Sodan seurauksena sukupolvien välisen yhteentörmäyksen mahdollisuus Venäjällä

Voiko se olla edes mahdollista, on herkkä kysymys. Vanhemmalla sukupolvella ja nuoremmilla voi olla aivan päinvastainen kuva siitä, mitä on tapahtumassa. Jonkinlaisia tutkimuksia on varmasti myös siellä tehty, mutta tutkimusten kysymykset on tehty niin, että vastaaminen valtiovaltaa tuomitsevasti on lähes mahdotonta. Mitä nuoret ajattelevat, on ainakin yksi taho päässyt muuttamalta nuorelta kysymään. Ja heidän vastauksistaan tulee esille, pelko, hämmennys ja tietynlainen epäusko, siitä kuinka heidän vanhempansa ja isovanhempansa ottavat todesta kaiken mitä heille syötetään ”zombilaatikosta” kuten eräs nuori televisiota kuvasi. Muuttuvatko heidän vanhempansa sitä myöten itse zombieksi. Jotkut nuoret ristiriitaisesti voivat hyväksyä tapahtumat Ukrainassa, mutteivät voi hyväksyä sitä mitä heidän hyvinvoinnilleen ja mukavalle elämälleen tapahtuu. Ketä he silloin syyllistävät?

Se on epätodellista. Olen jo lakannut kommunikoimasta isäni ja isoisäni kanssa jo jonkin aikaa.

Kun ajattelen konfliktia, olen ahdistunut, surullinen ja turhautunut. Lähinnä siksi, etten ymmärrä, miten kukaan voisi ottaa tämän askeleen – lähettää ihmisiä taistelemaan, tappamaan muita. Se on pelottavaa.

Ja toisaalta ymmärrän, että voimme loukkaantua, jos teemme jotain yrittääksemme muuttaa sitä. Tuntuu kuin meillä ei olisi kontrollia. Vetoomukset ja protestit ovat kiellettyjä. Ihmisiä pidätetään, kun he vain kävelivät alueella, minne mielenosoitus oli suunniteltu.”

Juuri nyt voimme nähdä, että tilanne muuttuu joka päivä, ja yritämme selvittää asioita, kuten: ”Kuinka voimme maksaa ulkomaisista tavaroista, jos pankki ei toimi?” Tai: ”Mitä teemme näillä julkaisuilla, yliopistojen pääsykokeilla ja konferensseilla, joista meidät on torjuttu, koska olemme venäläisiä?”

Vastustan sotaa, ja useimmat ystäväni ja tuntemani ihmiset tuntevat samoin. Nämä ovat enimmäkseen minun ikäisiäni ihmisiä, joilla on sama koulutustaso. Perheen suhteen minulla on kuitenkin valitettavasti ristiriita vanhempieni kanssa. Tämä on ollut melko vaikeaa, koska meillä on hyvin erilaiset näkemykset.

En edes tiedä, miksi he uskovat, mitä uskovat. Se voi olla heidän neuvostomenneisyyttään tai hallituksen propagandaa, jota on vuodatettu niin monta vuotta, tai vain sitä, että on liian paljon pelkoa ja ahdistusta, jotta se todella sallisi ajatuksen siitä, että maailma on erilainen kuin mitä he odottavat. Siitä huolimatta, minulla on aika vaikeaa sen kanssa.

Joskus en voi auttaa, mutta yritän vakuuttaa heitä (vanhempia), mikä ei selvästikään toimi. Tiedoksesi, he eivät tue sotaa yleensä, he haluavat sen loppuvan; he voivat kuitenkin perustella sen päässään jotenkin.

Oli mielenosoituksia sotaa vastaan. Mutta vanhemmat sukupolvet puoltavat presidenttiämme. Yksi ystävistäni vastustaa hallitustamme, kun hänen isoäitinsä tukee heitä, – ja tiedän, että se on aiheuttanut riitaa heidän välillään.

Tunteeni presidenttimme päätöksestä ovat ristiriitaiset.

Haluan rauhaa, mutta isoäitini mielestä armeijaamme tarvitaan suojelemaan venäläisiä Itä-Ukrainassa.

”En osallistu mielenosoituksiin. On liian pelottavaa kuolla tai olla vangittuna loppuiäkseen”.

Voin työskennellä vailla pääsyä estettyihin sosiaalisen median alustoihin. Mutta monilta venäläisiltä riistetään paitsi merkityksetön syöte, jossa on viihdyttävää sisältöä, myös muistoja, työtä ja myös tärkeitä ja totuudenmukaisia tietoja siitä, mitä tapahtuu, jota ei voida saada zombilaatikosta (televisio). He valehtelevat meille räikeästi.

Lisäksi huomaan, että monien vuosien valtavista mielenosoituksista huolimatta kansa ei ole saavuttanut mitään. Hallitus ei tarvitse kansaa.

Ehkä kuitenkin jotakin osaa siitä, joka toteuttaa sokeasti tätä sotaa, jota kutsustaan erityisoperaatioksi. Ja missä sitä toteutetaan, ei ole niitä ihmisiä (venäläisiä), joita varten erityisoperaatiota suoritetaan. Onko se osa kansasta, joka ymmärtää vielä vähemmän tai uskoo sokeasti tekojensa oikeuden.

Suurin osa Venäjän kansasta vastustaa sotaa. Monet huutavat siitä avoimesti, mutta se ei pääty mihinkään hyvään. Haluamme todella auttaa, mutta emme ole pystyneet ratkaisemaan ongelmia edes omassa maassamme, ja nyt on esitetty pyyntöjä, että lopetamme sodan toisessa maassa. Luota minuun, yritämme yhä. Kirjoitamme siitä sosiaalisissa verkostoissa, allekirjoitamme vetoomuksia, lähetämme rahaa, menemme puhetilaisuuksiin, mutta toistaiseksi tämä ei ole tuottanut tuloksia, hallitus lyö meitä vain pampulla.

Aika lailla varovaista suurimman osan sodan vastustus siellä on. Tietysti se oma turvallisuus on tärkeää, militantissa valtiossa, jossa oma mielipide ei saa poiketa virallisesta linjasta.

Tässä oli muutamia artikkelissa olleista kommenteista, jotka kuvaavat aika hyvin mitä he ajattelevat. Mukana ei ole kaikki heidän kommenttinsa, mutta niitä voi lukea tästä linkistä. Kommentit ovat useammalta henkilöltä, yksilöimättä heitä.

Kommentoijat olivat nuoria naisia. Missä olivat nuoret miehet, eikö heillä ole mielipiteitä? Ehkä he ovat armeijassa tai joutumassa sinne. Tuodaan esille erään toimittajan tekemää haastattelua.

Olemme haastatelleet venäläisten sotilaiden vanhempia, emme vapaaehtoisten sotilaiden, – vaan varusmiesten, ihmisiä, jotka värvättiin armeijaan. Nämä ovat 20-vuotiaita, jotka muutaman kuukauden jalkaväki leirin jälkeen lähetettiin etulinjaan ja kertoivat, että tämä kaikki oli harjoitusta. Ukrainalaiset ovat vanginneet monia näistä sotilaista, ja heidän vanhempansa ovat täysin murskaantuneita, koska heille kerrottiin, että heidän lapsensa olivat harjoituksissa. Joten paljon on hämmennystä.

https://www.vox.com/22967223/ukraine-russia-war-putin-propaganda-reallity

Missä vaiheessa hyökkääjän keskuudessa kyseenalaistetaan tekemisen oikeutus, jonka seurauksena heitä kohtaa ahdistava todellisuus heille kerrotuilla sanan kääntein oikeutukseen, joita viljellään vääristyneellä tiedolla?

Mikäli Venäjän harrastama totaalinen propaganda ja sotapropaganda, joka kohdistuu heidän omaan nuorisoon ja jopa lapsiin jatkuu tämän kaltaisena, yhteentörmäyksen mahdollisuus pyritään tukahduttamaan ja heihin istutetaan isänmaallisuus todellisuudesta poikkeavalla tiedolla. Syntyy kuva, ettei uhreilla ole väliä, jos ne tulevat heidän mielestään oikean asian puolesta.

+5
FreeThinking
Vihreät Kirkkonummi

Asioita, aiheita tarkkaileva ja niiden ongelmallisuutta pähkäilevä, sanoisinpa jopa enemmän introvertti kuin ekstrovertti henkilö.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu