On aika vapauttaa tuhannet suomalaiset velkavankeudesta

Ylivelkaantumisesta on tullut suomalaisten kansantauti. Ylivelkaantuminen aiheuttaa toimeentulovaikeuksia, henkistä pahoinvointia ja näköalattomuutta. Se myös vähentää työnteon kannustimia ja heikentää työllisyysastetta.

Yksityinen velkaantuminen on kasvanut Suomessa tasaisesti 1990-luvun lopulta alkaen. Asuntolainat ovat suuria ja laina-ajat pitkiä. Opintotuen lainapainotteisuuden lisääminen on johtanut opintolainojen kasvuun viime vuosina. Lisäksi erilaiset kulutusluotot ovat kiihdyttäneet kotitalouksien velkaantumista.

Joidenkin henkilökohtainen velkataakka on kasvanut jo liian suureksi eikä lainojen lyhentäminen onnistu. Seurauksena on maksuhäiriömerkintöjä, ulosottoja ja umpikujia.

Sekä maksuhäiriöisten että ulosotossa olevien henkilöiden lukumäärät ovat lisääntyneet viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2019 ulosotossa oli noin 507 000 suomalaista kun vastaava luku kymmenen vuotta aiemmin oli 456 000.

Kehitys on huolestuttavaa, sillä velkakierre heikentää monen toimeentuloa ja hyvinvointia. Ylivelkaantuminen myös käytännössä estää monia työikäisiä työllistymästä. Ulosoton suojaosa, joka palkasta jää käteen, on niin matala, ettei se kannusta työntekoon.

On korkea aika vapauttaa tuhannet suomalaiset velkavankeudesta ja auttaa taloudellisesti heikoilla olevat ihmiset takaisin jaloilleen.

Hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien ongelmien vähentämiseen. Hallituksen esitys maksuhäiriömerkintöjen keston lyhentämisestä on tällä hetkellä lausuntokierroksella ja esitystä positiivisesta luottorekisteristä odotetaan syksyllä.

Ongelman mittakaava on kuitenkin valtava ja hallituksen on syytä varmistaa, että muitakin toimia ylivelkaantumisen hillitsemiseksi toteutetaan mahdollisimman pian. Esimerkiksi ulosoton suojaosan korottamista olisi syytä kiirehtiä. Ulosotto aiheuttaa usein pitkittyneen tarpeen paikata taloutta toimeentulotuella, mitä voisi suojaosan korotuksella ehkäistä.

Lisäksi ulosottojärjestelmämme kaipaa isompaakin remonttia. Ongelmana on usein velan pitkittyminen ja ketjuuntuminen, kun korkojen ja muiden maksujen vuoksi velkataakka ei häviä. Suomessa on myös poikkeuksellisen pitkä ulosottovelkojen vanhentumisaika, mikä aiheuttaa näköalattomuutta ja estää ihmisiä pääsemästä takaisin työelämään.

Velkojen vanhentumisaikaa tulisi lyhentää ja velkajärjestelyyn pääsyä helpottaa. Lisäksi on kohtuullistettava korkoihin, perimis- ja oikeudenkäyntikuluihin meneviä maksuosuuksia.

Jotta velkaongelmia ei pääsisi syntymään, tarvitaan myös toimenpideohjelma ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi. Toimeentuloturvan lisäksi on kiinnitettävä huomiota ennaltaehkäiseviin toimiin kuten talous- ja velkaneuvontaan. Myös nuorten talousosaamista on tärkeää vahvistaa. Sosiaalinen luototus tulee olla kaikkien saatavilla.

Pikavippien ja muiden korkeakorkoisten kuluttajaluottojen sääntelyä pitää tehostaa ja niiden markkinointi pitäisi kieltää. Uusia luottotuotteita ilmestyy jatkuvasti ja niiden ehdot ovat monesti vaikeaselkoisia. Koronatilanteen takia kuluttajaluotoille asetettu 10 % korkokatto on syytä tehdä pysyväksi ja se tulee ulottaa koskemaan kaikkia luottoja niiden kestosta ja suuruudesta riippumatta.

Ylivelkaantuminen on vakava ongelma paitsi inhimillisestä näkökulmasta myös työllisyyden ja koko Suomen talouden näkökulmasta. Sen ehkäisemiseksi tarvitaan määrätietoisuutta ja laaja paletti vaikuttavia toimia.

Julkaistu Kalevamedian paikallislehdissä viikolla 16.

+3
HannaSarkkinen
Vasemmistoliitto Oulu
Ehdolla kuntavaaleissa

Kansanedustaja ja Oulun kaupunginvaltuutettu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu