Todellisia työllisyystoimia

Elvyttävä talouspolitiikka on vallitsevissa kriisioloissa keskeinen työllisyyspoliittinen toimi, jolla estetään koronalaman pahenemista. Yrityksiä on tuettu kriisissä erilaisin tuin ja valtio vauhdittaa talouden rattaiden pyörimistä, jotta ihmiset saisivat pitää työnsä. Kaikki Euroopan maat tekevät työllisyyden turvaamiseksi nyt elvyttävää talouspolitiikkaa.

Keskustelu 30 000 uuden työpaikan luomisesta on tuntunutkin monen mielestä teoreettiselta tilanteessa, jossa taistellaan olemassa olevien työpaikkojen säilyttämiseksi. Valtio kun ei varsinaisesti luo työpaikkoja, paitsi palkkaamalla ihmisiä. Moni työtön kysyy oikeutetusti, että miten esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen loisi työtä tilanteessa, jossa ei ole pulaa työtekijöistä vaan työpaikoista.

Hallituksen tavoite lisätä työllisyyttä on aivan oikea. Kuitenkin tapa, jolla valtionvarainministeriö arvioi työpaikkojen syntyvän, on vajavainen. Ministeriön laskujen mukaan työpaikkoja syntyy lähinnä veroja alentamalla ja sosiaaliturvasta leikkaamalla. Työvoiman kysynnän, innovatiivisuuden ja tuottavuuden, työvoiman osaamisen ja työkyvyn vaikutukset jätetään laskelmissa marginaaliin.

Varsinkin keskellä syvää globaalia talouskriisiä ja massatyöttömyyttä tuntuu laskukaava puutteelliselta. Suurimpana ongelmana kun ei tällä hetkellä ole työvoimapula, vaan työpaikkapula. Työnhakijaksi ilmoittautuneita on lähes seitsemän jokaista ilmoitettua työpaikkaa kohti. Työvoimaa siis on tarjolla, mutta sille ei ole vastaavaa kysyntää. Alueellista ja aloittaista työvoimapulaa voi olla nytkin, mutta sihteeri ei muutu lääkäriksi tai hitsariksi hänen sosiaaliturvaansa leikkaamalla.

Toki työvoiman tarjontaa kasvattavilla toimilla on merkitystä erityisesti väestön ikääntyessä. On varmistettava, että mahdollisimman moni saa pitkän työuran. Pitkällä tähtäimellä keskeisiä työvoiman tarjontaa parantavia työllisyystoimia ovat panostukset osaamiseen ja työkykyyn. Meillä ei ole varaa syrjäyttää ihmisiä työelämän ulkopuolelle.

Koulutusta vaille jääminen johtaa suurella todennäköisyydellä työttömyyteen ja terveys- ja mielenterveysongelmat aiheuttavat työkyvyttömyyttä. Varhaiskasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen satsaaminen, oppivelvollisuuden pidentäminen ja jatkuvan oppimisen järjestelmien kehittäminen tuottavat osaamista, joka on työllistymisen ehto. Työelämä- ja sosiaalipalveluihin panostaminen, sekä terveys- ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen pitävät huolta työkyvystä. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen helpottaminen ja byrokratialoukkujen poistaminen ovat lisäksi merkittäviä kehittämiskohteita, jotta työnteko olisi aina kannattavaa ihmisen toimeentulon kannalta.

Työtä ja työllisyystoimia tarvitaan. Mekaanisten laskentamallien sijaan tulisi kuitenkin miettiä, mitkä ovat tosielämässä vaikuttavimpia työllisyystoimia ja mikä estää työllistämisen ja työllistymisen.

HannaSarkkinen

Kansanedustaja ja Oulun kaupunginvaltuutettu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu