Omasta päihderiippuvuudesta toipuneet kokemusasiantuntijat korvaamattoman tärkeitä päihdetyössä

Omasta päihderiippuvuudesta toipuneet kokemusasiantuntijat korvaamattoman tärkeitä päihdetyössä

Meillä on menossa 7. – 13.11.2022 ennalta ehkäisevän päihdetyön teemaviikko. Ehkäisevä päihdetyö on pitkällä aikajänteellä kustannustehokasta. Ikävä kyllä se ymmärretään vielä monien kuntien päättävissä elimissä ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavaksi menoeräksi.

Kannattaisiko hyvinvointialueiden ja kuntien kuitenkin panostaa päihteiden liikakäytöstä johtuvien riippuvuussairauksien ja päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn aikaa ja rahaa nykyistä enemmän?

Liika päihdekäyttö (alkoholi, huumeet, tupakka, lääkkeiden väärinkäyttö) aiheuttaa päihderiippuvuutta, vahingoittaa terveyttä, rikkoo ihmissuhteita, suistaa perheitä taloudelliseen ahdinkoon – ja aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä.

Ikävä kyllä haitallinen päihdekäyttö näkyy myös julkisilla paikoilla, mikä lisää ihmisten turvattomuuden tunnetta. Karu tosiasia on myös se, että monissa rikoksissa laukaisevana tekijänä on päihteet.

Kokemusasiantuntija- ja vertaistukipalveluja lisää

Yhteiskunnalle ja meille veronmaksajille päihdehaitat ja päihderiippuvuuteen sairastuneiden hoito aiheuttavat paljon kustannuksia.

Siksi ehkäisevän päihdetyön viikko on hyvä juttu. Mutta juhlapuheiden ja sanahelinän lisäksi tarvitsemme nykyistä enemmän konkreettisia tekoja.

Jos hyvinvointialueet ja kunnat haluavat tehdä vaikuttavaa päihdetyötä, on päihdepalvelujen suunnitteluun ja käytännön päihdetyöhön saatava lisää omista päihderiippuvuuksista raitistuneita koulutettuja kokemusasiantuntijoita ja vertaistukipalveluja.

Hyvinvointialueiden ja kuntien on hyödynnettävä päihderiippuvuuksista raitistuneiden ja päihdejärjestöjen kokemustieto nykyistä paremmin.

Päihdetyön kokemusasiantuntijoiden tarjoama kahdenkeskinen vertaistuki päihdeongelmista kärsiville on kaksisuuntaista vuorovaikutusta. Tuloksia tuottava auttajan ja autettavan välinen yhteistyö on mutkatonta ja rehellistä. Niin sanotun henkilökemian on toimittava.

Päihteetöntä elämäntapaa ja raittiutta tukevaa vertaistukea on tarjolla myös erilaisissa päihderyhmissä. On kuitenkin hyvä muistaa, että ryhmät eivät sovi kaikille. Siksi tarvitaan entistä enemmän päihdetyön kokemusasiantuntijoiden ylläpitämiä kahdenkeskisiä asiakasvastaanottoja.

Päihteiden puheeksi otto tärkeää

Päihdetyön osaamista on lisättävä kunnallisissa peruspalveluissa – esimerkiksi terveysasemilla ja sosiaalipalveluissa.

Asiakkaan päihdekäytön puheeksi otto palveluissa on tärkeää ennalta ehkäisevää päihdetyötä. Päihteiden käytön puheeksi otto on otettava systemaattiseksi tavaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakastapaamisissa – esimerkiksi lääkärien, hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden vastaanotoilla. Päihteistä kysyminen on tänä päivänä yhtä luonnollista kuin ruokailutottumuksista kysyminen.

Omista päihderiippuvuuksista raitistuneilla kokemusasiantuntijoilla on käsissään valttikortti, joka löytyy harvan lääkärin, hoitajan, terapeutin, koulupsykologin, nuorisotyöntekijän tai sosiaalityöntekijän takataskusta: Päihdetyön kokemusasiantuntijoilla on oma päihderiippuvuuteen sairastumiskokemus, toipumiskokemus ja raitistumiskokemus.

Samaistuminen ja vertaisuus, jonka päihteistä eroon haluava päihdetoipuja kokee toisen samankaltaisia elämänkokemuksia läpikäyneen raittiin kokemusasiantuntijan kanssa, on usein mystinen, sanoin kuvaamaton, joskus hengellinen ja ihmisjärjelle käsittämätön kokemus.

Konkreettista ehdotuksia

Uudet hyvinvointialueet vastaavat maamme sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 1.1.2023 alkaen. Konkreettiset ehdotukset päihdepalvelujen parantamiseksi ovat nyt tarpeen uusille poliittisilla vaaleilla valituille aluevaltuutetuille ja päihdepalveluista vastaaville kuntapäättäjille ja viranhaltijoille. Alla pari konkreettista ehdotusta päihdepalvelujen parantamiseen:

1.Jokaiselle hyvinvointialueelle ja joka kuntaan on nimettävä koordinaattori, jonka vastuulla on parantaa sosiaali- ja terveyspalveluja lisäämällä kokemusasiantuntija- ja vertaistukityötä päihdepalveluihin. Työhön valittavalla koordinaattorilla on hyvä olla omakohtainen raitistumiskokemus päihteistä.

Kokemusasiantuntijoita ja vertaistukea kannattaa hyödyntää kuntien päihdetyössä laaja-alaisesti: Päihdesairauksia ennalta ehkäisevässä työssä, terveyspalveluissa, sairaanhoidossa, sosiaalipalveluissa, kouluissa, nuoriso- ja vanhuspalveluissa, asumispalveluissa, työpaikoilla ym.

Ehkäisevässä päihdetyössä kiireellisintä on perustaa päihdetyön kokemusasiantuntijoiden pitämiä asiakasvastaanottoja kouluihin ja oppilaitoksiin. Vastaanottotyötä tekevien kokemusasiantuntijoiden on tiedotettava itsestään tehokkaasti koko koulun väelle. Heidän kannattaa pitää määräajoin luentoja opiskelijoille ja opettajille. Näin toimien kynnys tulla juttelemaan päihteistä kokemusasiantuntijan kanssa madaltuu.

2.Päihdejärjestöt on otettava systemaattisesti mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ennalta ehkäisevään päihdetyöhön, päihdepalvelujen suunnitteluun sekä päihdeasiakkaiden auttamis-, hoito- ja kuntoutustyöhön.

Maamme päihde- ja mielenterveysjärjestöissä on tarjolla valtava potentiaali päihteistä toipumisen kokemustietoa ja vertaistukitaitoja päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien auttamiseen.

Hannu Ylönen, päihdetyön kokemusasiantuntija, Vantaa

 

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu