128. Oletko äänestäjänä riski vai toivo ihmisyydelle?
Aika ennen tai jälkeen Kristuksen on määritelmänä historiaa. Kristus on saanut väistyä ajanlaskun alku- käsitteen tieltä. Mikä on muuttunut? Nuorukaisena työskentelin Saksan liittotasavallassa. Päivämäärä 13.8. 1961 jäi mieleeni Berliinin muurin pystyttämisestä. Alkoi aika, josta päivittäin ilmestyvä Bild-Zeitung muistutti lukijoitaan esim. ”drei Tage nach der Mauer” (kolme päivää muurista). Kuinka pitkään 9.11.1989 kaatunut muuri sai nauttia lehden huomaavaisuudesta ei ole tiedossani. Mikä muuttui?
Monelle tämänkin blogin lukijoista on arkea vanhemmat ja isovanhemmat, lapset ja lapsenlapset eli itsensä lisäksi elävä kosketus neljään sukupolveen. Näiden sukupolvien kokemuspiiri ajanlaskumme alusta eli Kristuksesta käsittää kyökkimatematiikan mukaan runsaat 80 sukupolvea. Hahmotamme itsekukin tuosta ajasta noin 6,25 % , mikä ei ole vähäistä. Tuona aikana ovat maailman levinneimmät ja voimakkaimmin leviävät uskonnot islam ja kristinusko saaneet historiallisesti kirjallisen muotonsa (Koraani 630-luvulla ja Uusi testamentti vuonna 367). Suhtautumisesta Koraanin pyhyyteen on jo saatu näyttöä. Itseään kristillisinä pitävät maat käyvät sen sijaan keskenään veristä sotaa Raamatusta piittaamatta. Kun ottaa huomioon kaikkien uskontojen alun pitäen nojautuneen suulliseen perinteeseen kuin Lönnrotin kansanperinteestä keräämä Kalevala (1828) ikään, joutuu kysymään kaiken olemisen takana olevan ja kaikkea koossapitävän voiman perään. Onko sellaista? Onko mitään muuttumatonta ja tavoiteltavaa?
Jos ohitettujen lakkojen ja lähestyvien vaalien kynnyksellä unohdamme Ukrainan ja siihen liittyvän ydinsodan uhan, joihin osana EU:ta olemme vain puuttuvinamme, kiinnitämme suomalaisina huomion itsemme kokoisiin vaaliteemoiksi kelpaaviin asioihin, kuten ”turvallisuuteen, koulutuksen kunnianpalautukseen, velkaantumiseen, tutkimukseen, hyvinvointipalveluihin, työvoimapulaan, psykologi- ja kuraattoritarpeeseen, lapsiperheiden ongelmiin” eli kaikkeen, mistä on puhuttu ja mitkä on laiminlyöty vuosikymmenet.
Uskonnotkaan kirjoiksi muuntuneina eivät tarjoa ratkaisua. Uhrataanko Ukrainan kansa vai päädytäänkö maailmanlaajuiseen ydinsotaan? Ketä kiinnostaa? Valittaessa ensimmäinen vaihtoehto huomaamme kaupan kohta kukoistavan kuin konsaan tällä hetkellä pakotteita kiertämällä. Populismia sanot. Ehkä. On olemassa toinenkin maailma. Jos luet tieteestä, kirjallisuudesta, runoudesta, taiteesta tai siitä, mikä ihmisyydessä on parasta et välty kohtaamasta mainintoja neroista, pyhimyksistä, profeetoista, mystikoista, ajattelijoista, taiteilijoista ja näkijöistä, jotka kertovat arjesta poikkeavia asioita. Ruotsalaisen tiedemiehen, filosofi, mystikko ja teologi Emanuel Swedenborgin (1688-1772) sanat; ”Taivaassa enkelit päivä päivältä lähenevät nuoruutensa kevättä, niin että vanhimmat enkelit näyttävät nuoremmilta” ovat ihmeellisinä jääneet askarruttamaan lukijoita. Olen ymmärtävinäni Swedenborgin ajatuksen liittyvän Jumalan valtakuntaan (Jumalan tahdon toteutumiseen maan päällä), jonne pääsevät vain lastenkaltaiset. Nuo 2000 vuoden takaiset lapsienkelit juuri ajan kulumisen vuoksi ovat säilyttäneet nuoruutensa verrattuna vasta myöhempinä vuosisatoina lastenkaltaisuutensa saavuttaneisiin nähden.
Miltä näyttää Swedenborgin näkemä yhteisö, jossa tämän päivän enkelit näyttävät vanhuksilta 2000 vuoden takaisiin enkeleihin nähden? Miten enkeleille ominainen lastenkaltaisuus näyttäisi yhteisössä, jol-le on tunnusomaista kasvavat tuloerot ja tulonsiirroilla elävät, 140 000 nuoren kadottaminen työelämästä ja mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu, syntyvyyden lasku ja kasvava työvoi-mapula, virkamieskunnan paisuttaminen riittämään 60 – 80 miljoonalle suomalaiselle (vrt. Saksa 83 ja Englanti 60 miljoonaa) ja toisen asteen koulutuksen alisuorittajat, yhtäältä näennäisrakkauteen kätketty oman edun tavoittelu maahanmuuttajien osalta ja toisaalta kotouttamisen laiminlyönnin (erityisesti Ruotsissa itse kohteissa ja osassa kantaväestöä) aiheuttama viha, suomalaisten 15 vuoden velalla eläminen (VM) ja sen maksattaminen tulevilla sukupolvilla jne. ”Jumalan tahdon toteutumisella maan päällä” eli yhteiskunnallisella oikeudenmukaisuudella maassamme ei ole yhteyttä Swedenborgin näyn kanssa.
Ihmisen ja ihmiskunnan pelastuminen ei riipu uskonnosta, kristinuskosta eikä edes kristittynä olemisesta. Huolimatta siitä miten suhtaudumme evoluutioon, omaantuntoon, intuitioon tai sattumaan – joka on vain yksi Jumalan nimistä – ratkaisevaa on ainoastaan se tulemmeko lasten- eli kristuksenkaltaiseksi. Eli sittenkin palaat uskontoon, johonkin tuonpuoleiseen ja täydellisyyteen, sanot. Eihän se ole mahdollista! Vai onko? Vastaus on myönteinen. Jos niinkin vähä auttaisi, että puheemme olisi pelkästään ”on, on, tahi; ei, ei” eli totuudenmukaista, astuisimme jo kohti täydellisyyttä. Itse kunkin äänestäjänä pitäytyessä kuukauden, viikon tai edes päivän valheen sijasta totuudessa ja edellyttäessä samaa äänestämältään ehdokkaalta, vastaisi arkemme Swedenborgin näkyä. Vain tulemalla itseämme paremman kaltaiseksi, kutsuttakoon heitä yhtäältä sitten enkeleiksi tai toisaalta lasten- tai kristuksenkaltaisiksi, meillä on toivoa. Muussa tapauksessa on yhdentekevää kenen tai minkä puolesta annat äänesi.
Kommentit (0)