Suomi voi olla vastuullisen kaivosteollisuuden maa

Jokin aika sitten Susanna Myllylä kysyi Uuden Suomen tekstissään, voiko Suomi olla vastuullisen kaivosteollisuuden mallimaa. Myllylä haastoi etenkin Kestävän kaivostoiminnan verkoston toiminnan. Erityistä kritiikkiä Myllylä esitti Suomenkin omaksumaa Kanadan kaivannaisteollisuuden lanseeraamaa Kohti kestävää kaivostoimintaa-ohjelmaa kohtaan (Towards Suistanable Mining, TMS).

Myllylän kommentit ovat arvokkaita verkostolle, Verkoston puheenjohtajana kiitän keskustelunaloitteesta, jollaisia tarvitsemme toiminnan kehittämiseksi.

Verkoston perustamiskokous ympäristöjärjestöjen, muiden sidosryhmien ja paikallishallinnon välillä järjestettiin keväällä 2014.

Verkoston toiminnan aikana kaivostoiminta on kehittynyt roimasti monella tavalla. Tässä kommentoin muutamia Myllylän esittämiä ajatuksia Kestävän kaivostoiminnan verkostosta.

Suomi kehitti Kanadan mallia heti käyttöönottovaiheessa

Kuten Myllylä totesi, Suomi on ottanut omassa järjestelmässään mallia Kanadan TMS-järjestelmästä. Näin ovat tehneet muun muassa Espanja, Norja ja Australia sekä moni muu maa.

Suomi ei kuitenkaan ole kopioinut Kanadan mallia sellaisenaan, vaan olemme alkujaankin soveltaneet sen omiin ominaispiirteisiimme soveltuvaksi ja muutamaa pykälää kunnianhimoisemmaksi. Kehitimme järjestelmää heti käyttöönottovaiheessa ja kehitystyö on jatkunut sidosryhmien yksimielisillä linjauksilla. Siksi Myllylän Kanadan järjestelmää kohtaan esittämä kritiikki ei osu Suomen kohdalla maaliin.

Myllylä toteaa muun muassa, että Kanadassa vain puolet yrityksistä raportoi omasta toiminnastaan, vaikka järjestelmä on ollut toiminnassa yli 15 vuotta. Suomessa Kaivosteollisuus ry on tehnyt sääntömuutoksen, jonka velvoittaa jäsenet raportoimaan.

Myllylä kritisoi myös sitä, että Kanadassa ei rangaista yrityksiä huonosta eikä epäonnistuneesta arvosanasta. Suomessa emme liioin ota käyttöön rankaisumenettelyä. Emme näe sille edes tarvetta, sillä huonokin arvosana edellyttää lainsäädännön noudattamista.  Järjestelmä kannustaa tekemään asioita   paremmin kuin laki vaatii. Siitä saa lisäpisteitä.  Luotamme siihen, että julkisuus ja avoimuus ovat tehokkaita työkaluja kaivosten toiminnan kehittämiseen.

Myllylä toteaa , että Kanadassa yritysten itsearviointiraportit on todentanut pääosin yksi ja sama konsultti. Tietojemme mukaan Kanadassa on 76 rekisteröityä todentajaa. Meillä Suomessa tehdään ensimmäiset ulkoiset todentamiset kuluvana vuonna Verkosto on kouluttanut kaikkiaan kuusi todentajaa kontrolloimaan itsearviointien tulokset. Kaivosyhtiöt voivat valita todentajan näiden joukosta. Todentajilta edellytetään riippumattomuutta sekä pätevyyttä ja kokemusta myös muiden johtamisjärjestelmien auditoinneista.

Suomen verkostolla on itsenäinen hallitus

Myllylä kritisoi Kanadan järjestelmää myös siitä, että sen Community of Interest -paneeli on teollisuussektorin valitsema neuvoa-antava ryhmä.

Suomessa Kestävän kaivostoiminnan verkoston hallitus on aidosti päättävät elin eikä pelkästään neuvoa-antava. Hallitus ei liioin ole teollisuuden asettama, vaan hallituksessa on teollisuuden edustajien lisäksi muun muassa MTK:n, Lapin liiton, Teollisuusliiton, kuntien, Paliskuntain yhdistyksen,  Suomen luonnonsuojeluliiton ja Maailman luonnonsuojeluliiton WWF:n edustaja.

Tällä hetkellä kiireellisin tehtävämme on saada Suomessa toimintaa harjoittavat malminetsijät noudattamaan kestävän malminetsinnän toimintaperiaatteita. Myös malminetsintään Kestävän kaivostoiminnan verkosto on kehittänyt arviointikriteerit.

Myllylä on oikeassa, että mukana eivät ole kaikki mahdolliset osapuolet. Toisin kuin hän väittää, järjestelmällä on vahva legitimiteetti mahdollisten haitan kärsijöiden ollessa tasavertaisena toimijana kaivosyhtiöiden kanssa.

Näin kattava hallituskokoonpano on e poikkeuksellisen arvokas kohtaamispaikka, missä erilaiset näkökulmat nousevat esiin – joskus jopa terävästi. On vaikea kuvitella parempaa järjestelmää, jossa eri osapuolia edustavat ihmiset voisivat keskustella suoraan ja rakentavasti.

Vuoropuhelulla kohti yhä parempaa

Voiko Suomi sitten olla vastuullisen kaivostoiminnan mallimaa? Susanna Myllylän kysymys on perusteltu. Uskomme, että Suomi voi olla sitä. Kehitettävää löytyy aivan varmasti. Avoin dialogi on keskeinen kehittämisen perusta. Siksi tarvitaan juuri Kestävän kaivostoiminnan verkoston kaltainen organisaatio, jossa eri näkemykset kohtaavat. Siksi kiitän Susanna Myllylää kommenteista ja toivotan hänet mukaan verkoston keskusteluihin

 

 

 

 

0
Hannele Pokka

Tervetuloa blogiini. Toimin ympäristövastuun työelämäprofessorina Helsingin yiopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Kirjoitan ympäristöaiheisiin liittyviä blogeja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu