Polttoaineverotusta tulisi keventää

Polttoaineverotusta pitäisi keventää. Monelle suomalaiselle on vaikeaa selvitä kohonneista kustannuksista ja ne vaikuttavat kielteisesti työnteon kannattavuuteen. Ne nostavat lisäksi yleisesti muidenkin tuotteiden hintaa.

Nykyhallitukselle asian korjaaminen on ilmeisesti hankalaa ideologisista syistä, mutta pääargumentteja tuntuu olevan se, ettei markkinoiden toimintaan pitäisi puuttua. Tämä tuntuu oudolta, sillä verotusta laskiessa päinvastoin puututaan markkinoiden toimintaan vähemmän, ei enemmän.

Lähtökohtaisesti kaikki verotus sotkee markkinoiden toimintaa. Verotuksella on kuitenkin kaksi tärkeää syytä eli varainkeruu ja ohjausvaikutus, jolloin verotetaan ihmisten käytöksen ohjaamiseksi. Silloin ympäristövaikutukset tai terveysvaikutukset on päätetty yrittää sisällyttää jonkin tuotteen hintaan, jolloin sen käyttö saadaan myös vähenemään.

Ensinmainitusta syystä verotettaessa, eli kun kerätään verorahoja valtion kassaan, toiminnan pitää olla sosiaalisesti oikeudenmukaista. Polttoaineverotus ei sitä ole, sillä se kohdistuu erityisellä voimalla syrjäseutujen asukkaisiin, köyhiin, joiden autot kuluttavat paljon, sekä monilapsisiin perheisiin.

Polttoaineveron pääasiallinen tarkoitus onkin ohjata käytöstä ja sen hintaan on verotuksen kautta sisällytetty myös ympäristöhaitta. Mutta kun katsoo polttoaineen hintaa, on se tällä hintatasolla paljon korkeampi kuin mitä aiemmin katsottiin sopivaksi. Tällöin ympäristöhaittaa verotetaan yhtäkkiä paljon kovemmin tilanteessa jossa sodan takia on muitakin vaikeuksia yhteiskunnassa.

Senkin voisi joku katsoa verotuksen tarkoitukseksi, että kun polttoaineita on sotatilanteessa huonommin saatavilla, niin käyttöä pitää hinnalla millä hyvänsä vähentää. Mutta tämäkin selitys ontuu, sillä suomalaiset maksavat jostain syystä polttoaineista paljon korkeampaa hintaa kuin muut. Samalla me elämme olosuhteissa joissa niiden kulutusta on kaikkein vaikeinta karsia.

Yleinen inflaatio rasittaa muutenkin kansalaisia nyt liikaa. Ruoka, sähkö ja polttoaineet ovat tarvikkeita joiden kulutuksesta on vähävaraisilla mahdotonta paljoa karsia. Jo aiemmissa laskelmissa on todettu, että lapsilisiä pitäisi nostaa 52-74%, jotta päästäisiin 1994 vuoden tasoon. Lapsiperheiden talous pitäisi ehdottomasti turvata, ettei syntyvyys entisestään laske perheiden heikkojen tai epävarmojen taloustilanteiden edessä.

Polttoaineiden käyttö Suomessa ei juurikaan vähene, vaikka niiden hinta nousee. Tämä kertoo siitä, että polttoaineet ovat suurelta osin täällä täysin välttämättömässä käytössä. Suomalaisia ei pidä kurittaa ylikorkealla polttoaineen hinnalla ja sen verotusta tulee välittömästi keventää.

0
Hanna-Lea Ahlskog
Kristillisdemokraatit Kokkola

Minulle tärkeitä ovat inhimillinen kohtelu ja kestävä talous. Haluan löytää ratkaisuja, jotka tukevat kumpaakin. Erityisen tärkeää on pitää huolta lapsiperheistä.

Olen toiminut monissa luottamustehtävissä; tarkastuslautakunnassa, pelastuslautakunnassa, rakennus- ja ympäristölautakunnassa, Soiten valtuustossa. Tällä hetkellä vaikutan Soiten hallituksessa ja Kokkolan ja Nordlabin tarkastuslautakunnassa.

Minulla on valtiotieteiden maisterin koulutus, pääaineeni on kansantaloustiede ja sen ohella olen opiskellut sosiaalipolitiikkaa ja viime vuosina hallinto-oikeutta.

Perheeni on kaksikielinen ja harrastamme musiikkia. Meillä on viisi lasta ja shetlanninlammaskoira. Asumme luonnonkauniissa Öjassa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu