142. Henkinen kasvu vai manipuloiva demokratia?

Syyt näköalattomuuteen ja voimattomuuteen. Ensimmäisen näkökulman tarjoaa kansallinen ja globaali talous, toisen paikallis- ja kokonaiskulttuurin vertailu. 1) Perhe- tai pienyritykset ilmentävät luovuutta ja ahkeruutta. Paine laajentumiseen jopa kansainväliseksi toimijaksi houkuttaa listautumista pörssiin. Pörssi luo yrityksestä riippumattoman, kasvottomista sijoittajista koostuvan todellisuuden, kuplan, jossa mitään uutta luomatta käydään kauppaa yrityksen osakkeilla. Pankkiiri R. Voss arvioi dokumentissaan osakkeiden vaihtuvuuden kutistuneen entisestä neljästä vuodesta peräti 22 sekuntiin, aikaan, joka nopeudessaan paljastaa pörssikeinottelijan täydellisen irtaantumisen yritystodellisuudesta. Ulkopuolisen on lähes yhtä mahdoton tietää, missä määrin yritys ylläpitää pörssiä tai pörssi yritystä kuin yrittäjänkään on mahdollista suojautua vihamielisiltä valtaajilta. Ongelma kulminoituu yhtäältä valtio-omisteisten pörssiyritysten ja toiaalta työntekijöiden kohdalla, joiden nykyisten tai tulevien eläkkeiden maksatus joko varmistuu tai kaatuu työeläkevakuutusyhtiöiden em. kuplalle rakentuvaan sijoitustoimintaan.

Mitä ihmiskunnan 2) kulttuuriin tulee, siitä kertoo historia. Se unohtaa kertoa kulttuurien mahdollistaneesta työvoimasta tai työtä helpottavista teknisistä innovaatiotarpeista, koska esim. Kreikan ja antiikin Rooman orjien suunnaton määrä teki sen mainintanakin tarpeettomaksi. Vasta tekniikka, keksinnöt ja teollinen massatuotanto osoittivat, mihin työvoima, ihminen kykenee, kunnes sekin toimestamme jälleen tarpeettomana, vain avustuksilla elävänä, työttömänä ja syrjäytettynä massana palautetaan takaisin antiikin aikaiseen lähtöruutuunsa. Pandemia puolestaan on osoittanut raadollisimmin kulttuurityöntekijän aseman yhteisössä.

Työssä ja kulttuurissa kaikki palautuu aina yksilöön. Jokainen ratkaisee ainoan omaisuutensa, äänioikeutensa käyttämisestä. Mutta sekin on uhanalainen. Työstä, luovuudesta ja ahkeruudesta irroitetut, pörssin tavoin savijaloilla seisovat pseudoaatteelliset puolueet vaanivat ääntäsi. Niiden taloudelliset näkymät rakentuvat niiden itsensä ylläpitämään keinottelun eli kuppaamisen kuplaan. Kutsumalla toisten yritysten pelastautumisyrityksiä ”epäisänmaallisiksi” ne osaamattomuudessaan ja vastuuttomuudessaan kutsuvat itseään ”isänmaallisiksi”. Ainoasta omaisuudesta, äänestämme on tullut kauppatavaraa.

Talouden ja kulttuurin ohella on kuitenkin kolmas, kehitysopista (uskonnollisesti luomiskertomuksesta) nouseva näkökulma. Se kertoo kasvun mahdollisuudesta sanoin: Alussapuhuin… ja … ajattelin kuin lapsi”. Mieheksi tultuani ”hylkäsin sen, mikä lapsen on”. Toistamalla aikaisemminkin mainitun psykiatrin potilaistaan käyttämää arviota, jonka mukaan heistä 5 % ajattelee, 10 % luulee ajattelevansa ja 85 % mieluimmin kuolee kuin ajattelee, havaitaan valtaosan ihmiskunnasta kuuluvan ajatteluun kykenemättömien tai haluttomien joukkoon. Vain 10 %:n suuruinen, kanssaihmisiä manipuloiva ryhmä edustaa toisten työstä tai vain koroillaan eläviä, keinottelijoita eli arvon kuppaajia, poliitikkoja, itseään usein parlamentaarikoiksi kutsuvia, lyhyesti sanottuna henkilöitä, jotka vailla työelämän kokemusta tai kokemusasiantuntijuutta pyrkivät valtaan omien sanojensa mukaan isänmaansa pelastajina.

Henkilökohtainen, kansallinen ja globaali sekä taloudellinen ja kulttuurinen vapaus edellyttää henkistä kasvua. Se ilmenee sanoissa ”Jumalan valtakunta maan päällä(uskonnolisesti), jonka mobiiliympäristöön suunniteltu uusi Raamatun käännöskin määrittelee ”oikeudenmukaisuudeksi tai oikeamielisyydeksi”. Viiden prosentin säännön mukaan ajattelevat yksilöt (taiteilijat, tiedemiehet, yrittäjät, osaajat jne.) ja heitä arvostava 85 prosentin suuruinen joukko hallitsevat halutessaan todellisuutta. Hylättävän 10 prosentin suuruisen joukon kanssa todellinen demokratia tulee aina toimeen. Näin yhdessä kykenemme murtamaan näköalattomuuden ja voimattomuuden kehän.

HannuAhti

Kirjoittaja on toiminut setlementtiaktivistina vuodesta 1986 ja perustanut sen yhteydessä useita syrjäytyneitten nuorten koulutusta, kuntoutusta ja työllistämistä palvelevia yksikköjä yhdistyksinä, säätiöinä, osuuskuntina ja sosiaalisena yrityksinä. Kaikkiaan toiminnan piirissä on ollut liki 5 000 nuorta ja nuorta aikuista. Tutustu kirjaan: omatunto2018kirja.wordpress.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu