Ensi vuoden budjetista sekä työllisyys- ja ilmastotoimista linjattiin koronan varjossa

Budjettiriihi on nyt puitu, ensi vuoden valtiontalouden suuntaviivat ovat selvillä. Koronakriisistä johtuen talouden näkymät ensi vuodelle ovat poikkeuksellisen epäselvät, joten suunniteltu talousarvio ei välttämättä toteudu sellaisenaan. Kuitenkin valtiontalouden päälinjat ensi vuodelle on nyt piirretty ja monista muistakin asioista on päätetty.

Ensi vuoden budjetti on reilusti alijäämäinen, eli velkaa otetaan. Vaihtoehtoa ei koronakriisin aiheuttaman laman olosuhteissa ole, sillä talouden ei voi antaa sakata, yhteiskunnan palveluiden on kriisistä huolimatta toimittava ja koronan aiheuttamat kulut on katettava. Suomi elvyttää ja velkaantuu niin tehdessään, mutta niin tekevät kaikki muutkin Euroopan maat, eikä Suomen suhteellinen asema siis heikkene.

Tärkeä päätös ensi vuoden budjetin osalta on kuntatalouden tukeminen. Kunnat ovat syvissä ongelmissa ja hallitus helpottaa kuntien tilannetta satojen miljoonien tukipotilla. Näin voidaan estää peruspalveluiden leikkauksia kuntatasolla. Lisäksi päätettiin turvata tärkeää kansanterveys- ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen rahoitus ensi vuodelle, joka on ollut leikkausuhan alla veikkausvoittovarojen vähennyttyä.

Varsinaisten talouslinjojen lisäksi paljon huomiota on saanut erityisesti hallitukset linjaukset työllisyystoimiksi. Koronakriisin olosuhteissa elvyttävä talouspolitiikka on tärkeintä työllisyyspolitiikkaa, kun olemassa olevia työpaikkoja pyritään suojelemaan. Kuitenkin hallitus linjasi myös toimista, joilla pyritään lisäämään työllisten määrää päätösperusteisesti.

Etukäteen on puhuttu paljon eläkeputken mahdollisesta poistamisesta. Hallitus ei budjettiriihessä ottanut vielä kantaa eläkeputkeen vaan antoi työmarkkinajärjestöjen tehtäväksi valmistella ikääntyvien työllisyyttä edistävä kokonaisuus, jolla saavutetaan vähintään 10 000 työllisen laskennallinen lisäys vuoden 2029 loppuun mennessä. Osana toimeksiantoa hallitus edellyttää, että esityksillä edistetään ikääntyneiden työssä jaksamista, työkykyä, ja osaamista vahvistavia toimenpiteitä sekä muutosturvaa. Mikäli sopuun esityksestä ei työmarkkinajärjestöjen keskuudessa päästä, hallitus tekee linjaukset loppuvuodesta.

Muita työllisyystoimia ovat esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen, varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, palkkatuen uudistaminen ja Pohjoismaisen työnhaun mallin käyttöönotto. Pienentämällä varhaiskasvatusmaksuja perheiden arki helpottuu, ja yhä useampi lapsi pääsee osaksi varhaiskasvatusta. Näin saadaan kasvatettua työllisyyttä ja helpotettua perheiden arkea.

Pohjoismaisessa työnhaun mallissa vahvistetaan työttömille suunnattuja palveluita, muutetaan työnhakuvelvoitetta, kohtuullistetaan karensseja ja varmistetaan, että inhimillinen virhe ei johda työttömyysturvan menetykseen. Pohjoismaiseen työnhaun mallin myötä TE-toimistojen työvoimaa lisätään merkittävästi, jotta työnhakijoita voidaan palvella ja ohjata nykyistä paremmin. Osana mallia työttömyysturvan karensseja kohtuullistetaan ja lyhennetään huomattavasti. Työnhakuvelvoitetta muutetaan siten, että työnhakijan tulee hakea kuukaudessa 0–4 työpaikkaa riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja työttömän työkyvystä. Kun nykytilanteessa yksittäisen työtarjouksen unohtamisesta seuraa 60 päivän karenssi, jatkossa käytössä on huomautusmenettely ja lievennetyt sanktiot.

Riihessä tehtiin myös paljon kaivattuja ilmastopäätöksiä, jotka vievät Suomea kohti hiilineutraaliustavoitetta. Päätöksillä nostetaan saastuttavien polttoaineiden verotusta ja helpotetaan teollisuuden reilua siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Turpeen verotusta kiristetään tuntuvasti ja turpeelle valmistellaan lattiahintamekanismi, joka varmistaa päästövähennyksiä. Turvealan yrityksiä ja työntekijöitä tuetaan rakennemuutoksessa. Myös muiden fossiilisten lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään päästöjen vähentämiseksi. Teollisuuden sähköveroa alennetaan teollisuuden kilpailukyvyn tukemiseksi ja päästövähennysten vauhdittamiseksi, samalla teollisuuden energiaveropalautus lakkaa ja päästökauppakompensaatiotuki korvataan teollisuuden sähköistymistuella. Kotitalouksien tukea öljylämmityksestä luopumiseen jatketaan.

Olen iloinen, että hallitusohjelman mukainen maksuton toinen aste ja oppivelvollisuuden uudistaminen 2020-luvulle etenee. Sata vuotta sitten oppivelvollisuuden käyttöönotto oli valtava tasa-arvoteko, mutta sen jälkeen maailma on muuttunut, eikä peruskoulun oppimäärällä välttämättä enää pärjää elämässä ja työelämässä.  Nuorille tulee velvollisuus osallistua toisen asteen koulutukseen, samalla yhteiskunnan on huolehdittava, että kaikilla on edellytykset se suorittaa. Lukioiden ja ammattikoulujen oppimateriaalien maksuttomuus siis toteutuu vihdoin oppivelvollisuusuudistuksen mukana.

HannaSarkkinen

Kansanedustaja ja Oulun kaupunginvaltuutettu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu