Kriittiset koronaviikot

Suomi on tähän asti pärjännyt koronan kanssa verrattain hyvin. Sairastuneita ja kuolleita on Suomessa  paljon vähemmän kuin useimmissa Euroopan maissa. Onnistumisesta on kiittäminen ihmisiä, jotka ovat noudattaneet suosituksia ja rajoituksia, terveydenhuoltohenkilökuntaa, joka on ponnistellut taudin torjumiseksi ja sairastuneiden hoitamiseksi, sekä kansallisia ja paikallisia viranomaisia ja päättäjiä, jotka ovat asettaneet välttämättömiä torjuntatoimia.

Tämä ei silti vielä ole ohi. Edessä on koronapandemian torjunnan kannalta kriittiset viikot. Rokottaminen on alkanut, mutta riittävän rokotekattavuuden saavuttamiseen menee vielä useampi kuukausi. Samalla koronaviruksen entistä tarttuvammat muunnokset uhkaavat levitä Suomeen. Suomestakin jo löydetty koronan brittimuunnos on jopa yli 50% tartuttavampi kuin aiemmin levinnyt virusmuoto. Se tarkoittaa, että nykyiset rajoitustoimet eivät todennäköisesti riitä estämään sen leviämistä yhtä tehokkaasti. Esimerkiksi Irlannissa uuden virusmuunnoksen leviäminen on aiheuttanut epidemiatilanteen rajun ja nopean heikkenemisen. Uusi muunnos ei nykytietojen valossa ole aiempaa vaarallisempi, mutta koska se tarttuu ihmisestä toiseen aiempaa helpommin, aiheuttaa se levitessään enemmän sairastuneita ja enemmän kuolleita.

Olennaista on torjua uuden muunnoksen leviäminen, siksi esimerkiksi testausta rajoilla on tehostettu ja lennot Britanniaan on keskeytetty. Sen lisäksi joudutaan todennäköisesti ottamaan käyttöön uusia rajoitustoimia aiempaa herkemmin tarttuvan viruksen leviämisen estämiseksi. Mahdollisista uusista rajoitustoimista päätetään ja tiedotetaan lähipäivinä ja -viikkoina. Uusilla rajoitustoimilla pystytään toivottavasti estämään epidemian paheneminen ennen rokotekattavuuden saavuttamista ja pitämään tautitilanne aisoissa Suomessa myös tulevana keväänä.

Korona-rokotteita on onneksi jo saatu kehitettyä ja hyväksyttyä ja niiden jakelukin on alkanut. Ensin rokotetaan terveydenhuollon henkilökuntaa ja hoivakotien asukkaita, sitten yli 70-vuotiaita ja perussairaita ja lopulta muuta työikäistä väestöä. Nykyisten rokotteiden soveltuvuutta lapsille ei ole tutkittu, joten lasten rokottamisesta ei ole vielä päätöstä. Lapsilla koronataudin vaarallinen muoto on erittäin harvinainen, joten on perusteltua, ettei lapsia rokoteta ilman kattavaa tutkimusta rokotteiden soveltuvuudesta.

Suomi hankkii rokotteet EU-yhteishankinnan kautta. Yhteishankintaan osallistumista on myös kritisoitu, mutta itse näen sen järkevänä, sillä yksin Suomi ei todennäköisesti saisi rokotteita yhtä nopeasti tai kohtuullisella hinnalla. Kaksi rokotetta on nyt hyväksytty EU:ssa ja lisää toivottavasti hyväksytään pian. EU:n rokotehankinnoissa munat on laitettu moneen koriin, eli on tilattu useita eri rokotteita. Näin oli pakko menetellä, sillä hankinnasta päätettäessä ei voitu tietää, mitkä rokotteet ehtivät ensimmäisenä tuotantoon. EU:n tilaamat rokotteet kahdesta jo hyväksytystä rokotteesta riittävät rokottamaan suurimman osan EU-kansalaisista. Ja lisää rokotteita päästään hyväksymään toivottavasti pian.

Rokotteet on kehitetty pikavauhtia, mutta EU on silti läpikäynyt huolellisen turvallisuusprosessin. On tärkeää varmistaa käyttöönotettavien rokotteiden turvallisuus. Huolellinen hyväksymisprosessi on viivyttänyt rokottamisen alkamista joitain viikkoja tai kuukausia, mutta näen, ettei rokoteturvallisuudesta ole varaa tinkiä edes pandemian oloissa.

Ongelmana ja rokottamisen pullonkaulana on nyt kuitenkin rokotetehtaiden kyvyttömyys tuottaa rokotteita riittävän nopeasti. Suomessakin haluttaisiin rokottaa nykyistä nopeammin ja hidasta rokotetahtia on kritisoitu. On kuitenkin odotettavissa, että rokotteita saadaan Suomeen jatkossa enemmän ja rokottaminen pääsee nopeutumaan.

Suomessa kunnat vastaavat terveydenhuollon järjestämisestä ja siten myös rokottamisesta. On tärkeää, että rokottaminen sujuu kunnissa jouhevasti. Tähän asti rokottamisen pullonkaulana on ollut rokotteiden saatavuus ja saatavuuden parantuessa on pidettävä huolta siitä, ettei uudeksi pullonkaulaksi muodostu rokotteiden jakelu kunnissa. Tähän asti saapuneet rokotteet on saatu jaettua ja isoja ongelmia ei, pientä yskimistä lukuunottamatta, ole ilmennyt.

On huolehdittava, ettei isoja ongelmia pääse syntymään jatkossakaan. Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL ovat ohjeistaneet kuntia rokotteiden jakelussa ja kunnissa onkin jo tehty suunnitelmia ja toimenpiteitä rokottamisen tehokkaaksi hoitamiseksi. Hallitus myös valmistelee muutoksia, joilla voidaan helpottaa työterveyshuollon mukaan ottamista rokottamisurakkaan siinä vaiheessa, kun päästään rokottamaan työikäistä väestöä. Vaikka vastuu rokottamisen toteuttamisesta on kunnilla, on tärkeää, että sosiaali- ja terveysministeriö ja hallitus seuraavat ja ohjaavat tilannetta jatkuvasti, ettei ongelmia pääse syntymään.

Rokotteet eivät kuitenkaan auta, jos ihmiset eivät halua ottaa rokotetta. Onneksi suurin osa suomalaisista aikoo ottaa rokotteen. Rokotteista tulee olla asianmukaista informaatiota saatavilla kaikille sitä tarvitseville. Riittävän laaja rokotekattavuus on ainoa keino saada koronavirus hallintaan pysyvästi ja normalisoida yhteiskunnan toimintaa. Aion itse ottaa rokotteen heti, kun vuoroni tulee.

Suomalaisten rokottaminen ei yksinomaan riitä, vaan koko maailman väestön rokotekattavuus on saatava riittävälle tasolle, jotta estetään koronan pyöriminen keskuudessamme. Siksi on tärkeää, että kannamme huolta myös muiden maiden rokotekattavuudesta ja tuemme köyhien maiden mahdollisuutta väestönsä rokottamiseen.

Kun korona saadaan pois päiväjärjestyksestä, on edessä pitkä koronan jälkihoito. Koronan vaatimat rajoitustoimenpiteet ovat heikentäneet monen ihmisen hyvinvointia, haitanneet lasten ja nuorten oppimista sekä rampauttaneet taloutta ja lisänneet työttömyyttä. Korona sairastuttaa ja tappaa ihmisiä myös epäsuorasti negatiivisten yhteiskunnallisten vaikutusten kautta. Sen vuoksi on tärkeää, että pääsemme pian rokottamaan väestöä kattavasti ja vähitellen laittamaan pisteen tälle pandemialle. Sen jälkeen on edessä vielä pitkä jälkihoito ja syntyneiden hyvinvointivajeiden korjaaminen.

HannaSarkkinen
Vasemmistoliitto Oulu

Kansanedustaja ja Oulun kaupunginvaltuutettu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu