Sote-uudistus vihdoinkin?

Suomalainen terveydenhuolto on yksi maailman parhaista. Suomi on sijoittunut kärkisijoille useissa terveydenhuoltoa koskevissa vertailuissa. Täällä vakavista sairauksista paranee sekä todennäköisimmin, mutta myös kustannustehokkaimmin.

Kehitettävää riittää silti paljon. Terveydenhuoltomme ei ennaltaehkäise ongelmia riittävästi ja hoidon saatavuudessa on paikoin ongelmia. Terveyseroja pieni- ja suurituloisten välillä ei ole kyetty kitkemään, vaan hyvätuloinen suomalainen mies elää keskimäärin 12,5 vuotta pidempään ja nainenkin 6,8 vuotta pidempään, kuin vähävarainen.  Hoidon saatavuudessa on eroja, kun pienituloiset ja työelämän ulkopuolella olevat käyttävät pääasiassa ruuhkaisia julkisia palveluita, kun taas työssäkäyvät ja varakkaammat käyttävät laajalti työterveyshuollon tai yksityisen sektorin palveluja.

Myös sosiaali- ja terveyspalveluista perittävät asiakasmaksut ovat OECD:n selvityksen mukaan kansainvälisesti suhteettoman korkeita ja niitä maksavat eniten vähävaraiset. Myös lääkkeiden omavastuut ovat muuta Eurooppaa korkeammat. Moni terveydenhuollon asiakasmaksu päätyy ulosottoon ja usein vähävaraiset joutuvat valitsemaan lääkkeiden ja muiden välttämättömyysmenojen välillä.

Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on tavoitteena viimeinkin tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Uudistuksen tavoitteena on parantaa terveyspalveluita erityisesti perustasolla, vähentää terveyseroja ja lisätä kansalaisten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta perusterveydenhuoltoa vahvistamalla.

Nykyisin sotepalveluiden tuotanto rakentuu kuntien ja sairaanhoitopiiri-kuntayhtymien varaan. Kuitenkin monet Suomen kunnat ovat pieniä ja köyhiä, eivätkä ne väestön ikääntyessä pysty suoriutumaan tulevista sote-haasteista yksin. Palveluiden pirstaloituminen kuntien ja sairaanhoitopiirien välille aiheuttaa myös ongelmia. Tarvitaan laajempi väestö- ja veropohja ja vahva järjestäjä, jotta palvelut voidaan turvata myös jatkossa, kun palvelutarpeet muuttuvat ja ikääntyvä väestö tarvitsee paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Tämän vuoksi sote-uudistus rakennetaan maakuntien pohjalle.

Toinen hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden vahvistamiseen liittyvä tavoite on hoitoonpääsyn nopeuttaminen. Terveyskeskukset ovat monin paikoin kovin ruuhkautuneita. Vastaanottoaikaa voi joutua odottamaan kiireettömissä tapauksissa pahimmillaan kuukausia.

Hallituksen tavoitteena on taata hoitoonpääsy seitsemässä arkipäivässä, myös mielenterveyskysymyksissä. Mielenterveysongelmien nopea hoito on olennainen osa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista, onhan suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä jo puolet mielenterveysperusteisia.

Sote-uudistusta on valmisteltu useamman hallituksen toimesta jo vuodesta 2005. Alusta asti uudistusten keskeisenä teemana on ollut huoli pienten kuntien kyvystä selvitä lakisääteisistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Vuosien ja hallitusten vaihtuessa sote-uudistuksen painopisteet ovat muuttuneet, ja viritelmät yksi toisensa jälkeen kaatuneet.

Nyt on syytä unohtaa erilaiset sivutavoitteet ja keskittyä perusasioihin, eli sote-rakenteiden remonttiin, hoitoonpääsyn nopeuttamiseen ja terveyserojen kaventamiseen. Kuitenkaan rakenneuudistukset eivät yksin ole riittäviä vaan myös palveluiden laatuun on kiinnitettävä huomiota. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työn sisällön ja työmäärän täytyy olla henkilöstölle mielekästä. On pakko panostaa osaavan henkilökunnan saatavuuteen, ja ennen kaikkea pysyvyyteen, kun tavoittelemme parempia palveluita ja suunnittelemme 2020-luvun sote-palveluita.

Kirjoitus on julkaistu Kaleva Median paikallislehdissä viikolla 3.

HannaSarkkinen

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varsinainen ja suuren valiokunnan varajäsen, Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja Oulun kaupunginvaltuutettu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu