Ns. kansallinen kilpailukyky
Kauppalehden otsikko 12.1.2021:
…
Yritysten kilpailukykyä ei voi yleistää valtion tasolle
15 % kilpailukykykuilu on puhdasta roskaa. Vertailuja voi tehdä vain toimialakohtaisesti:
Entinen yritysjohtaja Sipilä monien muiden tavoin kuvittelee harhaisesti, että yritysten toimintaperiaatteet voidaan yleistää valtion tasolle.
Porter ja Krugman ovat todenneet jo 90-luvulla, että yritysten kilpailukykyä ei voi yleistää valtion tasolle. Kilpailukyvyn vertailuja eri maiden kesken voidaan tehdä vain toimialakohtaisesti. Ja koska eri mailla on erilainen toimialarakenne, valtioiden välistä kilpailukykyä ei voi vertailla. Sama pätee kustannuskilpailukykyyn ja tuottavuuteen.
Suomen pahimpia ongelmia on yritysten tulosjohtamisen apinointi eri julkishallinnonhallinnon tasoilla. Yrityksissä mittarina on toiminnan tuottama raha, jonka korvikkeeksi julkishallinnossa on tullut rahalla mitattu panos. Julkishallinnon tulosjohtaminen on panosjohtamista. Tulos tarkoittaa toiminnan kuluttamaa rahaa. Se mitä panoksilla saadaan aikaan on jäänyt toissijaiseksi.
Krugman on myös todennut, että vienti ei ole itsetarkoitus, mutta se mahdollistaa tuonnin, joka on vientiä tärkeämpää ==> ”Suomi elää viennistä” on poliittinen mantra.
Kansainväliset kilpailukykyvertailut tarkastelevat vain eri maiden yleistä potentiaalia edistää yritysten kilpailukykyä, siis kyse on panoksista, ei tuloksista.
Taloustiede ei nimestään huolimatta ole tiedettä, vaan joukko keskenään kilpaiievia kultteja. Nobelin taloustieteen muistopalkinnoille on harvoin katetta. Taloustieteilijöitä voidaan hyvällä syyllä verrata Delfoin oraakkeleihin. Samaten ns. tulevaisuudentutkimus ei ole tiedettä, vaan eräänlainen konsultin työkalupakki. Eikä matematiikkaan ole tiede, vaan erittäin hyödyllinen abstraktien olioiden teknologia.
Tervehdys !
Olet oikeassa kilpailukyvyn suhteen.
Minua ihmetyttää, miksi asioita yritetään tehdä monimutkaisiksi.
Syynä lienee, että yksinkertaistaminen on hankalaa, monimutakaistaminen helppoa.
Tässä kilpailukyvystä:
Myyntihenkilö menee tuotteensa/palvelunsa kanssa asiakkaan luo ja pyytää tilausta.
Jos saa tilauksen, niin hyvä. Sitten pitäisi miettiä, menikö liian ’halvalla’.
Jos ei, niin huono. Mietintää, miksi tuli epäonnistuminen.
Ilmoita asiaton viesti
Tietenkään taloustiede ei voi olla samalla tavalla eksakti tiede kuin vaikkapa fysiikka tai kemia, mutta on määrittelykysymys mitä tarkoitetaan käsitteellä ”tiede”. Se on käytännössä nykyään määritelty siten, että tieteen alaisuuteen kuuluu kaikki mahdollinen mitä opiskellaan – teologiaa myöten. Olen hyvin tietoinen siitä, ettet lukuisten ulostulojesi perusteella ole samaa mieltä tämän laajalti käytössä oleva ”tiede” sanan merkityksen kanssa, mutta se on sitten eri asia.
Kansantalouden osalta on syytä kyllä korjata monien harha-ajatusta viennin merkityksestä, kuten olet tekstissäsi tehnyt. Kun tarpeeksi kauan sanotaan, että ”Suomi elää viennistä”, niin se muuttuu kiistattomaksi totuudeksi ihmisten mielissä ja jos sitä ryhtyy kyseenalaistamaan, niin usein saa vasta-argumentiksi kysymyksen ”kuinkas me sitten täällä eläisimme toistemme paitoja pesten?”
Ikäänkuin koko maapallon väestön pitäisi pestä toistensa paitoja ja saavuttaa elämisen mahdollisuus lähettämällä tavaraa ulkoavaruuden planeetoille. Kyllä Suomessa ruokaa piisaa, jos maatalous sitä tuottaa ja villapuseroitakin on kaupan, jos niitä valmistetaan suomalaisista lampaista suomalaisessa tehtaassa. Siinä voi sitten osa porukkaa pestä toisten paitoja ja ne toiset vaikka korjata sen pesijän autoa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ”paitojen peseminen” on sairas harhainen metaforora.
Ha-Joon Chang esittelee kirjassaan 9 eri talousteoriaa. Kaikki enemmän tai vähemmän poliittisia. Siis on kyse poliittisista arvotuksia sisältävistä teorioista tieteen valepuvussa. https://www.adlibris.com/fi/kirja/taloustiede-9789522647924
Ilmoita asiaton viesti
Kauppa se on joka kannattaa. Maatalous on onnen kauppaa varsinkin Suomessa. Paitoja pesemällä ei paljoa tienaa, mutta kun markalla ostaa ja kahdella myy, niin saa prosentin voiton.
Siinä se yksinkertaistettuna!
Pieni maa voi hyvin pärjätä kauppoja tekemällä.
Ilmoita asiaton viesti
Pääsääntö: mitä pienempi maa, sitä suurempi tarve ulkomaankaupalle. USA voi käytännössä olla omavarainen lähes kaikkien tuotteiden suhteen.
Pienten maiden on järkevää ja pakkokin keskittyä. Tämä lisää tarvetta ulkomaankaupalle. Olennaista kansakunnan vaurauden kannalta on, että viemme korkeamman jalostusasteen tuotteita kuin tuomme. Hyviä esimerkkejä näistä on risteilylaivat, hissit, nosturit. Selluakin kannattaa viedä, kunhan pystymme tekemään sen kustannustehokkaasti. Silti tanskalaiset toimivat viisaammin, kun jalostavat tuotteet design-huonekaluiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tanskalaisethan myyvät kyllä myös joulukuusia mm. Ruotsiin satojatuhansia kappaleita vuosittain. (Ruotsissahan ei ole metsää niin kuin Tanska on tulvillaan….)
Ilmoita asiaton viesti
Joulukuusessakin on aika hyvä hinta verrattuna saman biomassaan kuitupuuta.
Ilmoita asiaton viesti
Pääsääntö on käsitteellistä höpöä. Tarvitseeko pieni maa esimerkiksi satoja automerkkejä ja malleja lisukkeineen ja huoltomiehen? Tai 200 erilaista karamelliä …
Ilmoita asiaton viesti
Ei kyse ole siitä, tarvitaanko vaan siitä halutaanko tänne satoja automerkkejä. Ainakin minä haluan valinnan varaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta on pitkä matka paitojen pesuun.
Kuten sanottua:
Krugman on myös todennut, että vienti ei ole itsetarkoitus, mutta se mahdollistaa tuonnin.
PS. Blogin varsineen aihe oli, KANSALLINEN KILPAILUKYKY on höpötermi
Ilmoita asiaton viesti
No, kommentti varsinaiseen aiheeseen.
Kansallinen kustannustaso voi hyvinkin mahdollistaa toimimisen toisella toimialalla ja estää täysin toimimisen toisella. Siinä mielessä blogi on täysin oikeassa.
Kuitenkin, jos kansallisilla päätöksillä nostetaan kustannustasoa (esim. verokiilaa), kutistetaan niiden toimialojen määrää, jolla voidaan pärjätä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen joskus kirjoittanut aihetta sivuavan kirjoituksen:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tommiviinikka/emme-voi-elaa-toistemme-paitoja-pesemalla/
Ilmoita asiaton viesti
Tässä Lauri puhuu asiaa.
Jatka Lauri vaan tätä linjaa, niin pääset vielä pitkälle!
Ilmoita asiaton viesti
Kansakunta a ja b yrirys tarjoaa kansakunta ceen yrittäjälle tai yksilölle tuotetta. Se kumman tuotteen cee ostaa on kilpailukykyisin.
Ei se kumpi kisan voittaa ole hinnasta, laadusta, saatavuudesta tms kiinni vaan siitä mitä ostaja arvottaa ja haluaa.
Onko Mersu parempi kuin Skoda autona, en tiedä mutta paremmuuden määrittää ostajalle aika eri kriteerit vaikka itse tuote olisi hyvin samantasoinen.
Taloustiede on ideologista tulkintaa poliittisesti johdettujen erilaisten
talouspoliittisesti historian saatossa rakennettujen järjestelmien taloudellisesta kanssakäymisestä.
Muuttujia on liene riittävästi..
Ilmoita asiaton viesti