Digitaalisuuden harha
Tuottavuuden nousu on lopullisesti pysähtynyt
Digitalisaatio murroksena on nykypäivän harhainen uskonkappale. Nyt keräillään vain tuottavuuden rippeitä. Digitalisaation murros oli 35 vuotta sitten.
”Northwesternin yliopiston professori Robert Gordon uskoo, että tietotekniikan vallankumous on jo nähty: se alkoi 1960-luvulla ja saavutti huippunsa vuosituhannen vaihteen it-kuplan tienoilla. 2000-luvulla innovaatiot ovat Gordonin mukaan lähinnä liittyneet viihteeseen ja tehneet laitteista pienempiä. Koko talouden tuottavuus ei ole kuitenkaan enää juuri kasvanut. HS
Robert J. Gordon’s, a Northwestern University economist whose 2000 paper
“Does the ‘New Economy’ Measure Up to the Great Inventions of the Past?”
included a damning comparison of the flood of inventions that occurred a century ago with the seeming trickle that we see today. Consider the new products invented in just the ten years between 1876 and 1886:
internal combustion engine, electric lightbulb, electric transformer, steam turbine, electric railroad, automobile, telephone, movie camera, phonograph, linotype, roll film (for cameras), dictaphone, cash register, vaccines, reinforced concrete, flush toilets. The typewriter had arrived a few years earlier and the punch-card tabulator would appear a few years later.
And then, in short order, came airplanes, radio, air conditioning, the vacuum tube, jet aircraft, television, refrigerators and a raft of other home appliances, as well as revolutionary advances in manufacturing processes. (And let’s not forget The Bomb.) The conditions of life changed utterly between 1890 and 1950, observed Gordon. Between 1950 and today? Not so much.
Tietotekniikan perusta on edistynyt yllättävän vähän vimeisenä 20 vuotena. Vuosina 1960-2000 se kehittyi huimasti. Erityisesti ohjelmistojen alustat, kehitysvälineet sekä laskentatehot, tallennuskapasiteetit ja tiedonsiirto.
2000-2021 ja eteenpäin on taasen tapahtunut merkittävää kehitystä digitaalitekniikan soveltamisessa eikä se ole kuin vasta alussa.
Automaation, robotiikan ja tekoälyn sovellukset globaalissa verkossa löytävät uusia kohteita joka päivä ja samalla uusia käyttäjiä. Systeemi-integraatio suoriutuu yhä vaikeammista vaatimuksista, jota tukee alan standardointi.
Ilmoita asiaton viesti
Joskus tuntuu, että ideointi loppui 1500-luvulla Leonardo da Vincin kuolemaan. Hahmotteli Wikipedian mukaan myös ideoita tekniikassa, lääketieteessä, anatomiassa… jne. Sen jälkeen noita vain hieman jatkokehiteltiin. No – DNA:ta ei kai edes ideoinut ;-).
Ilmoita asiaton viesti
Vasta kvanttitekniikan kehittyminen tietokonemaailmassa mahdollistaa tekoälyn todelllisen kehitttymisen ja samalla ihmiskunnan tuhoutumisen.
Ilmoita asiaton viesti
Tekoälyn merkitystä on asiantuntemattomasti liioiteltu. Vähän samaa kuin ennen puhuttiin äly-siitä-sun-tästä.
Kvanttitietokoneita ei vielä ole. Demoja vain.
Idea demo proto tuote tuoteperhe …
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on paljolti totta. Lisäksi digitaalisuus ja e-etäily synnyttää yhteiskunnallisia haittoja. Nuorten keskittymiskyky ja kyky tahtoa ehkä heikkenevät, lyhytjännitteisyys kasvaa. Voi olla, että jopa kyky vanhemmuuteen heikkenee ja katoaa. Näin käy usein kokonaiselle eläinlajille, kun elinolot ja ympäristö heikkenevät. Ja digitalisaatiolla on mahdollisesti elinympäristöä heikentävä vaikutus. Mm. maailman muistisääntöisyys (eri sijaintien käyttö eri tehtäviin ja sijaintien kuvautuminen pitkäkestoisen muistin tukirakenteeksi) heikkenee.
Yksi ilmiö on jo tuttu: emme opi kaupunkeja ja tieverkkoa, koska tiedämme, että niillä ei ole keskustelullista merkitystä. Kaikki paikkaviittaukset tehdään kahden kännykän ja Google Mapsin kautta. Sama henkinen laiskuus leviää muuallekin, voi haitata mm. matematiikan omaksumista.
Ainakin yhteiskuntien selviytymiskyky (resilienssi) heikkenee dramaattisesti. Konkreettinen askel siihen suuntaan on digiraha, mutta suuria harppauksia on jo otettu, kuten äärimmilleen tehtostettu globaali ja lokaali tavaralogistiikka, joka tekee suurista kaupungeista massiivisia nälänhätäalueita parissa päivässä.
Nykyinen koronakaranteenipolitiikka on jollain tavalla symbolinen riitti: olemme suurkanalan kanoja, kanalassa on nyt hiljaista ja me kaikki kuulemme rehuliukuhihnan hiljaisen suhinan, ja valot, juottoaltaan lirinän ja ilmastoinnin huminan. Ne kaikki pelaavat vielä – toistaiseksi. Keskusohjaamon kytkinlaudalla vilkkuu oranssi valo… Jos jokin menee vikaan, tarvitaan Bobcat ja kuormauskauha ja jätteenpolttolaitokselle lähtee kolme rekkavaunullista broilerinraatoja.
Ilmoita asiaton viesti