalliset ravitsemuslaitokset. Ne perustavat suositukset tieteellisiin tutkimuksiin ja asiantuntijapaneelien arvioihin, joissa analysoidaan eri tekijöitä, kuten väestön terveydentilaan ja ravitsemuksellisiin tarpeisiin.
Esimerkiksi WHO julkaisut, kuten ”Diet, Nutrition and the Prevention of Chronic Diseases”, sekä monien maiden ravitsemussuositukset, kuten Suomen Ravinto 2019 -suositukset. Nämä dokumentit sisältävät perusteellista tietoa ja tutkimuksia ruokasuositusten taustalla, eli eiköhän noista löydy nuo proteiinin suositus arvotkin.
Ilmoita asiaton viesti