166. Pääsiäinen ja nykyaika

Tutkiessaan atomia pienempiä ilmiöitä fyysikko Werner Heisenberg havaitsi jo 1920-luvulla mahdottomaksi erottaa tarkastelijaa (itseään) tarkasteltavasta kohteesta. Äärimmäisten pienten hiukkasten tasolla kaikki olivat yhteydessä toisiinsa. Hänen mukaansa maailmassa ei ole mitään kappaleita – autoja, huonekaluja jne. – vaan ainoastaan energian värähtelyä ja niiden välisiä suhteita.

Sittemmin on todettu, ettei tähtien ja galaksien välissä ole lainkaan tyhjiötä. Kosmos, ihminen mukaan lukien, on yhtä ainoaa ainemassaa, harvempaa tai tiiviimpää, tähtiä tai tähtisumua. Kosmoksen näin ollen muodostaessa yhden ainoan, samoista alkuaineista koostuvan kappaleen voimme tarkastella maailmankaikkeutta yhtenä suurena tähtenä.

Tuota mittaamattomalta tuntuvaa makrokosmosta verrattakoon ihmisen hedelmöitykseen, jossa miehestä vapautuu satoja miljoonia siittiöitä. Yleensä vain yksi saavuttaa hedelmöittyvän munasolun. Jos hetkeksi unohdamme ajatuksen ainutkertaisesta itsestämme havaitsemme kohdaltamme satojen miljoonien siskojemme tai veljiemme jääneen samassa tilanteessa valitsematta. Näin ihmisen sovittaminen osaksi miljardeista tähdistä ja tähtisumujen tiiviimmästä tai harvemmasta massasta koostuvaan kokonaisuuteen tuntuu vähemmän tieteisfilmimäiseltä. Vain ihminen henkisillä ominaisuuksillaan kykenee ymmärtämään tämän.

Pääsiäisen sanoma on korostetun kirkollinen. Uskonnollisesti, jolla tarkoitetaan käytännöllisyyttä saavuttaa tavoitteista ihanteellisimmat, kuten rakkaus, totuus ja oikeudenmukaisuus, on kaikille niin juutalaisuudelle, islamilaisuudelle, hindulaisuudelle, buddhalaisuudelle ja jopa konfutselaisuudellekin samat. Mitä kertovat näiden jokaisen kirjoitukset, pyhien kirjojen sanat: a) ”Älä tee toisille sellaista, mitä et tahdo tehtävän itsellesi”, tai b)”Kukaan teistä ei ole uskovainen niin kauan kuin hän ei toivo veljelleen sitä, mitä hän toivoo itselleen”, tai c) ”Toisia kohtaan ei pitäisi käyttäytyä tavalla, joka on itselle epämiellyttävä; tämä on moraalin olemus”, tai d) ”Älä satuta toisia tavoilla, joita et itsekään halua kokea” tai e) ”Mitä et itse toivo, sitä älä tee myöskään toisille ihmisille.” Kristittyinä me sanomme f) mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää te myös samoin heille”?

Puuttumatta makrokosmokseen, joka on ainoa tapa ymmärtää niin Jumalaa kuin hänen tarkoitustaankaan, käännämme katseemme mikrokosmokseen eli itseemme. Vaikka ihmiskunnan suurimmat ajattelijat ja oman ajattelumme mukaan jopa Jumalan Poika antaa vuorisaarnassaan yhden ja saman käskyn, niin ainoa mihin olemme kyenneet on käskyn vastustaminen. Vaikka kansakuntana muodostamme maailman koko väestöstä vain n. 0,073 prosenttia olemme toistemme nälvimisessä, eri aatteissa, puolueissa, ammateissa, varallisuuden ja työn epäoikeudenmukaisessa jaossa onnistuneet sitäkin täydellisemmin.

Pääsiäinen muistuttaa meitä siitä, että Jumalan Poika puhui, toimi ja naulittiin ristille vaadittuaan oikeutta sorretuille ja vähäväkisille. Tänään pääsiäisen muistojuhlaa viettävät hyväosaiset ja järjestäytyneet samalla kun siitä ovat syrjäytyneet monin tavoin katkeroituneet työttömät, sorretut ja vähäväkiset. Edellisiä on toisessa yhteydessä verrattu hautojen kaltaisiksi, jotka ulkoa ”näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuoleitten luita ja kaikkea saastaa”. Jälkimmäiset toivovat löytävänsä tyhjän haudan ja tutustuvansa ylösnousseeseen.

Kauneimmillakaan ajatuksilla vailla tekoja ei ole merkitystä. ”Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut”.

+3
HannuAhti
Sitoutumaton Helsinki

Kirjoittaja on toiminut setlementtiaktivistina vuodesta 1986 ja perustanut sen yhteydessä useita syrjäytyneitten nuorten koulutusta, kuntoutusta ja työllistämistä palvelevia yksikköjä yhdistyksinä, säätiöinä, osuuskuntina ja sosiaalisena yrityksinä. Kaikkiaan toiminnan piirissä on ollut liki 5 000 nuorta ja nuorta aikuista.
Tutustu kirjaan: omatunto2018kirja.wordpress.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu