Itä-Eurooppa kehittyy siinä missä Länsikin

Luvut 2018 vuoden euroissa

Tuossa on monesti näkynyt kehuja milloin Kiinan, milloin Itä-Euroopan maiden talouskasvuprosenteista. Kirjoitin aiheesta tänne kolme vuotta sitten. Totesin siinä, että kärkimaitten takana olevat maat kehittyvät nopeammin ja nimesin sen ”takaa-ajajan eduksi”. Samahan se olisi suunnistuksessakin. Jos et osaa lukea karttaa, mutta jalat ovat nopeat, niin helpoimmalla pääset seuraamalla osaavaa suunnistajaa. (Oheiskuvat ovat kadonneet jonnekin bittiavaruuteen tuosta blogista, että kiitos vaan blogialustan päivityksestä.)

 

Otin vertailuun 30 Euroopan maata, joista löytyi Eurostatilta tarkkoja lukuja 1995-2018 väliltä. Jaoin maat kahteen kastiin, Itä- ja Länsi-Eurooppaan.

19 Länsi-Euroopan maata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi ja Tanska.

11 Itä-Euroopan maata: Bulgaria, Kroatia, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Unkari ja Viro.

Inflaatio-lukujakin pyörittelin ja osa Idän talouskasvusta on luonnollisesti siirtynyt hintoihin. En taas tiedä miten oikeaoppisesti pyörittelin, mutta toivottavasti menivät edes sinnepäin. Kuitenkin kaava laskelmiin oli kuitenkin seuraavan tapainen: Ensin laskin maiden inflaatiokorjatut bruttokansantuotteet yhteen ja jaoin sen yhteisellä asukasluvulla. Näin laskien toki isot taloudet ja väkirikkaat maat saivat ison edustuksen (esim Puolan väkiluku oli 40% ja talous 35% luokkaa koko Itä-Euroopasta).

Ensimmäinen kuva esittää Euroopan alueiden bruttokansantuotetta/asukas 2018 euroissa. Minun silmiini ne olivat hyvin samansuuntaiset. Itä-Euroopan lähtötaso oli lähellä nollaa, joten prosentuaalisesti kasvu on ollut tietty hurjaa Länteen verrattuna. Tuo euromääräinen ero kuitenkin näyttää pysyvän suht ennallaan ja siitä seuraavissa kuvissa.

Tässä toisessa kuvassa tuo Idän verraton talouskasvuprosentti näkyy. Talousluvut ovat näin laskettuna lähentyneet paljon länttä 23 vuoden aikana. Tuo prosenttiluku siis kuvaa sitä, että kuinka monta prosenttia Itä-Euroopan maan bkt/asukas keskimäärin on länsi-eurooppalaisen vastaavasta. 90-luvun puolivälissä Itä-Euroopan taloudet olivat n.5 kertaa kehittymättömämpiä mitä Lännessä, mutta tuoreitten lukujen valossa ero on enää noin kolminkertainen.

Itä-Euroopan kansalaisten BKT Länteen verrattuna

Kolmas kuva näyttääkin sitten miltä se bruttokansantuotteiden ero näyttää euroissa mitattuna. Taloudet ovat euromääräisesti kasvaneetkin hyvin samanlaista vauhtia koko ajanjakson ja eurokriisin jälkeen ero on suorastaan jämähtänyt.

 

Nyt pistän vain sormet ristiin, ettei tämä heitä virheilmoitusta, kuten edellisellä kerralla, kun yritin rustata blogia. Melkoista opetteluahan uusi alusta ainakin on.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu