191. Onko valehteleva poliitikko poliittinen ruumis? On, ja sen vuoksi…

Uutiset kertovat yhä laajenevasta turvattomuuden tunteesta. Valtiot, ei kansakunnat, uhkaavat paitsi omia kansalaisiaan myös toisia valtioita. Kaikki tämä tapahtuu mm. kuuluisien turvatakuiden vaatimisen nimissä. Valheet ja väkivalta – vai päinvastoinko? – sekoittuvat. Harva erottaa enää valhetta totuudesta. Jopa presidentti joutuu selittämään mitä tuli sanottua tai tarkoitettua. Huvittavuus väistyy sen vakavuuden tieltä.

Konfliktit, jopa sodan uhka ovat ilmeisempiä kuin aikoihin. Mitä tulisi tehdä? Kansalaisille tarjotaan diplomatiaa, YK:ta, EU:ta ja NATO:a mitä missäkin muodossa. Tarjoavatko rauhanmiehinä tunnetut Gandhi tai Einstein neuvoillaan ratkaisua tilanteeseen? Edellinen toivoi Intian mieluummin tarttuvan aseisiin kuin taipuvan pelkurimaisesti. Jälkimmäinen kehotti belgialaisia ryhtymään asepalvelukseen Hitlerille alistumisen sijasta.

Entä miten suhtaudumme rauhan vastakohtaan; väkivaltaan, riistoon, toisten hyväksikäyttöön? Onko voiman käyttö ainoa tapa ratkaista ongelmat? Uskonnot moniselitteisinä ovat osoittaneet voimattomuutensa. Kristinuskokaan uskontona ei nimeä tiettyjä tekoja. Se osoittaa kuitenkin tien, jota tulee kulkea. Se ei kysy mitä aiot, vaan mitä päätät tehdä? Yksiselitteisenä se ilmenee vuorisaarnalle tyypillisien vastakohtakäsitteiden avulla kuten; vain etsivä löytää. Tieteen alalla Pasteurin usein lainattu lause, ”sattuma suosii vain valmistautunutta ihmishenkeä” viittaa samaan. Vain etsivä kykenee näkemään Sattumassa ja Kaitselmuksessakin Jumalan ojentavan käden.

Mitä on tehtävissä? Vastaus löytyy lähempää kuin uskommekaan, itsestämme; ”olkoon puheenne on, on tahi; ei, ei, mitä siihen lisätään on pahasta”. Salaisuus on siinä, että hyvyyden ja totuuden valitseminen on yhtä arvokasta kuin pahuuden ja valheellisuuden karttaminen. Molemmat tähtäävät samaan päämäärään. Niiden vastakohta löytyy löysissä, totuutta ja rohkeutta karttavissa, jälkikäteen selityksiä kaipaavissa puheissa, kuten turvallisuustakuissa ja ikuisissa NATO-optioiden toistamisissa. Löysien puheitten eli kätkettyjen valheiden takana väijyy väkivalta, kansalaisten turvallisuudella leikkiminen, jopa heidän henkensä uhraaminen ja sen myötä menneitten sotien, sankareiksi toki nimettyjen uhrien väheksyminen jne. Siksi voidaan sanoa; jos ajattelette väkivaltaa, älkää kuitenkaan valehdelko, sillä löysien puhuminen, johtaa vääjäämättä väkivaltaan, joskus aina tappoon asti. Tämä ei koske ainoastaan poliitikkoja vaan myös jokaista vaaleissa äänensä antavaa kansalaista. Puhumalla turvatakuista tai NATO-optiosta petämme vain itseämme, emme muita.

Puheena, kirjoituksena tai kehonkielenä ilmaistu viestimme saattaa totuuden vastaisena näkyä laajemminkin yhteisössämme. Puhumme esimerkiksi paljon työttömyydestä ja työvoimapulasta. Maamme 5,5 miljoonaista väestöä palvelee noin 70 000 virkamiestä. Saman suuruinen virkamieskunta palvelee määrältään 15-kertaista (n. 83 milj.) saksalaista ja 11-kertaista (n. 56 milj.) englantilaista väestöä. Havainto ei ole uusi. Jo Sipilän hallitus tarttui asiaan (Kaleva 25.10.2014). Yhteisömme rakenne, koulutus ja julkinen hallinto kätkee liki 40 000 korkeakoulutettua kansalaista tarpeettomaan puuhasteluun. Uudelleen koulutettuina ja sijoitettuina he ovat vastaus tarvittavalle työvoimapulalle. Tyhjille eli valheellisille lupauksille perustuva maaseudun kehittäminen nähdään tänään autioitumisena ja elinkeinoelämältään näivettyneenä. Sen seurauksena lääkärit, psykologit, opettajat ym. ammattilaiset ovat joukkopaon tavoin siirtyneet taajamiin. Hallinnollisia virkamiehiä on toki luvattu lisää.

Toisaalta olemme vuosikymmenet Pisa-tutkimuksiin vedoten puheissamme ylpeilleet koulutuksemme ainutlaatuisuudesta. Viime vuosina totuus on paljastunut. Kaikilla osa-alueilla tulokset ovat romahtaneet. Mistä se johtuu? Noin 40 vuotta sitten tutustuessani Amsterdamin kouluihin huomioni kiinnittyi oppilasaineksen koostumukseen. Noin 60 % heistä oli ulkomaalaistaustaisia. Tilanne maassamme on kohta sama. Jo nyt ylpeilty lukutaito on romahtanut. Kiteytettynä ”olemme olleet huipulla , koska meillä on ollut maailman parhaimmat heikoimmat oppilaat. Enää ei ole”. (HS, mielipide 28.12.2021)

Entä vastuumme osana ihmiskuntaa? Maailmassa, jonka rikkaudet kykenevät tyydyttämään jokaisen tarpeen, muttei jokaisen ahneutta, kuolee vuosittain 10,6 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta lähinnä aliravitsemukseen (www. Nälän hinta: miten aliravitsemus vaikuttaa naisiin ja lapsiin). Vertaamalla määrää toisen maailmansodan aikana surmansa saaneisiin noin 35 miljoonaan siviiliin havaitsemme nykyisen rauhantilan aikana (5 vuotta x 10,6 milj. = 43 milj.) surmanneemme 8 miljoonaa ihmistä enemmän kuin konsanaan sodassa. Puoliasumattoman maamme voimavaroja tulisi, työttömyyden sijasta, käyttää tämänkin hädän lieventämiseksi.

Mitä voimme tehdä maailman hyväksi? Aloittaa itsestämme, puheistamme. Jos olemme piittaamattomia toistemme tarpeista, älkäämme ainakaan valehdelko. Löysät puheet johtavat uhkatilanteisiin. Valehtelu eli löysien puhuminen johtaa aina vastoin tahtoakin kärsimyksiin. Kielto ”älä tapa” rinnastuu vuorisaarnassa veljeensä vihastumiseen, toisen tyhjänpäiväiseksi sanomiseen tai hulluksi nimeämiseen. Kaikista saamme saman tuomion, kirjaimellisesti ydinaseitten lupaaman ”helvetin tulen(HS 14.1.2022 Venäjä saattaa turvautua ydinpelotteeseen). Valehteleva poliitikko on poliittinen ruumis. Löysiä puhuva sen sijaan saattaa tehdä hyväuskoisesta kuulijastaan, sinusta äänestäjänä tuomion kohteen, pahimmassa tapauksessa ruumiin.

+3
HannuAhti
Sitoutumaton Helsinki

Kirjoittaja on toiminut setlementtiaktivistina vuodesta 1986 ja perustanut sen yhteydessä useita syrjäytyneitten nuorten koulutusta, kuntoutusta ja työllistämistä palvelevia yksikköjä yhdistyksinä, säätiöinä, osuuskuntina ja sosiaalisena yrityksinä. Kaikkiaan toiminnan piirissä on ollut liki 5 000 nuorta ja nuorta aikuista.
Tutustu kirjaan: omatunto2018kirja.wordpress.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu