Visegrad-maat: luotettavaa yhteistyökumppanuutta

30 vuotta sitten Puolan, Unkarin ja silloisen Tšekkoslovakian johtajat allekirjoittivat Visegradin julistuksen. Sillä oli kirkas tavoite: maat palaisivat yhdessä täysivaltaisiksi toimijoiksi ja mukaan Euroopan poliittisiin ja taloudellisiin sekä oikeudenkäytön ja turvallisuuden rakenteisiin.

Visegrad-ryhmä (eli V4, neljän jäsenmaan mukaan: Tšekki, Unkari, Puola, Slovakia) on oleellinen osa Euroopan jälleenyhdistymistä ja samalla symboli maanosan onnistuneelle poliittiselle, taloudelliselle ja sosiaaliselle muutokselle. Vuonna 1991 alkanut V4-yhteistyö on tänä päivänä esimerkki tehokkaasta, yhteisille arvoille perustuvasta alueellisuudesta, joka on rakentunut demokratian periaatteille, ihmisoikeuksille ja perusvapauksille, mitä moninaisempien alojen yhteistyölle ja kansojen entistä läheisemmille suhteille. Meille on oleellisen tärkeää tukea kansojen ja kansalaisyhteiskuntien yhteyksiä ja yhteistyötä. Slovakian Bratislavaan perustettu rahastomme, International Visegrad Fund (2000) on rahoittanut yli kuutta tuhatta yhteishanketta, joissa on ollut mukana kansalais-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöjä sekä V4-maista että itäisen kumppanuuden ja Länsi-Balkanin maista.

Euroopan unionin sisällä V4 etsii toimivia ratkaisuja ja pyrkii samalla vastaamaan tehokkaasti haasteisiin ja edistämään maanosan vahvuuksia, yhtenäisyyttä ja kilpailukykyä – kaikki tavoitteita, jotka ovat yhtä tärkeitä myös Suomelle. 1. heinäkuuta 2021 lähtien V4-järjestön vuosittain vaihtuva puheenjohtajuus siirtyi Unkarille, joka saa vetovastuun edeltäjältään Puolalta.

V4 toimii menestyvän ja vakaan EU:n puolesta

Tänä päivänä V4-maat edistavat EU:n sisällä vahvaa teollisuus-, investointi- ja vientipotentiaalia. Maidemme taloudellinen lähentyminen onkin ollut suuri menestystarina. V4-maat ovat   luoneet politiikkansa ja talousuudistustensa avulla vahvat ja vakaat taloudet, jotka ovat houkutelleet hyvin myös ulkomaisia sijoituksia. V4 on nyt EU:n kuudenneksi vahvin taloudellinen alue, jonka yhteenlaskettu BKT on 996 miljardia euroa (2019). Henkeä kohti laskettu BKT on vähitellen lähentynyt EU15:n lukua (72 %, 2019), ja BKT:n kasvuluku ylittää koko EU-keskiarvon (V4: 3,325 %; EU27: 1,3 %, 2019). Samalla työttömyysluvut ovat pysyneet kurissa (V4: 3,3%; EU27: 5.9%, 2019). V4-maiden taloudellisen painoarvon odotetaan edelleen kasvavan, jolloin niistä tulee nykyistäkin vahvempia toimijoita EU:ssa.

V4 vaikuttaa määrätietoisesti EU:n kehittämiseksi turvalliseksi, menestyväksi ja vakaaksi vahvojen jäsenvaltioiden yhteisöksi, jonka toimielimet työskentelevät tehokkaasti – jäsenvaltioiden keskinäisen tasa-arvon ja kunnioituksen sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen pohjalta. Tällaisissa kriisitilanteissa kuin vaikkapa Covid-19-pandemian aikana Eurooppa tarvitsee entistäkin enemmän keskinäistä solidaarisuutta. V4 on edistänyt tätä pyrkimystä sekä EU:n sisällä että alueellisen yhteistyön kautta, esimerkiksi tukemalla Itäisen kumppanuuden maiden kamppailua koronaa vastaan ja perustamalla virtuaalisen V4-keskuksen edistämään Covidiin liittyvää tietojen vaihtoa.

V4-maat uskovat tehokkaisiin ja vaikuttaviin sisämarkkinoihin ja kannattavat EU:n neljän vapauden koko potentiaalin hyödyntämistä vihreän ja digitaalisen muutoksen toteuttamisessa, kasvun ja työpaikkojen luomiseksi.

Turvallisuusyhteistyö

Sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö ja tehokas monenvälisyys ovat menestyksen ja rauhanomaisen tulevaisuuden perusta. Puolan ETYJ-puheenjohtajuus ja Unkarin puheenjohtajuus Euroopan neuvostossa tuovat Suomelle uusia yhteistyömahdollisuuksia. Edistämme yhdessä kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeudet mukaan lukien – kaikki tavoitteita, jotka myös Suomi jakaa. Turvallisuuspolitiikan alueella jäsenyytemme Natossa tarjoaa vakaan pohjan yhteistyölle Suomen kanssa Naton läheisenä kumppanimaana.

Enemmän yhteistyötä tulevaisuuden aloilla

Digitalisaatio, vihreä siirtymä ja ilmastonmuutoksen ratkaisut ovat tärkeitä niin V4:lle kuin Suomellekin. V4 on antanut merkittävän panoksensa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä jo vuodesta 1989 lähtien, ja työ on vaatinut paljon kansalaisiltamme suuria ponnistuksia. Digitaalisen siirtymän mahdollisuuksia pyrimme hyödyntämään maksimaalisesti alueellisessa yhteistyössä, konsultoiden tiiviisti maidemme sidosryhmiä. Viime helmikuussa V4-pääministerit allekirjoittivat julkilausuman digitaalialan yhteistyöstä. Innovaatio-, tutkimus- ja kehitysala ja digitaalinen sektori ovat samoin alueita, joihin haluamme panostaa tulevina vuosina yhä voimakkaammin. Jatkamme myös energiansaannin monipuolistamista ja toimitusvarmuuden parantamista. Pyrimme kohti puhdasta ja teknologianeutraalia taloutta, EU:n ilmastotavoitteiden 2050 ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Energiapolitiikkamme perustuu EU:n perussopimuksiin, joiden mukaan jäsenvaltiot saavat valita energialähteensä täysin vapaasti.

V4 työskentelee vahvistaakseen alueensa yhteyksiä ja saavutettavuutta, mukaan lukien Pohjois- ja Etelä-Euroopan välisiä kuljetus-, tietoliikenne- ja energiakäytäviä, mikä edistää merkittävällä tavalla EU:n yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä ja sisämarkkinoiden toimintaa. Tämä on myös Suomen talousintressien mukaista, samoin kuin osallistumisemme Kolmen meren aloitteeseen.

Suomi on V4:lle hyvä ja tärkeä partneri, ja yhteistyömme on monipuolista. Vuodesta 2013 lähtien olemme saaneet olla mukana erittäin hyvässä poliittisessa vuoropuhelussa Pohjoismaiden ja Baltian maiden V4+NB8-foorumin kautta. Viimeisin tällainen yhteiskokous järjestettiin virtuaalisena kesäkuussa 2020, ja toivomme, että seuraava suunniteltu tapaaminen 14. syyskuuta 2021 mahdollistaa myös henkilökohtaiset keskustelut. V4-maat tarjoavat suomalaisille yrityksille hyvän liiketoimintaympäristön, joka on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana  kokenut merkittävän kasvun sekä kaupassa että investoinneissa. Erittäin tärkeä ala on myös puolustus- ja turvallisuusyhteistyö. Henkilökohtaiset kontaktit ja työvoiman vapaa liikkuvuus edesauttavat suhteiden lähentymistä, ja monipuolinen yhteistyö merkitsee rikkautta sekä V4:lle että Suomelle. Alueellamme on käynnissä kokonainen kirjo tulevaisuuden alojen infrastruktuurihankkeita, jotka hyödyttävät myös suomalaisten yritysten taloudellista menestystä itäisessä Keski-Euroopassa –esimerkkinä kansainvälinen kuljetusreitti, Via Carpatia. Yhteistyö Suoimen ja V4:n välillä on tärkeää jo nyt, ja voimme vahvistaa sitä edelleen esimerkiksi ympäristönsuojelussa, digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä, tieteissä, terveysalalla sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioalalla. Teemme tulevaisuudessa mieluusti yhteistyötä Suomen kanssa työpaikkojen, kasvun, kansojemme vaurauden sekä vakauden ja yhtä hyvin koko Euroopan kuin omien alueidemme turvallisuuden puolesta.

Ivan JUKL, Tšekin tasavallan suurlähettiläs Suomessa;

Slavomira MAŠUROVÁ, Slovakian tasavallan suurlähettiläs Suomessa;

Piotr RYCHLIK, Puolan tasavallan suurlähettiläs Suomessa;

URKUTI György, Unkarin suurlähettiläs Suomessa

(Artikkelin lyhennetty versio julkaistiin Kauppalehdessä 5.7.2021)

+1
György Urkuti

Unkarin suurlähettiläs 2018 lähtien. Vanhana Suomen ja suomalaisten ystävänä minulla on erityisen suuri kunnia, kun saan edustaa Unkaria juuri tässä maassa, johon minua yhdistävät niin vahvat tunnesiteet.

Rakastuin suomen kieleen jo lukioiässä, kouluni Budapestin Veres Pálné Gimnáziumin erinomaisten suomenopettajien ansiosta. Myöhemmin taloustieteitä opiskellessani vietin lukukauden vaihto-oppilaana Helsingin yliopistossa, mikä vahvisti edelleen suhdettani kaukaiseen kielisukulaiseemme. Pyrin ylläpitämään kiinnostusta Suomeen myös sen 15 vuoden ajan, jonka työskentelin journalistina Világgazdaság-talouslehdessä. Unkarin EU-puheenjohtajuuteen (2011) liittyneen viestinnän johtotehtävissä olin jo osa ulkoasiainministeriön henkilöstöä, joten puheenjohtajakauden jälkeen oli selvää, että hakisin komennusta Unkarin Helsingin suurlähetystössä. Puolisoni ja neljän lapseni kanssa vietimme Suomessa upeat neljä vuotta.

Niinpä minulle ei ollut vain kunnia, vaan myös suuri ilo saada palata tähän maahan.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu