106. Punainen lanka – vuorisaarna – omatunto

Purjelaivojen aikakautena köysiin nivotun punaisen langan avulla kyettiin seuraamaan köyden kulkua solmuissa tai vyyhteytyneessä kasassa. Ilman punaista lankaa kuva kokonaisuudesta ja jopa elämästä tuntuu häviävän niin yksilöltä kuin yhteisöltäkin rakenteiden monimutkaistuessa. Valtion talouden kannalta uhkaavalta vaikuttava lakkosuma osoittaa pienenkin työntekijäryhmän voivan halvaannuttaa koko yhteiskunnan. Pullistelun sijasta tulisi ymmärtää, ettei kysymys ole voimanosoituksesta, vaan punaisen langan, ymmärryksen tai selkeän ajattelun menettämisestä nähdä itsensä osana kokonaisuutta, ihmisyyttä. Osaltani havahduin samaan ongelmaan blogeja kirjoittaessani. Vuoden vaihteessa blogialustan siirtyessä Uudesta Suomesta Alma Mediaan hävisi valitsemani yläotsikko Vuorisaarna arjessamme. Näin ajatus ihmiseksi tulleen Jumalan eli Kristuksen vuorisaarnassa esittämistä elämänohjeista ja suhteista kanssaihmisiin pyyhkiytyivät marginaaliin. Blogini eivät enää jäsentyneet haluamaani taustaan. Samalla sai vaikutelman, ettei käsittelemäni aineen, painovoiman, hengen, pääoman, työvoiman, moraalin, omantunnon yms. edustamalla maailmalla ole enää kokonaisuutta palvelevaa merkitystä.

Halusimme tai emme koko länsimainen sivistyksemme perustuu Uuden testamentin kaikkiaan 7 957 jakeen, siihen kiteytyneenä sisältyvän vuorisaarnan 111 sekä viime kädessä viiteen Isä meidän– rukousta käsittävän jakeen kokonaisuuteen. Sen keskeisin sanomahan ilmenee yhtäältä yksilön ja tämän omantunnon sekä toisaalta yhteisöllisen oikeudenmukaisuuden eli Jumalan tahdon toteutumisessa maan päällä. Yksilötasolla sen vastustus ilmenee ääri-ilmiönä psykopaateissa (noin prosentti väestöstä eli 55 000 suomalaista), joiden erityispiirteenä psykiatria mainitsee omantunnon täydellisen puuttumisen. Yhteisöllisesti vastustus ilmenee siinä, miten he sijoittuvat yhteiskunnassa määrääviin asemiin. Tästä tutkija muistuttaa kirjassaan Käärmeet liituraidassa sanoin ; ”Jos en tutkisi psykopaatteja vankilassa, menisin tekemään tutkimusta pörssimarkkinoille. He ovat siis keskuudessamme. Sen lisäksi heidän kaltaistensa vastustus yhteisössä kasvaa eksponentiaalisesti, koska suurin osa kansalaisia ja yhteisöä koskevista päätöksistä tehdään kollektiivisten, keinotekoisten (puolueet, säätiöt, ay-liike, hallistus, eduskunta, ylikansalliset yritykset yms.) eli jo rakenteensakin puolesta omaatuntoa vailla olevien ns. oikeushenkilöiden toimesta. Elämä ilman omaatuntoa, diagnosoituna tai rakenteellisena, palauttaa ihmisen domestikoidun eläimen tasolle. Omatunto on ainoa ominaisuus, joka erottaa ihmisen eläimestä. Sen havainnollistamiseksi omaatuntoa voidaan verrata yhtäältä lihakseen, joka käyttämättömänä surkastuu tai toisaalta punaiseen lankaan, jonka puuttuminen johtaa kokonaisuuden hahmottomaan kaaokseen. Farssinomaisesta esimerkistä käy maamme maailmankuulu kunnianhimoinen ympäristöpolitiikka. Tiukentamisen sijasta Suomi on puolustanut EU:n maatalousuudistuksessa maatalouden vanhoja etuja esittämällä lievennyksiä komission ehdottamille tiukemmille ilmastotoimille (YLE 1.12.2019 prof. Jyrki Niemi).

Kaikki sanottu ja tehty – viedäkseen päämäärään – noudattaa vain yhtä totuutta. Tätä blogia luettessa kirjoitetun ja suoritettavaksi tarkoitetun yläotsake on jatkossakin Vuorisaarna arjessamme.

HannuAhti

Kirjoittaja on toiminut setlementtiaktivistina vuodesta 1986 ja perustanut sen yhteydessä useita syrjäytyneitten nuorten koulutusta, kuntoutusta ja työllistämistä palvelevia yksikköjä yhdistyksinä, säätiöinä, osuuskuntina ja sosiaalisena yrityksinä. Kaikkiaan toiminnan piirissä on ollut liki 5 000 nuorta ja nuorta aikuista. Tutustu kirjaan: omatunto2018kirja.wordpress.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu