Teknologianeuvottelukunta, voi, voi !

”Teknologianeuvottelukunnan tehtävänä on valmistella Suomelle hyvinvointia luova ja kilpailukykyä ohjaava digitalisaatioon nojaava teknologiapolitiikka.” (Voi, voi !)

Teknologianeuvottelukunnan kokoonpano (voi,voi):

Puheenjohtaja:
Risto Siilasmaa, hallituksen puheenjohtaja, F-Secure Oyj

Jäsenet:
Päivi Nerg, alivaltiosihteeri, valtiovarainministeriö
Ilona Lundström, osastopäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö
Laura Vilkkonen, osastopäällikkö, liikenne- ja viestintäministeriö
Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja, KONE Oyj
Ilkka Kivimäki, Founding Partner, Maki.vc
Ilkka Paananen, toimitusjohtaja, Supercell
Kristiina Mäkelä, provosti, Aalto-yliopisto
Antti Vasara, toimitusjohtaja, VTT
Nina Nissilä, johtaja, Kela
Mikko Rusama, digitalisaatiojohtaja, Helsingin kaupunki

Risto Siilasmaa höpsi tekoälystä 1

Toisin kuin Risto Siilasmaa (Nokian hallitus 2008- ) kuvittelee, määrä ei muutu laaduksi tekoälyssä:

Siilasmaan mukaan tekoälyn kehitys etenee ekspontentiaalisesti, koska se perustuu laskentatehon lisääntymiseen Mooren lain mukaan.”  

Tämäkin on yleistysharha: ”Juristien neuvot tavallisten ihmisten asioissa osuvat 75-80-prosenttisesti oikein. Tekoäly pääsee jo 80 prosenttiin.” 

Siilasmaa höpsi myös Nokian kännykkäbisneksen romahduksen syistäRomahduksen syynä oli pahimmillaan 60  vuosittaista kännyköiden rinnakkaismallia,  johon liittyvä päätös tehtiin jo 90-luvulla ja surkea ohjelmiston kehitysympäristö. Applella oli hyvä väineistö ohjelmistonkehitykseen eikä ollut rinnakkaismalleja. 2000-luvun johtamisen ongelma ei siis ollut syynä Nokian romahdukseen, vaan 90-luvun dream team! Siinä ei ollut yhtään pätevää ohjelmistojohtajaa. 

Nokia tuhlasi kymmeniä miljardeja rinnakkaisten mallien kehitykseen ja vääristi täysin Suomen t&k-tilastot.

 

Suomen harhainen teknologiapolitiikka

Suomessa ei ole koskaan ollut kunnollista teknologiapolitiikkaa. Järkevät ideat ja visiot ovat puuttuneet kun poliitikkojen, yliopistomaailman ja yritysmaailman mantrana on ollut lisää julkista rahaa. 

Valitettavasti maailma ei aina toimi siten, että määrä muuttuu laaduksi. Käänteiset U-käyrät ovat todellisuutta, kuva.

Lauri Gröhn 2009:

Suomessa ei ole teknologiapolitiikkaa. Se on korvattu ”lineaariperiaatteella”  mitä enemmän investoidaan julkisia varoja tutkimukseen ja kehitykseen sitä paremmin maa voi.

Valitettavasti näissä asioissa pätee toimialoittain OECD:n käänteinen U-käyrä: kun julkisia t&k- investointeja lisätään, kääntyvät hyödyt jossain vaiheessa negatiiviseksi. Syynä voi hatusta vetäen olla vaikka ideoiden puute, tekijöiden puute, kansainvälinen kilpailu ja ties mikä.

Valitettavasti teknologiapoliitikkoja ei tuollainen kiinnosta. Byrokraateille tulosta on se, että jaettavat rahamäärät kasvavat ja kasvavat.

Joo. Jengi puhuu kovasti ”vaikuttavuudesta”:

Suomen teknologiapolitiikka, 2 versiota

5.10.2017 Tiede- ja innovaationeuvosto:

Suomi 2030: Vetovoimaisin ja osaavin kokeilu- ja innovaatioympäristö
Suomi on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa elämisen laatu ja yrittämisen mahdollisuudet ovat maailman huippua.
Suomen hyvinvointi, kestävä kasvu ja kilpailukyky perustuvat korkeaan osaamiseen, sivistykseen, luovuuteen, avoimuuteen, luottamukseen, korkeaan tuottavuuteen, muuntautumiskykyyn ja ennakkoluulottomaan kokeiluja hyödyntävään uudistamiseen.
Haluamme oppia uutta, arvostamme osaamista sen eri muodoissaan ja hyödynnämme sitä tehokkaasti elinkeinoelämässä ja muussa yhteiskunnassa. Luomme pitkäjänteisesti vahvaa osaamispohjaa. Tartumme oikea-aikaisesti megatrendien kuten digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksiin ja muutostarpeisiin. Tuotamme ratkaisuja globaaleihin ongelmiin ja vastaamme kansainväliseen kysyntään.
Suomen julkinen ja yksityinen sektori panostavat yhdessä tutkimus- ja innovaatiotoimintaan neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vaikuttavasti ja tuloksekkaasti. Nämä investoinnit parantavat osaltaan ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointia. Vahvuutemme on yhdessä tekeminen kotimaassa ja kansainvälisesti.

31.5.2010 Lauri Gröhn:

1) kansallista strategiaa ja Tekesin strategiaa ei voi kehittää samassa prosessissa. Tekesin strategia voidaan tehdä vasta kansallisen jälkeen.
2) Tekes on yritysten ja tutkimuslaitosten asiakas, joka ostaa projekteja. Tekesin puhe asiakkaistaan on käsitteellistä roskaa.
3) pieni maa ei voi olla ”edelläkävijä”, yritykset kyllä
4) puhe kasvuyrityksistä on harhaista, koska esim. USA:n kotimarkkinat ovat satakertaiset Suomeen verrattuna. Pienten yritysten kannalta EU ei ole kotimarkkinat.
5) verkottumisen toimii pienessä maassa vain ”hyvä veli” -mielessä, joten se ei oikeasti voi toimia kuin rajoitetusti .
6) pienessä maassa ei voi teknologiastrategiassa edetä top down, vaan bottom up niistä yritysten ja tutkimuslaitosten hankkeista, jotka serendipiteettisesti putkahtavat esiin…

grohn

Asun Nauvossa, Bryssel 97-04. Tutkinto: teoreettinen fysiikka. Työura: Yliopisto (kurssiassistentti 2v.), iltaoppikoulu, Ollituote, Kone, Telefenno, Telenokia, Tekes 84-97 (erikoistutkija, konsultti, Euro-infon päällikkö), yrittäjä Bryssel, Euroopan komissio (puiteohj.). Yrittäjä 05-17. Rakensin kotona tietokoneen 76. Skepsis ry:n siht. 91-92, pj. 93. Kehitin 2001-2015 (pc/mac) ohjelman, joka muuttaa valokuvat musiikiksi: http://www.synestesia.com/cd05/2005.html

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu