Teknologiahallinnon harhoja

Lauri Gröhn, Bryssel 10.2.2000

Teknologiahallinto uskottelee pystyneensä osoittamaan kvantitatiivisesti teknologiaan sijoitettujen julkisten varojen hyötysuhteen. Käytetty menetelmä on kuitenkin harhainen, eivätkä johtopäätökset ole päteviä.

Edellinen lama pantiin paljolti itäviennin romahtamisen syyksi. Seuraava lama lienee
Nokian tulevan romahtamisen syytä. On mielenkiintoista, että koskaan ei esitetä hitekin
vientilukuja Nokia/muut jaottelulla. Näin oli jo viime vuosikymmenen alkupuolella,
jolloin teknologiahallinto kehuskeli hitekin voimakkaasti kohonneilla vientiluvuilla.
Silloin luvut olivat Nokian, ICL:n ja ABB::n varassa, nyt pääosin Nokian. Mutta
miten asia ilmaistaankaan yhä edelleen:

”Vuonna 1990 alan (sähkö- ja elektroniikkateollisuus) tuotteiden vienti oli noin puolet
vastaavasta tuonnista ja oli arvoltaan runsaat kuusi miljardia markkaa. Vuonna 1998
vienti oli määrältään 43 miljardia markkaa?” (Katsaus 2000, valtion tiede- ja
teknogianeuvosto)

Teknologiahallinto on jatkuvasti ottanut osansa kunniasta. Nokian osuus julkisesta
tuesta on toki ollut suuri, mutta merkityksetön suhteessa Nokian omiin panostuksiin.
Hupaisaa on, että Tekesissä käytiin vielä vuoden 1988 tienoilla lukuisia keskusteluja
siitä, pitäisikö ohjelmistokehityksen tukeminen kokonaan lopettaa. KTM ei ollut tukenut
ohjelmistojen kehittämistä jakaessaan vastaavia tukia ennen Tekesin perustamista.

Teknologiahallinto on yrittänyt nostaa häntäänsä erilaisilla evaluoinneilla:

”Myös päätöksentekoa tukevaa tietopohjaa on jatkuvasti vahvistettu muun muassa
käynnistämällä kansainvälisiä vertailuja ja arviointeja sekä tehostamalla innovaatiotutkimusta.
Ne ovat osoittaneet Suomen valinneen oikein tietoon ja osaamiseen perustuvan
kehittämisstrategiansa ja menestyneen tähän saakka vähintäänkin hyvin. Olemme
kyenneet hyödyntämään tietointensiivisen kasvun avaamia mahdollisuuksia jopa
poikkeuksellisessa mitassa.” (kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja eduskunnan
seminaarissa 9.2.2000)

Tämä arvioinneilla harhaanjohtaminen alkoi jo vuonna 1992, jolloin valtiontalouden
tarkastusviraston mukaan ”1,5 miljardin panostus (Tekes) oli vaikuttanut noin 40 miljardin
markan liikevaihdon, 13-26 miljardin markan vientitulojen ja 3100-5300 uuden työpaikan
syntyyn.” (lainaus Tekesin vuosikertomuksesta 1992) Tulokset kuitenkin perustuivat tuensaajien
ennusteisiin, eivät faktoihin. Periaatteessa Tekes on tuensaajien asiakas ”ostaen” projekteja,
mikä osaltaan vielä heikentää tulosten luotettavuutta. Vähän kuin autokauppiaat kirjoittaisivat
lehtiin autoarvostelut!

Sama harhautus jatkui kansaivälisessä arvioinnissa 1995, jossa VTT:n ”tutkimuksen”
mukaan ”Tekesin rahoituksella syntyy neljästä viiteen uutta uutta pysyvää työpaikkaa sijoitettua
miljoonaa markkaa kohden”. (Lainaus Tekesin vuosikertomuksesta 1995) Luvut perustuivat
jälleen tuensaajien tulevaisuusnäkemyksiin!

Edelleen ”Tekesin asiantuntijat arvioivat yritysten esittämien näkemysten perusteella…. Vuonna
1998 rahoitettujen hankkeiden arvioidaan synnyttävän Tekesin sijoittamaa miljoonaa kohti 6-7
uutta pysyvää työpaikkaa, 20-40 miljoonaa markkaa liikevaihtoa ja 10-30 miljoonaa markkaa
vientiä vuodessa viiden vuoden kuluttua.” (Lainaus Tekesin vuosikertomuksesta 1998)

Totuuden nimessä on myönnettävä, että teknologiaan kannattaa sijoittaa. Mutta nykyisellään
tulosten kvantitatiivinen arviointi on mahdotonta. Suomen teknologiahallinto ylvästelee
panostuksilla, jotka ovat maailman huippuluokkaa lähtien siitä, että mitä enemmän tukea,
sitä parempi. Näin ei ole. Riskirahoittajien ongelma löytää hyviä rahoituskohteita osoittanee,
että tukirahaa on enemmän kuin pienessä maassa hyödyntää. Ja mikä onkaan pääongelma?
Poika haikaili: ”Kun ois viulu (tuote)”. Saatiin tukirahoilla viulu. Poika haikaili: ”Kun osais
soittaa (markkinoida)”?

grohn

Asun Nauvossa, Bryssel 97-04 Tutkinto: teoreettinen fysiikka. Työura: Yliopisto, iltaoppikoulu, Ollituote, Kone, Telefenno, Telenokia, Tekes 84-97, yrittäjä Bryssel, Euroopan komissio (mm, km). Yrittäjä 05-17. Rakensin kotona tietokoneen 76. Skepsis ry:n siht. 91-92, pj. 93. Kehitin 1997 (Psion) ja 2001-2015 (pc/mac) ohjelman, joka muuttaa valokuvat musiikiksi: http://www.synestesia.com/cd05/2005.html

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu