Rahapolitiikan uusi normaali

Euroopan keskuspankki EKP on pudottanut talletuskorkonsa historiallisen alhaalle, yhä syvemmälle miinuksen puolelle. Elämme uutta ja ennenkokematonta negatiivisten korkojen aikaa.

Pankit, jotka haluavat säilyttää rahojaan keskuspankissa, joutuvat siis maksamaan talletuksistaan korkoa. Nyt spekuloidaan jo sillä, joutuvatko tavalliset kuluttajatkin pian maksamaan pankeille korkoa talletuksistaan. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, sillä uhkana olisi talletuspako ja lainsäätäjä tuskin antaisi sen muutenkaan tapahtua.

Erittäin matalat ja nyt negatiiviset korot ovat Euroopan rahapolitiikan uusi normaali. Samaan uuteen normaaliin kuuluu keskuspankin voimakas rahapoliittinen elvytys. EKP on pumpannut viimeisen neljän vuoden aikana markkinoille 2 650 miljardia euroa. EKP on siis luonut uutta rahaa ostamalla arvopapereita rahoitusmarkkinoilta.

Rahan luomisessa tyhjästä ei sinänsä ole mitään uutta, sillä modernissa velkavetoisessa talousmallissa raha luodaan pankissa antamalla velkaa. Poikkeuksellista tilanteessa onkin lähinnä rahanluonnin valtava mittakaava ja Euroopan keskuspankin iso rooli.

EKP:n keskeinen tavoite on pitää inflaatio, eli kuluttajahintojen nousu, kahden prosentin tuntumassa. Tavoitteesta on eurokriisin aikana jatkuvasti jääty, yllä mainituista toimista huolimatta. Kuitenkin voi spekuloida, kuinka heikosti euromaiden talouksilla menisi ilman massiivista elvytystä.

Herääkin kysymys, ovatko EKP:n rahapoliittiset toimet narulla työntämistä? Rahaa voidaan luoda vaikka kuinka paljon, mutta jos raha ei välity reaalitalouteen ihmisille ja yrityksille, ei elvytyksellä ole myöskään toivottua inflaatiota ja työllisyyttä kasvattavaa vaikutusta. Uhkana on myös se, että rahan pumppaus aiheuttaa rahoitusmarkkinoilla hintakuplia, jotka aikanaan puhkeavat karmein seurauksin. Viitteitä tästä on, sillä reaalitalouden sijaan enemmän on kasvanut finanssitalous kun arvopaperien hinnat ja varallisuusarvot ovat kohenneet merkittävästi.

Ei siis olekaan ihme, että EKP:n pääjohtaja Mario Draghi patisteli euromaiden päättäjiä finanssipoliittiseen elvytykseen. Eli lisäämään julkista kulutusta. Erityisesti viesti oli suunnattu Saksalle, Euroopan talousveturille, joka on vuosi toisensa jälkeen kerännyt valtavia julkisen talouden  ylijäämiä.

Euromaiden olisikin nyt herättävä tarkastelemaan velkaantumis- ja alijäämäsääntöjä, jotka rajoittavat suhdannepoliittisesti järkevän finanssipolitiikan harjoittamista. Kurjistava finanssipolitiikka on luonut itseään ruokkivan leikkausten kehän, joka tulisi katkaista. Kevyt rahapolitiikka ei riitä pitämään Euroopan rattaita pyörimässä.

Kuitenkin EKP voisi parantaa rahapolitiikan välittymistä reaalitalouteen, mikäli se olisi valmis tarkastelemaan mahdollisuuksia ennakkoluulottomasti. Sen sijaan että EKP nyt syytää miljardeja rahoitusmarkkinoille sijoittajien iloksi, voisi keskuspankki pohtia miten luotava raha hyödyttäisi mahdollisimman monia. EKP voisi tukea ilmastohankkeita ja luoda uusia työpaikkoja ostamalla vihreitä joukkovelkakirjoja. Näin vauhditettaisiin kipeästi kaivattavaa talouden vihreää rakennemuutosta ja siirtymistä vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Myös rahan antaminen suoraan kansalaisille on harkitsemisen arvoista.  Elvytysrahasta riittäisi jaettavaksi jokaiselle eurokansalaiselle 60 euroa kuukaudessa. Aivan varmasti tämä ”helikopteriraha” buustaisi taloutta paremmin kuin rahoitusmarkkinaoperaatiot. Helikopterirahaa on vastustettu hyperinflaation uhalla, mutta hyperinflaatio vaikuttaa nykyisessä rahapoliittisessa maisemassa melko kaukaiselta uhkakuvalta, varsinkin jos rahapoliittiset toimet suunniteltaisiin, mitoitettaisiin ja toteutettaisiin huolellisesti.

Rahapolitiikan uusi normaali herättelee meitä miettimään uudestaan talouspolitiikan rakenteita ja lainalaisuuksia. Toivottavasti aika olisi kypsä keskustelulle eurojärjestelmän toimivuudesta ja uusista ennakkoluulottomista rahapolitiikan toteuttamisen keinoista.

 

Julkaistu Kansantahdossa.

HannaSarkkinen

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varsinainen ja suuren valiokunnan varajäsen, Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja Oulun kaupunginvaltuutettu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu