T&K ja julkinen tuki

17.11.2013 Lauri Gröhn

Tämän työrymän (2004) puheenjohtajana toimi Olli Rehn

”Suomi maailmantaloudessa
Osaaminen ja avautuminen Suomen globalisaatiostrategiaksi” 

Hajahuomiota väliraporttista, Lauri Gröhn 22.6.2004

>3.1 Tutkimus- ja kehitystyön määrärahojen kasvu varmistettava

>Suomen keskeisenä vahvuutena pidetään innovaatiojärjestelmän toimivuutta. Tällä tarkoitetaan ennen kaikkea koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön suunnattuja panoksia ja eri järjestelmien vuorovaikutusta. Suomessa tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetyt menot ovat yhteensä noin 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on maailman kärkitasoa. Myös tutkimustyötä tekevien osuus kokonaistyövoimasta on OECD-maiden suurimpia.

Uskomatonta. Toimivuudella tarkoitetaan ”panoksia”, tuloksista ei puhuta mitään. Toisekseen on hämmästyttävää, etteivät väliraportin tekijät tunne OECD:n julkistamaa käänteistä U-käyrää, jonka mukaan eri toimialaoilla T&K-tuen hyötysuhde kasvaa vain tiettyyn pisteeseen saakka, jonka jälkeen tuen lisäämisen vaikutukset kääntyvät negatiivisiksi. On kovin harrastelijamaista puhua könttäsummista ja könttäprosenteista jättäen toimialojen tarpeet käsittelemättä. Rohkenen epäillä, että jos näin tehtäisiin, olisi pakko todeta Tekesin jakamat rahat jo nyt liian suuriksi.

>Kaavio 4 T&K-menojen osuus BKT:sta eräissä OECD-maissa vuosina 1985–
2002, prosenttia.

Viittaan edelliseen kommenttiin- Aina ja vain kadonneita avaimia etsitään lyhdyn alta, vaikka…

>T&k-panostukset eivät ole enää viime vuosina kasvaneet merkittävästi. Teknologia-rahoituksen lisääminen on välttämätöntä usean vuoden reaalisen nollakasvun jälkeen. Nykyisen hallituksen tekemien päätösten mukaisesti julkiset t&k-varat ovat kääntyneet kasvuun.

Viittaan jälleen ensimmäiseen kommenttiini.

>Onnistuessaan julkinen tutkimus- ja kehityspanostus täydentää yksityistä toimintaa ja kannustavat yrityksiä investoimaan lisää tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tällä tavoitellaan työllisyyden, tuottavuuden ja talouden kasvua. Sen ehto on, että lisääntynyt t&k-panostus johtaa tuotteen tai tuotantoprosessin kaupallistamiseen.

Joopa. Mutta yrityksetpä tavoittelevatkin kannattavuuden ja liikevaihdon kasvua. Merkittävä osa Tekesinkin tuesta menee prosessi-innovaatioihin, joiden perimmäisen tarkoitus on saneerata ihmisiä pois.

>Hiljattain valmistuneessa kansainvälisessä arvioinnissa Suomen innovaatioympäristön ja organisaatioiden on todettu toimivan suhteellisen hyvin.

Kyse oli pinnallisesta kyselytutkimuksesta, jossa asioita kyseeltiin asiasta vastaavilta ja muuten asioiden kanssa tekemisissä olleilta henkilöiltä. Monet aikaisemmat esimerkit vastaavanlaisesta metodista ovat osoittaneet, että kyse on uskomuksista ja toiveajattelusta, ei mistään kunnon arvioinnista. Esimerkeiksi käyvät vaikka pari aikaisempaa Tekesin evaluointi, joiden kyseealaisuuden Tekesiläiset vihdoin nyt jo ovat myöntäneet.

>Julkisen tutkimusrahoituksen lisäämistä voidaankin yhä pitää yhteiskuntataloudellisesti kannattavana.

Julkinen tuki on tarpeellista, mutta lisäämisen tarpeellisuudesta ei ole esitetty mitään vakuuttavaa näyttöä. Ja kuten ensimmäisessä kommentissani jo totesin, tuen lisäämisen vaikutukset voivat jopa olla negatiivisia

>Tutkimus- ja kehitysinvestointien tuottoaste on Suomessa ollut melko korkea.

Tästähän ei ole pätevää näyttöä.

>T&k-investoinneilla on myös ollut vaikutusta tuottavuuskasvuun. Sekä innovaatiotoiminnan
panokset että tuotokset ovat Suomessa kasvaneet selvästi OECDmaiden keskimääräistä kasvua nopeammin. Kuitenkin innovaatiotoiminnan panokset ovat kasvaneet suhteessa muihin maihin nopeammin kuin tuotokset. Tämä osoittaa, että teknologia- ja osaamispanostukset eivät ole muuntuneet toivotulla tavalla kaupalliseksi menestymiseksi.

Aivan. Olisi siis korkea aika ryhtyä pohdiskelemaan mm. eri toimialojen tarvitsemaa tuen määrää. Kun on liikaa T&K-rahaa, ei aina ole halua tai kykyä tehdä tuloksilla bisnestä Insinöörikulttuurimme paradokseja.

>Toimenpidesuosituksia:

>__ Julkisia tutkimus- ja kehitystoiminnan voimavaroja on kasvatettava vähintään 7 prosenttia vuodessa tämän vuosikymmenen loppuun saakka. Tämä edellyttää lisäystä verrattuna hallituksen tähän mennessä sopimaan 5 prosentin t&k-panosten kasvattamiseen.

Joo. Itse asiassa Tekesin rahat pitäisi puolittaa. Nyt rahaa heitellään kaiken karvaisiin teknologiaohjelmiin, joilla oli merkiittävä vaikutus 10-20 vuotta sitten, mutta joista nyt on tullut eräänlainen pakkomielle. Keino ei pure enää, koska verkottuminen jo riittävällä tasolla. Ja teknologian ohjelmien siivellä jaetaan kymmeniä miljoonia hankkeisiin, jotka muuten eivät tuota tukea saisi. Onpa jopa keksi ”elämysteollisuus” uudeksi rahareiäksi, koska Nokia on tekemässä siitä uutta tukijalkaansa. Sama pyrkimys oli vuosikymmen sitten tuossa surullisen kuuluisassa KAMU-teknologiaohjelmassa, jossa paloi muuta sata miljoonaa markkaa multimediaan.

>__ Julkista t&k-rahoitusta voidaan – valtiontalouden tiukat menokehykset huomioon ottaen – nostaa valtion omaisuuden myyntituloista saatavilla tuotoilla. Näin kertyviä varoja ehdotetaan suunnattavaksi suunnitelmallisesti vuosina 2005–2007 teknologiarahoitukseen. Varojen laaditaan käyttöohjelma kehyskaudelle 2005–2008.

”Optimaaliseksi hyödyntämiseksi” ! Sallikaa minun nauraa.

>__ Lisäpanostukset on kohdistettava erityisesti niille alueille, joilla on todettu puutteita, kuten liiketoimintaosaamiseen, palvelusektorin kehittämiseen, kasvuyrittäjyyden tukemiseen ja yritysten pääsyyn kansainvälisille markkinoille.

Liiketoimintaosaamisen puutteesta puhuttiin Tekesissä runsaasti jo 80-luvulla. Ainoa merkittävä toimenpide asian tiimoilta oli kun Tekes 90-luvun alkupuolella lakkautti pkt-johdon konsulttitoimintansa ja teki konsulteista rahoituskäsittelijöitä..

>__ Tavoitteena on, että julkiset lisäpanostukset toimivat kannustimena, jotta t&k-työn osuus nousisi kokonaisuudessaan vähintään 4 prosenttiin BKT:stä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin merkittäviä yksityisen sektorin t&k:n lisäpanostuksia.

Kun Nokia lisäsi merkittävästi T&K –panoksiaan, pieneni julkisen rahan osuus merkittävästi. Nyt voidaan odotella, että Nokia romahtaa, niin kuin on pakko käydä, kuten kännykkäbisneksen viimeiset vaiheet osoittavat. Ja katso, julkin rahan osuus tulee kasvamaan merekittävästi ilman veromarkkoja. Näin se Nokia taas innovoi…

>__ Parannetaan Tekesin innovatiivisille kasvuyrityksille suuntaamia palveluja alueilla. Julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta koskevat päätökset on kuitenkin tehtävä yleisin tutkimuksellisin ja liiketaloudellisen perustein, ei esimerkiksi aluepoliittisin perustein, jota varten on olemassa eri instrumentit.

Ei tuossa ole mitään parannettavaa. Kampa on ollut liiankin tiheä.

>__ Julkisia innovaatiopolitiikan välineitä ja yritystukimuotoja on tehostettava. Julkisen tutkimusrahoituksen ja elinkeinotukien tehokkuutta ja taloudellisia vaikutuksia on selvitettävä huolellisesti ja vaikuttavuuden arviointiin luotava riittävät edellytykset.

Vaikuttavuutta on arvioitu ja taas arvioita, mutta aina virheellisin metodein, Tekesin osalta ketunhäntä kainalossa. Mutta miten olisi, että Tekesin johtoon tulisi henkilöitä, joilla olisi yrityskokemusta? Sitä ei saa yritysten kahvipöydissä ja kokkareilla eikä sitä löydy yritysten jakamista joululahjoista…

Työryhmän puheenjohtajana toimi Olli Rehn. Hohhoijaa…

 

+1
grohn
Sitoutumaton Turku

Asun Nauvossa, Bryssel 97-04. 3 lasta, 4 lastenlasta. Koulu Keravalla. Tutkinto: teoreettinen fysiikka. Työura: Yliopisto (kurssiassistentti 2v.), iltaoppikoulu, Ollituote, Kone, Telefenno, Telenokia, Tekes 84-97 (erikoistutkija, konsultti, organisoi 60 softayrityksen ryhmän, EU-infon päällikkö), yrittäjä Bryssel, EU-komissio (puiteohj.). Yrittäjä 05-17. Rakensin kotona tietokoneen 76. Skepsiksen siht. 91-92, pj. 93. Kehitin 2001- softan, joka muuttaa kuvat musiikiksi: www.synestesia.com/cd05/2005.html
PS. Olin komppanian mestari suunnistuksessa ja rynnäriammunnoissa …

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu