103. Narrinpeliä vai omatunto – entä vallankumous

Kriisit kulkevat aina suurten muutosten, niin vallankumousten kuin persoonallisuuden kasvunkin edellä. Marraskuun 2019 ensimmäisen viikon uutistarjonnasta on vaikea muodostaa kuvaa kokonaisuudesta, joka hahmottomana rajoittaa, estää ja suoranaisesti vahingoittaa oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumista. Gallupeista kurjinkin voidaan mitätöidä sanoilla: mielipiteesi eivät meitä kiinnosta, äänet lasketaan vasta vaaleissa. Ja näin kansalainen, pelosta menettää viimeisenkin valtansa eli äänensä, valitsee demokratian vastakohdan, tietämättään muuttumattomaksi rakennetun elinkeino- ja ammattiryhmien sekä etujärjestöjen muodostaman järjestelmän (korporaation).

Mistä meille uutisoidaan? ”Mitä maksaa”-ohjelma kertoi 7.11. asumistuen nousseen uuteen ennätykseen eli 2,1 miljardiin euroon, jota jaetaan noin 800 000 taloudelle. IL uutisoi samana päivänä, että yleishyödylliseksi (lue verovapaiksi) luokiteltu ja työntekijäpuolen ammattijärjestöjen suurimmaksi osaksi eli kaikkiaan 40 %:sti omistama (Teollisuusliitto 11,7 %, OAJ 6,1 %, JHL 5,7 %, Rakennusliitto 5,4 % ja Ammattiliitto PRO 5,0 %) Kojamo Oy omistaa tällä hetkellä noin 34.000 asuntoa. Asunnot on vuokrattu markkinahintaan opiskelijoille ja muille tavallisille, usein erilaisia tulonsiirtoja saaville, vuokra-asuntoa tarvitseville ihmisille. Nämä vuokrahinnat ovat paikkakunnittain yleisesti nostaneet vuokratasoa. Tämä yleishyödyllisyyden hinta maksaa puolestaan valtiolle professori Matti Virenin mukaan 500 miljoonaa saamatta jääneinä verotuloina. Suomen Yrittäjät on toki vuodesta 2018 lähtien pyrkinyt lopettamaan ay-jäsenmaksujen perimisen ja tilittämisen osin estääkseen kerrotun vinoutuman. EK suuria työnantajia edustavana ei sen sijaan kiinnostu asiasta. Ay-liike on yksi merkittävimmistä vaalirahoituksen antajista. Vaalirahoitus puolestaan vaikuttaa eduskunnan kokoonpanoon. Yhtä kaikki, järjestelmä toimii itseriittoisesti kuin ulosteitaan syövä käärme. Järjestelmä on ikuinen. Kaikki on laillista. Kaikesta saa järkevän mielikuvan. Kaikki puhuu demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen puolesta. Kaikki tehdään kuitenkin vain järjestelmän ylläpitämiseksi ja korporaation sisäpiiriläisiä hyödyntäväksi. Vähäosainen kartuttakoon tulojaan vaikkapa veikkaamalla. Luvassa on, huolimatta peliriippuvuudesta johtuvista kärsimyksistä ja poliitikkojen puheista, kuulemma uusia pelejäkin.

Onko tästä vääristymästä tietä ulos ilman väkivaltaa, ilman vallankumousta? Onko vuorisaarnasta neuvonantajaksi? Edellisessä blogissa (Blogi 101) vaaleissa äänestämättömien ja äänestäjien määrä suhteutettiin keskenään. Entä jos väkivallattomat, oikeudenmukaiset ja uudistushaluiset yhdistyisivät, kieltäytyisivät yhteistyöstä pahan kanssa ja valitsisivat edustajikseen vain työssään ansioituneita, omantunnon ihmisiä. Jos heidän määränsä kaksinkertaistuisi edellisestä (blogi 101) se näyttäisi tällaiselta:

äänestämättömät 56,0 %

perussuomalaiset 7,5

kokoomus 6,1

SPD 5,6

Vihreät 5,2

mahd. äänikynnys

Keskusta 4,6

Vasemmistoliitto 2,7

RKP 1,4

KD 1,2

liike NYT 0,5

muut 0,8

Tie ihmiskasvoiseen demokratiaan ilman väkivaltaa on mahdollinen. Unelma ihmiskasvoisuudesta vapautti kerran osan Eurooppaa sosialismista (Prahan kevät 1967). Siihen tarvittiin vain uskoa oikeudenmukaisuuteen, aitoon ihmisyyteen ja omaantuntoon. Vuorisaarna osoittaa tuolle tielle.

HannuAhti

Kirjoittaja on toiminut setlementtiaktivistina vuodesta 1986 ja perustanut sen yhteydessä useita syrjäytyneitten nuorten koulutusta, kuntoutusta ja työllistämistä palvelevia yksikköjä yhdistyksinä, säätiöinä, osuuskuntina ja sosiaalisena yrityksinä. Kaikkiaan toiminnan piirissä on ollut liki 5 000 nuorta ja nuorta aikuista. Tutustu kirjaan: omatunto2018kirja.wordpress.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu