Tietoyhteiskunta

Mies ja viulu

Entinen mies haikaili vuosikaudet ’Kun olis viulu’. Miehelle hankittiin
viulu. Mies siihen ’Kun osais soittaa’. Tietoyhteiskunta on peitenimi
tietokoneyhteiskunnalle. Kulissit on hyvä olla olemassa, mutta
osaaminen, taito ja ymmärrys eivät synny kulisseja pystyttämällä.
Karmeinta, mitä voidaan tehdä, on hankkia kouluihin puolen miljardin
kulissit, jotka viiden vuoden päästä ovat ympäristöjätettä. Syksyllä
1996 oli lehdissä uutinen, että suomalaisten lasten lukutaito on
heikentynyt. Onko heikentynyt lukutaito tietoyhteiskunnan
tuntomerkki? Hupaista on myös, että uusien käsitteellisten keksintöjen
määrä oli suurin vuosisadan vaihteessa. Silloin ihmiset elivät
todellista murrosta. Nyt eletään kuvitellussa murroksessa ja
tietoyhteiskunta on tämän kuvitellun ”suuren muutokset” mantra.

Teollisuus ei katoa

Sosiologinen muotitermi jälkiteollinen yhteiskunta olisi syytä poistaa
käytöstä. Teollinen tuotanto ei ole kadonnut eikä katoa, sen muodot
vain muuttuvat. Pääosa Suomen viennistä on teollisesti tuotettua.
Jälkiteollisesta yhteiskunnasta alettin puhua joskus 70-luvun
loppupuolella. Yhdistettynä harhaiseen tietoyhteiskunta -keskusteluun
syntyi mantrapari jälkiteollinen tietoyhteiskunta . Mielestäni
jälkiteollisen yhteiskunnan sijaan voidaan puhua uusteollisesta
yhteiskunnasta. Mielikuvat syntyvät usein käsitteistä. Jälkiteollinen
yhteiskunta luo mielikuvaa teollisuuden merkityksen vähenemisestä
ja voi vaikuttaa esimerkiksi nuorten ammatinvalintoihin. Se on siis
negatiivinen mantra. Uusteollinen yhteiskunta sensijaan sisältää
positiivisen viestin.

Ihmisten oma vastuu tulevaisuudestaan ja aikaansaannoksistaan
korostuu. Siksi on yksilön kannalta syytä puhua itsellisyyden
yhteiskunnasta. Odotettavissa on siis uusteollinen itsellisyyden
yhteiskunta.

Oppimisen oppiminen

Nykyisin on muodiskasta ajaa oppimisen oppimisen -aatetta. Sitä
tarjotaan tietoyhteiskunnan uutena tapana suhtautua koulutukseen.
Minusta asenne on vaarallinen. Koulussa opitaan eri alojen
perussanastoa ja jäsentämään maailmaa. Tietyt asiat on yksinkertaisesti
päntättävä ja iskostettava koululaisten mieliin. Oppimisen oppimisen
-filosofian mukaan lapsille annettaisiin osoitteet uimakouluun,
kielikouluun jne. ja sitten lapset jätettäisiin heitteille. Vihoviimeistä
tältä kannalta on internetissä surffailu, josta saatu maailmankuva on
täysin jäsentymätön ja kaoottinen. Toisekseen ei internetistä saadun
tiedon oikeellisuudesta ole mitään takeita. Vastuu on aina surffailijan.
Oikeellinen tietokannoista saatu viite- ym. tieto on maksullista, eikä
satunnaisen surffailijan käytössä.

Jos ’oppimaan oppiminen’ tarkoittaa asennetta, että tätä ja tätä ei
kannata oppia, koska oppi vanhenee ja sitä että uimataitoa ei kannata
opetella vaan että veneestä pudotessa kannattaa muistella, mistä
hyllystä kirjastossa löytyy ’uimataidon oppikirja’, ollaan pahasti
hakoteillä. Koulun täytyy tarjota lapsille jäsentynyt maailmankuva
SEKÄ aineksia maailmankatsomuksille. Noita kahta EI korvata
oppimaan oppimisella. PS. Mitä muuten opetusviranomaiset
tarkoittavat ’oppimaan oppimisella’?

Älystysvero

Ari Ojapelto soimaa automaatiota työttömyyden syynä, mutta
uhohtaa olennaisemman. Komponenttien miniatyrisointi ja tuotteiden
älystys (ohjelmointi) on tehnyt tuhansia ja taas tuhansia työttömiä.
Otetaan esimerkinnänä vaikka puhelinkeskukset, joiden relekaappeja
valmistettiin vaivalloisesti käsin. Ja hävisiväthän ne sentraalisantratkin
reletekniikan myötä. Robotteja on siis turha syyttää, vaan noita edellä
mainittuja. Ne ovat tosin edesauttanet robotisointia. Pantakoon siis
älystys verolle. Markka per megabitti rammia tai prommia jne, joka
tuotteisiin tai järjestelmiin sitoutuu. Romput ja disketit verovapaita.
Tulot siemenperunoiksi eli teknologian kehittämiseen, joka sinänsä
luo työpaikkoja ja jonka synnyttämät tuotteet varsinkin.

Lauri Gröhn 1999

grohn

Asun Nauvossa, Bryssel 97-04. Tutkinto: teoreettinen fysiikka. Työura: Yliopisto, iltaoppikoulu, Ollituote, Kone, Telefenno, Telenokia, Tekes 84-97, yrittäjä Bryssel, Euroopan komissio (puiteohj.). Yrittäjä 05-17. Rakensin kotona tietokoneen 76. Skepsis ry:n siht. 91-92, pj. 93. Kehitin 1997 (Psion) ja 2001-2015 (pc/mac) ohjelman, joka muuttaa valokuvat musiikiksi: http://www.synestesia.com/cd05/2005.html

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu