167. Vaalit ja miten vastuullisuutta voitaisiin kehittää?

Jo kerran siirretyt vaalit lähestyvät. Mitä viime vuosina jäi tekemättä siirtyi tulevaisuuteen lupauksina. Ammattikoulujen hakijamäärän kerrotaan lisääntyneen noin 3000:lla. Sanomatta jäi kolminkertaisen määrän keskeyttäneen opintonsa edellisenä kautena. Oppivelvollisuusiän pidentämistä juhlittiin voittona. Oppikirjoja saati kannettavia tietokoneita on aikaisemminkin riittänyt vain osalle (HS 8. ja 9.4.). ”Opettajien mukaan yhä useamman kanssa kirjoittamisen opettelu täytyy seiskalla aloittaa melkein alusta. Jo keväällä lopetettu koulukiusaaminen päätettiin toistamiseen lopettaa sylkinäyttein otettavalla geenitutkimuksella. Erityiseen syyniin joutuvat ns. tunnekylmät oppilaat (YLE Uutiset 12.4.). Maailman onnellisimmassa maassa masennuslääkkeitäkin määrättiin vuositasolla vain vajaalle 600 000 henkilölle.

Tieto ja teknologiat kehittyvät. Niihin liitetään laatua, (kuten edistyksellisyyttä, tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta) kuvaavat käsitteet, jotka adjektiiveina vastaavat kysymyksiin millainen. Politisoituina ja vailla todellista sisältöä ne ovat käsitteinä jääneet tarkoituksellisesti poliittisiksi iskulauseiksi.

Oppivelvollisuuden ja koulutuksen yleinen laiminlyönti, ns. ”teinien puukkoryöstöjen”, nuorten vakavien rikosten ja huumeidenkäytön lisääntyminen, masennuslääkkeiden ja ennenaikaisen työkyvyttömyyden yleistyminen ilmentävät vallalla olevan yhteiskunnan ja sen jäsenten välistä epäonnistumista. Vaalit antavat oivallisen mahdollisuuden mieluisten laatusanojen (adjektiivien) viljelemiselle ja ikkunan avaamiselle luvattuun maahan”, joka ei ole saavutettavissa laatu- vaan ainoastaan teonsanoilla, ei adjektiiveilla vaan verbeillä. Vuorisaarnan välittämälle päämäärälle Jumalan valtakunnasta maan päällä on tunnusomaista laatua kuvaavat – kuten laupeuden, tasa-arvon, totuuden ja oikeudenmukaisuuden – käsitteet. Laatu on saavutettavissa kuitenkin vain verbillä, kuten sanat ”autuaita ovat rauhantekijät osoittavat. Laatusanat, adjektiivit sisältyvät aina teonsanoihin. Pelkkä politiikka ”vapauksineen, veljeyksineen ja tasa-arvoineen”, joka ei sisällytä itseensä tekemistä eli rakastamista, ylläpitää ongelmallista, usein rikoksille rakentuvaa yhteiskuntaa. Vuorisaarnan sanoja; ”rakastakaa vihollisianne”, voidaan tekemisen tasolla verrata EU:n raideliikenteeseen viimeisen 7-vuotiskauden aikana (Itävallalle, Portugalille, Kreikalle ja Ruotsille) myöntämiin yli 2,1 miljardin avustuksiin, joita myönnettiin vain tehtyjen, ei tekemättömien hakemusten perusteella. Suomen tekemättömien hakemusten 27 miljoonan euron tuotto (YLE TV-uutiset 14.4.) ei edistänyt edes työllisyyttä.

Vaaleissa on kysymys yhtäältä yhteiskunnasta sekä toisaalta sinusta ja minusta. Edustajiksemme pyrkivät tarjoavat parannuksia niihin yhteiskuntaa ja yksilöä koskeviin ongelmiin – kuten raideliikenteen yleiseen suunnitteluun ja kehittämiseen, nuoria koskeviin koulu-uudistuksiin, mielenterveyspalveluiden, kouluterveydenhoitajien ja -psykolgien määrän lisäämiseen, työpaikkojen luomiseen, jne. – jotka ovat heidän itsensä aiheuttamia. Heidän historialliset laiminlyöntinsä on muutettu meille tulevaisuuden lupauksiksi.

Kaiken tekeminen edellyttää suunnittelua, valmistelua ja paneutumista, mikä ei voi olla vierasta rakkaudelle. Eri käännöksien mukaan ymmärtäväiseksi tai järkeväksi mieheksi kutsutaan sitä, ”joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan”. Yhteiskunnan, joka pienoiskoossa ilmenee perheessä, ainoa tehtävä on tukea kansalaisten elämää. Se mahdollistaa vanhempien rakkauden lapsiinsa ja nuoriinsa. Se tarkoittaa työllisyyden varmistamista jokaiselle sitä haluavalle. Se tarkoittaa kunniallisuuden ja harmonian mahdollistamista lasten, puolisoiden ja kanssaihmisten kesken. Se edellyttää sellaisen perus- ja ammatillisen koulutuksen järjestämistä, joka vastaa nuoren tai työntekijän ominaisuuksia. Se vaatii päättäjiltä vastuullisuutta kansallisia ja ylikansallisia päätöksiä tehtäessä. Jokainen päätös perheessä, koulussa, työpaikalla ja liiketoimessa heijastuu ympäristöön. Näin rakkaus muodostuu yläkäsitteeksi vapaudelle, tasa-arvolle, oikeudenmukaisuudelle ja muille laatua ja ominaisuutta kuvaaville tiloille.

Valtiollisten vaalien osalta, opetuksellisesti ainakin väliaikaisesti, nykytilanne edellyttäisi poliittisen päätöksenteon siirtämistä eduskunnasta virkamieshallituksen tapaisille, omantunnon omaaville kokemusasiantuntijoille, lainsäädäntötyön ulkoistamista ostopalveluina osaajille sekä eduskunnan pysyttämistä seremoniallisena kyselytuntien viihdyttäjänä. Näin kansalaiset ja kokemusasiantuntijat, osaajat ja kansanedustajat saisivat kukin tehdä sitä, missä he ovat hyviä.

0
HannuAhti
Sitoutumaton Helsinki

Kirjoittaja on toiminut setlementtiaktivistina vuodesta 1986 ja perustanut sen yhteydessä useita syrjäytyneitten nuorten koulutusta, kuntoutusta ja työllistämistä palvelevia yksikköjä yhdistyksinä, säätiöinä, osuuskuntina ja sosiaalisena yrityksinä. Kaikkiaan toiminnan piirissä on ollut liki 5 000 nuorta ja nuorta aikuista.
Tutustu kirjaan: omatunto2018kirja.wordpress.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu