Synt. 45 Hki., isä puuseppä. Asunto Nauvo/Turku. Bryssel 97-04. 3 lasta, 4 lastenlasta. Vaimo kuoli 2006 syöpään kotona saattohoidossa. Koulut Keravalla, paras pääsykokeessa. Laulajapoika. Sai hymypojan. Kävi viulutunneilla, yhtyeen jäsen. Alaluokilla tanhuryhmässä. Suunnistaja. Lukiossa shakkikerho. Luontokerhon siht. toimitti yhden lehden. Tutkinto: teor. fysiikka. 1970 liftailin 4 viikkoa Euroopassa. Vanhaa valtaamassa. Kitaralla flamencoa. Työura: Posti, Yliopisto (kurssiassistentti 2v.), iltaoppikoulu, Ollituote, Kone, Telefenno, Telenokia(Softan laatupäällikkö), TEKES 84-97 (erikoistutkija, koordinaattori/Finprit ja Finsoft, konsultti, perusti 60 softayrityksen ryhmän SEPIIRI, EU-infon päällikkö), virallinen kielenkääntäjä englanti - suomi 1995. Media-pelissä. Perhe-Interrail. Yrittäjä Bryssel, EU-komissio (puiteohj.). Yrittäjä 05-17. Rakensi kotona tietokoneen 76. SKEPSIS siht. 91-92, pj. 93. TV :ssä 7 kertaa. Kehitti softan, joka muuttaa kuvat musiikiksi: www.synestesia.com/cd05/2005.html Lanseerasi termit sulautetut järjestelmät (embedded systems) ja ohjelmistotuotteen hallinta (software configuration management). Keksi termin TIETOISTETTU YHTEISKUNTA. INNOVAATIO on käsitteellisesti uusi menestyksellisesti lanseerattu tuote, prosessi tai palvelu. Alikersantti. Oli komppanianmestari suunnistuksessa ja ammunnoissa. 5 kertaa islannissa. Käynyt: Chicago, Los Angeles, San Francisco, Las Vegas, Tokio, Peking, Shanghai, Singapore ...
Mistä olet moiseen tulkintaan päätynyt? Oma kokemukseni Tekesistä on (olen hakenut ja saanut tukea 15:ssa eri projektissa) ollut pääsääntöisesti hyvä. Tokihan siellä on virkamiehiä ja byrokratiaa, mutta noitakin tarvitaan kun aiotaan jotenkin hallita suurehkoa kokonaisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Juttuni koski huonoja hankkeita. Tuo mainitsemasi tuki 15 hankkeessa on syytä asettaa vähintäänkin valtiontaloudentarkastusviraston syyniin.
Ilmoita asiaton viesti
10 vuoden aikana 5 eri yritystä. Saa tarkastaa.
Mihin perustat että Tekes halajaa huonoja hankkeita? En koe sitä niin, vaan päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten avauksessa totesin, Tekes perustelee lisärahan tarvetta karsittujen ”hyvien hakemusten” määrällä, kuten Akatemiakin.
Ja perinteellisesti ainakin ennen vanhaan oli kovat talkoot joukuussa kassan tyhjentämiseksi, syy sama kuin edellä.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni Tekes toimii pääosin ansiokkaasti ja hyvin. He ovat korjanneet muutamia puitteita viime aikoina:
1) Palveluille saa myös tukea
2) Tukisummat ovat riittävän isoja myös laajemmille hankkeille.
Huonoille hankkeille ei kannata antaa tukia. Hyvät saa aina tukea.
Parantamisen varaa on vielä Tekes, ELY-keskus ja Finnveran toimien yhtenäistämisessä. Nyt nuo kolme toimivat aika erillään toisistaan. ”Yksi luukku” olisi hakijan kannalta helpompi.
Ilmoita asiaton viesti
#2
Miksi muuten sanoit että hakemani tuet tulisi asettaa ”valtiontaloudentarkastusviraston syyniin”?
Ja miksi ”vähintäänkin”, mitä muuta niille olisi tehtävä?
Ilmoita asiaton viesti
#6 Se, et olet saanut tukea 15 hankkeelle vaatii mielestäni ulkoisen selvityksen Tekesin toimintatavoista.
Ilmoita asiaton viesti
LG 7# – Mutta kuka tarkastaisi tarkastajat ja kuka heidän tarkastajansa? Kun rahaa saavat vain hyvät hankkeet, ei ole kuin hyviä hankkeita. Muista tietoyhteiskunnan ja pahoinvointivaltion päätuotantolinja: valmistaa ihmisestä kelpo virkamies!
Ilmoita asiaton viesti
Euroopassa on iso joukko konsultteja, jotka myyvät provisiolla hakemusten teon osaamistaan EU:n puiteohjelmien miljardien lypsämiseksi. Epäilen, että tuo 15 Tekes-projektin mies harjoittaa Suomesss vastaavaa binestä
Ilmoita asiaton viesti
Oi ystävät Kalliit syöksyvässä suomessamme!
Eräs tapa tarkastella TEKES in rahoitustusta olisi tehdä se seuraavien kysymysten kautta:
1. Kuinka monta potentiaalisen hankkeen omistajaa ei ole edes jättänyt hankehakemusta? _____ KPL / % osuus kaikista.
2. Kuinka monta hankehakemusta on jätetty vuosittain.
3. Kuinka moni niistä sai TARVITSEMANSA rahoituksen
4. Kuinka moni niistä oli hengissä vielä 5 vuotena?
5. Kuinka moni niistä saavutti KANSAINVÄLISTÄ menestystä?
6. Mikä oli hankkeiden kokonaisrahoitus?
– Entä menestymättömien – menestyvien?
7. Paljon maksoi TEKES in oma Organisaatio
8. Kuinka moni hankkeista oli PK – Yritysten, entä Suuryritysten?
– Entä rahoitussuhde?
9. Millä kriteereillä hankkeet hylätään TEKES issä?
10. Millä kriteereillä TEKES istä saa rahaa ?
VeliSynkkä
Motto: Viisas luovuttaa toivottoman edessä
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin hyviä kysymyksiä, joista pääosaan vastattu Tekesin evaluoinneissa.
Nyt kysymyksenä oli vain, hyötyykö Tekes siitä, että huonojen hakemusten määrä lisäätyy. Vastaus on: kyllä. Perustelut yllä.
Ilmoita asiaton viesti
Toki voin ja aion kun palaan viikonlopun jälkeen kotosalle.
Ilmoita asiaton viesti
#6,9
Miksi olet noin epäileväinen, ellet jopa skeptinen? Miksi vaatii ulkoista selvitystä? Kaikki hankeet menneet normaalin hakemus-putken läpi.
En harrasta provisiota. Osa hankkeista omiin yrityksiin, osa muille ulkoistettuna resurssina. Kaikki hankkeet tai niiden tulokset edelleen käytössä. En lähde huonoihin hankkeisiin mukaan lainkaan.
Mikä saa epäilemään provisiota? Ja mitä pahaa siinä on? Täyttäähän moni maksusta muunkinlaisia hakemuksia, jopa veroilmoituksia.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ”edelleen käytössä” ei ole mikään onnistumisen kriteeri veroeurojen käytössä t&k:hon.
Ilmoita asiaton viesti
Lauri, epäilet ja oletat paljon asioita. Minun kohdallani epäilyksesi ja olettamasi olivat vääriä.
Lauri, älä oleta, tiedä. Olettamus on monien munauksien äiti.
Oletko jostain syystä katkera Tekesille? Eivätkö he tue omia projektiasi? Ainakaan Tekesin asiakasyrityslistalla ei ole sinun yritystäsi. Kuten aiemmin sanoin, he eivät tue huonoja hankkeita.
Vaikuttaa että et ymmärrä kuinka Tekes toimii.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä siis on mielestäsi Tekesin hankkeiden tärkein onnistumisen kriteeri?
Ilmoita asiaton viesti
Hanke auttaa yritystä kehittämään omaa toimintaansa. Pienillä yrityksillä merkittävästi, suurilla suhteellisesti vähemmän. Tekesin rooli on mahdollistaa resursseja ja jakaa riskiä – yritys ei ehkä omin avuin voisi lähteä niin riskialttiiseen (riskejä mm. teknologia, kustannukset, aikataulu, voimavarat) hankkeeseen.
Mitattavia asioita ovat mm. vienti, työpaikat, kv näkyvyys, patentit ja muu ipr, liikevaihto, verkottuminen, uudet tuotteet ja palvelut, yms. Puhtaalla tutkimuspuolella voi olla muitakin mittareita, sitä en tunne niin hyvin.
Kaikki hankkeet eivät menesty, mutta silti ne voivat olla onnistuneita.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta mikä noista on se tärkein onnistumisen kriteeri?
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin on yhtä tärkeintä yleistä kriteeriä, sillä se riippuu hankkeesta, yrityksestä, organisaatiosta, jne.
En kerkeä/viitsi opettaa enempää. Opiskele Tekesin toimintaa, tutstu vaikka http://www.tekes.fi
Ilmoita asiaton viesti
Heh ! Työskentelin Tekesissä 1984-1997, jonka jälkeen siirryin Brysseliin 7 vuodeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Se että työskentelit Tekesissä pitkään ei kerro että ymmärrät heidän toimintaansa. Luin kyllä CV:si, ja siksi ihmettelen huonoa tietämystäsi ja olettamuksiasi Tekesin toiminnasta.
Ilmoita asiaton viesti
Tapauksesi, nuo 15, kertoo siitä, että Tekesillä ei ole tuen arvoisia hankkeita riittävästi. Suomesta puuttuu hyviä ideoita ja päteviä ihmisiä työstämään noita ideoita innovaatioiksi saakka.
Ilmoita asiaton viesti
#23
Taas oletuksia. Lauri, oleta vähemmän, tiedä enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Mainitsit tämän ensimmäisenä, kun kysyin onnistumisen kriteerejä:
”Hanke auttaa yritystä kehittämään omaa toimintaansa.” #18
Tuo kertoo vääjäämättömästi myös Tekesin repsahtaneesta hankekulttuurista. Aikoinaan silloinen ktm (nykysin tem) hoiti niitä tehtäviä, jotka siirtyivät Tekesille. 80-luvun alkupuolella ktm saattoi tukea vaikkapa CAD-laitteiden hankintoja, muttei ohjelmistoprojekteja, joita halveksittiin ”insinöörityönä”. Tuossa kriteerissäsi on sama henki, konsultin henki.
Ilmoita asiaton viesti
#25
Olemme jo 2010-luvulla. Mielestäni Tekes toimii erittäin hyvin. Kunhan vielä saadaan ”yhden luukun” tiski, jossa yhdistetään TE-keskusten (ELY-keskus) ja Finnveran toimintoja, on meillä kansainvälisestikin hyvä paketti. Pientä hienosäätöä aina tarvitaan, mutta perusteet ovat kunnossa.
Älä ole niin kuin ilmastoskeptikot, eli älä poimi yksittäisiä lauseita ja vedä niistä johtopäätöksiä. Yritä keskittyä kokonaisuuteen.
”Tuo kertoo vääjäämättömästi myös Tekesin repsahtaneesta hankekulttuurista.”
Mikä kertoo? Minun arvioni yhdestä menestyksen kriteereistä kertoo Tekesin kulttuurista? Ei kerro, se oli vain minun yksi arvio kriteereistä. Jälleen kerran, älä oleta, tiedä.
Luulin, että sulla olisi ollut tähän aiheeseen muutakin annettavaa, kuin kommenttien nälvimistä, mutta ei ollut. Ilmiselvästi et ymmärrä mistä kirjoitat.
Ilmoita asiaton viesti
Aha. No mitä tarkoit tällä:
”Kaikki hankkeet eivät menesty, mutta silti ne voivat olla onnistuneita.” #18
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi jokin suuren riskin omaava hanke, johon yrityksellä ei olisi mitään mahdollisuutta lähteä ilman Tekes tukea. Mahdollinen potentiaali on kuitenkin niin suuri, että hankkeeseen päätetään lähteä, tiedostaen suuri riski. Ja etukäteen on selvitetty, että ei ole mahdollista tietää onnistuuko hanke vai ei, ellei sitä kokeilla. Jos nyt kokeillaan, ja hanke ei menesty kuin oltiin ajateltu, se voi silti olla onnistunut. Onnistuneisuus tarkoittaa sitä, että hankeen asia (olkoon se teknologia, sovellus, markkina, jakelutie, tms.) on tullut perin pohjin selvitettyä. Lopputulos ei ollut mitä haluttiin, mutta hankkeen avulla on kasvatettu osaamista ja tietotaitoa. Samoin on kasvatettu yrityksen mahdollisuuksia jatkossa, koska nyt on enemmän tietotaitoa ja osaamista (tosin kalliilla hankittua, mutta oletuksena oli ettei tätä tietoa voinut muuten saada kuin kokeilemalla). Nyt ehkä voidaan paremmin fokusoida seuraavat askeleet ja kenties uudet hankkeet. Epäonnistunut hanke voi siten olla menestynyt, koska se luo taas uutta pohjaa yrityksen tulevaisuudelle.
LG: Tuo on OK. Mutta tarjoaa myös hyvät mahdollisuudet kupata veroeuroja Tekesiltä. Helpoimmin sellainen onnistuu Tekesin huijaamiseen erikoistuneen konsultin avulla. Montako noista mainitsemistasi 15 hankkeesta, joissa olet ollut mukana, oli ylläkuvatun kaltaisia?
Ilmoita asiaton viesti
#12 Tässä lukuja parista ensimmäisestä Tekesin evaluoinnista (vuodelta 2000):
http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/teknh…
Katso myös:
http://grohn.blogit.uusisuomi.fi/2009/10/15/tarvit…
Ilmoita asiaton viesti
Kun Tekes arvioituttaa toimintaansa, arvioidaan panoksia, ei tuloksia:
Tutkimuksesta liiketoimintaa (TULI) arvioitiin jo vuonna 2005 Tekesin toimeksiannosta. Mielenkiintoista on, ettei arviointi koskenut syntynyttä bisnestä, vaan panostuksien oikein asettamista. Arvio keskittyi näihin:
1. Alueellinen toimivuus
2. Vertailu ulkomaisiin hankkeisiin
3. Ehdotukset uusiksi suuntaviivoiksi
Miten on mahdollista antaa ”uusia suuntaviivoja”, kun arviointi ei antanut tietoa hankkeen hyödyllisyydestä.
Ja edelleenkin muka ”TULI edistää tutkimustulosten kaupallistamista”. Hyvää bisnestä kaikenkarvaisille konsulteille:
”Varsinaisen rahoituspäätöksen ja hankkeeksi kirjaamisen jälkeen TULI-rahoitus korvaa 100 % ulkoisista asiantuntijakustannuksista. ”
Ja arviointi on toinen konsulttien hyvä bisnes…
Ilmoita asiaton viesti
#28
Projekteistani ei yksikään ollut mainitsemani kaltainen. Kaikissa hankkeissa/projekteissa olin mukana hakuvaiheesta loppuraporttiin, vastuullisena henkilönä tai yhteyshenkilönä.
Oman kokemukseni mukaan Tekesiltä ei ”kupata veroeuroja”. Pitää muistaa, että omarahoitusosuus on oltava puolet hankeen kokonaiskustannuksista. Nykyisin Tekes on tarkka omasta rahoituksesta jo ennen päätöstä. Enää ei käy lainasitoumus, vaan rahat on oltava sijoitettuna (oma pääoma, vvk-laina, muu vastaava) ennen päätöstä. Lisäksi painotus on ostopalveluissa (vs. omat palkat), joten yritykselle ei ole mitään hyötyä Tekes projektista ellei projektin tuloksista ole sille hyötyä.
Mitä sulla on konsultteja vastaan? Suosittelen itsellesikin niiden käyttöä, jos on isoja haasteita kaupallistamisessa, jakelukanavissa, tuotekehityksessä, organisoinnissa, yms. Itse olen käyttänyt konsultteja jonkinverran ja saanut aina hyvän tulos/panos suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Yäk! YÄK!!
Kun Tekes arvioituttaa toimintaansa, arvioidaan panoksia, ei tuloksia:
Tutkimuksesta liiketoimintaa (TULI) arvioitiin jo vuonna 2005 Tekesin toimeksiannosta. Mielenkiintoista on, ettei arviointi koskenut syntynyttä bisnestä, vaan panostuksien oikein asettamista. Arvio keskittyi näihin:
1. Alueellinen toimivuus
2. Vertailu ulkomaisiin hankkeisiin
3. Ehdotukset uusiksi suuntaviivoiksi
HYI HELVETTI KUN OSAAKIN OLLA LIMASTA TAVARAA! HYI! YÄK!
VeliSynkkä
Motto: KONEISTO työllistää elämää pelkääviä vätys – surkimuksia!
Ilmoita asiaton viesti
#31 Taidat unohtaa Tekesin lainat, joita ei tietyin ehdoin peritä takaisin, jos hanke epäonnistuu. Jopa 5 vapaavuotta ym. ym.
Ilmoita asiaton viesti
#33
En unohtanut. Samat ehdot niiden saamisessa kuin tuessa, myös omarahoitusosuus. Laina peritään takaisin vaikka hanke epäonnistuu. Mutta lainan vakuutena on vain yritys, eli jos yritys menee nurin, lainaa jää usein maksamatta. Lyhennysvapaita vuosia on 3, korot maksetaan tuoltakin ajalta.
Ilmoita asiaton viesti
Erehdyt tuossa laina-asiassa. Käypä tsekkaamassa.
Ilmoita asiaton viesti
#35
En erehdy. Tosin lyhennysvapaita voi olla 5 vuotta, mutta lainan maksu on kuten kerroin.
Miksi sulla on noin tölvivä ja naljaileva tyyli? Luuletko että tiedät tästäkin asiasta niin paljon, että koet voivasi tölviä muiden sanomisia. Yritätkö peittää omaa inkompetenssia tarttumalla kommenttien pieniin yksityiskohtiin ja naljailemalla ja töksäyttelemällä niistä typeriä one-linereita?
Sait aikalailla samanlaista palautetta Nokialta, jossa mainittiin tölväilyistäsi. Lisäksi vääristelit törkeästi itse aisaa. Tuolla toimintatavalla et saa ihmisiä kommentoimaan itse asiaa, vaikka olisivatkin asiasta samaa mieltä ja haluaisivat keskustella asiasta.
LG:
”Jos hanke epäonnistuu tai hankkeen tuloksena ei synny taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksissa jättää perimättä kokonaan tai osittain.”
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti olet taas väärässä:
1. Yleistä lainamuutoksista
OHJE 1 (2) Lainaehtojen muutos 28.10.2009
Jos hanke tai sen tulosten hyödyntäminen viivästyy merkittävästi suunnitellusta, laina-aikaa voidaan pidentää erittäin painavista syistä enintään kahteenkymmeneen vuoteen. Lyhennyksistä vapaita vuosia voidaan myöntää enintään kymmenen.
Laina ja kertyneet korot voidaan poikkeustapauksissa muuntaa osakeyhtiölain (624/2006) 12. luvussa tarkoitetuksi pääomalainaksi, jos hanke tai sen tulosten hyödyntäminen viivästyy.
Jos hanke epäonnistuu tai hankkeen tuloksena ei synny taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksissa jättää perimättä kokonaan tai osittain.
Perimättäjättäminen tarkoittaa velan anteeksiantoa ja se perustuu kunkin rahoituspäätöksen tekohetkellä voimassa olleen rahoitusasetuksen säännökseen sekä rahoituspäätöksen liitteenä oleviin yleisiin ehtoihin.
Jos hanke epäonnistuu tai hankkeen tuloksena ei synny taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksissa jättää perimättä kokonaan tai osittain.
Perimättäjättäminen tarkoittaa velan anteeksiantoa ja se perustuu kunkin rahoituspäätöksen tekohetkellä voimassa olleen rahoitusasetuksen säännökseen sekä rahoituspäätöksen liitteenä oleviin yleisiin ehtoihin.
http://www.tekes.fi/imageserver/publishedcontent/f…
Ilmoita asiaton viesti