137. Sokeita sokeitten taluttajia

Eläin reagoi todellisuuteen viidellä maku-, haju-, näkö-, kuulo- ja tuntoaistillaan. Ihmisinä puhumme myös kuudennesta aistista. Tieteessä sitä kutsutaan intuitioksi, uskonnossa omaksitunnoksi. Entä jos emme näe näkevin silmin tai kuule kuulevin korvin? Yhden näkökulman antaa M. von Sendenin selvitys. Siinä 63:lle kolme-neljäkymmentävuotiaalle syntymäsokealle mahdollistettiin näkö silmäleikkauksella. Henkilöiden reaktiot yllättivät. Kukaan ei kokenut sitä siunauksena. Heidän oli ”pitkän, rasittavan ja tuskallisen prosessin avulla opeteltava näkemään” – osan heistä ilmoittaessa – ”haluavansa tulla uudelleen sokeaksi”. Miksi? He olivat luoneet aivoihinsa merkki- ja signaalijärjestelmän avulla muistijälkien verkoston. Heillä oli ”mielikuva” maailmasta, jonka avulla he muodostivat suhteensa ympäristöön, mutta joka poikkesi täysin uuden näköaistin tarjoamasta kaoottiselta tuntuvasta todellisuudesta.

Kaoottisessa maailmassa kaikille luvataan kaikkea ehdolla, että äänestää meitä, puoluettamme. Vaikuttaa siltä kuin puolueet kohentaakseen esimerkiksi työllisyyttä työntäisivät edellään kuka kaappia tai pöytää, kuka laatikkoa tai kaukaloa, kuka palkkatukea tai pohjoismaista työvoimapalvelumallia yrittäjän, ainoan todellisen työllistäjän, kaivatessa vain että jotakin jäisi viivan alle.

Moni haluaisi tehdä jotakin, muuttaa rakenteita, edesauttaa hyvää pahan sijasta, rakastaa ja tulla näin itsekin rakastetuksi tai saada edes vihjeen miten toimia. Sendenin sokeille suunnattu, hyväksi tarkoitettu toiminta, ”joka aiheutti heille loputtomasti ahdistuksia”, kertoo kärsimyksestä. Tuo kärsimys ei ole vähäisempää kuin niillä, jotka itsestään riippumattomista syistä jo peruskouluikäisinä syrjäytyvät perus- ja ammattikoulusta, sittemmin työelämästä ja perheenperustamisesta sekä ajautuvat päihteiden tai pitkäaikaistyöttömyyden maailmaan. Vain ymmärtämällä kärsimyksen (uskonnollisesti ristin) merkityksen voimme samalla kun löydämme elämämme, auttaa kanssaihmisiä muulla tavoin kuin kaappia tai sänkyä paikasta toiseen työntämällä. Koska ongelmat ja niiden syyt ovat heissä, jotka ”sitovat kokoon raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panevat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät tahdo niitä sormellaankaan liikuttaa”, meidän tulee omaltatunnoltamme herkistyä näkemään todellinen maailma. Jos ja kun me Sendenin auttamien entisten sokeiden tavoin näemme näkevin silmin kaoottisen maailmamme, silloin ymmärrämme mistä on kysymys. Kärsiminen ei olekaan enää vain kärsivien vaan myös auttajien kohtalo, sillä taistellessamme pahuutta ja riistoa, vääryyttä ja itsekkyyttä, valtarakenteita ja niistä itselleen ammatin luoneita (puolueita ja usein polittiikkoja) vastaan tulemme Noami Kleinin käyttämän lainauksen mukaan tahtomattamme leimatuiksi Euroopassa aasialaiseksi, Meksikossa chicanoksi, Espanjassa anarkistiksi, Israelissa palestiinalaiseksi, Saksassa juutalaiseksi, Puolassa mustalaiseksi, Bosniassa pasifistiksi, Israelissa palestiinalaiseksi ja Suomessa populistiksi.

Voimme toki elää pelkästään aistiemme varassa ilman omaatuntoakin. Se ei kuitenkaan tyydytä kaikkia. Yhä useampaa häiritsee vääryyden ja epäoikeudenmukaisuuden luoma kärsimys. Näemme kärsimyksen kärsivissä, joihin kuuluu myös maapallomme luonto. Vallan lisäämä ahneus – on kyse niin rahasta tai politiikoista – estää yksilöitä tekemästä oikeita päätöksiä. Ainoa tapa auttaa on tulla osalliseksi kärsimyksestä, mitä se kunkin osalta tarkoittaakaan ja minkä muodon se saakaan. Valitettavaa on, että portti oikeudenmukaiseen maailmaan tuntuu sangen ahtaalta. Paluu takaisin sokeuteenkin saattaa joskus tuntua houkuttelevalta.

HannuAhti

Kirjoittaja on toiminut setlementtiaktivistina vuodesta 1986 ja perustanut sen yhteydessä useita syrjäytyneitten nuorten koulutusta, kuntoutusta ja työllistämistä palvelevia yksikköjä yhdistyksinä, säätiöinä, osuuskuntina ja sosiaalisena yrityksinä. Kaikkiaan toiminnan piirissä on ollut liki 5 000 nuorta ja nuorta aikuista. Tutustu kirjaan: omatunto2018kirja.wordpress.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu