217. Presidenttipeli – voittaako puolueet vain kansa?

Postiluukusta kolahti HS:n 106-sivuinen julkaisu ”Presidentit”. Se tarkoitti kai presidenttipelin alkua? Selaillessani vihkosta koin edustavani itsenäisen Suomen runsaan 100-vuotisen historian kolmesta sukupolvesta sen kahta nuorinta, ainakin osaksi. Olen aina pitänyt omaa ikäluokkaani onnekkaana. Sen ei tarvitsisi kokea sotaa ja sen jälkeistä ankeutta uudestaan. Toisin on käymässä. Sanotaan historian toistavan itseään, mitä se ei koskaan tee, vaan kertovan pikemmin yksittäisen ihmisen ikuisesta ahneudesta ja vallan tavoittelusta sekä siihen liittyvästä henkisestä pysähtyneisyydestä.

Ahdinko, mikä tänään näyttäytyy pelkona sodan laajentumisesta, sisäisen sabotaasin uhkasta ja yhteiskunnan haavoittuvuudesta, sai vastaavassa tilanteessa vuonna 1944 presidentin allekirjoittamaan sittemmin Ryti-Ribbentropp-sopimukseen johtavan kirjeen. Joittenkin mielestä teko pelasti Suomen itsenäisyyden. Toisten mielestä menettely oli rinnastettava maanpetokseen. Teon hinnaksi arvioitiin käypä 10 vuoden kuritushuonerangaistus ja terveyden menetys. Tänään järjestyksessä kolmattatoista presidenttiä valittaessa mm. professori Veli-Pekka Tynkkynen ja kirjailija Sofi Oksanen arvioivat kahta presidenttiyttäkin haikaillutta entistä pääministeriä ankarasti Oksanen (IL-TV Sensuroimaton Päivärinta 23.10.2022) jopa ”pitkäkestoisesta ja määrätietoisesta maanpetturuudesta”. Rytiin ja hänen isänmaallisuuteensa verrattuna jälkimmäisten motiivi oli vain ahneus, oma taloudellinen etu.

Tapahtumien opetus on kuitenkin toisaalla. Itsenäisen maan kolmas sukupolvi elää ns. jälkisuomettumisen aikaa. Sen kielelliselle rakentuva akrobatia huipentui Nato-gallupeissa ilmaistuun huoleen maan tulevaisuudesta. Jopa 72 prosenttia haastatelluista määritteli uusiksi kansan yleisen mielipiteen suhteessa itsenäisyyteen eli suhteessa Natoon. Menneeseen aikaan, vain oman valtansa säilyttämiseen ja kansan hämäämiseen keskittyneet puolueet menettivät otteensa. Eduskunnassa olevan kymmenen puolueen yhteinen n. 190  000 jäsenmäärä (alle 5 % 3,9 milj. äänioikeutetuista ja 3,4 % 5,6 milj. kansalaisista) edustaa kuitenkin vain murto-osaa kansasta. Oli takinkäännöksen paikka aina ministeritasoa myöten. Ongelma ei kuitenkaan väistynyt. Ajanoloon jo maahamme sijoittuneiden lisäksi naapurimaan kansalaisia virtasi kiihtyvässä tahdissa kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden ostajina, turvapaikan- ja kaksoiskansalaisuuden hakijoina. Huolimatta median raportoimista tietoturvallisuusuhista, dronihyökkäysten vaaroista ja vakoilun lisääntymisestä kehitys jatkuu huolestuttavana. Tilanne muistuttaa Kreikan mytologiasta tunnettua Troijan puuhevosta. Onttoon, lahjana kuvitelluksi saatuun hevoseen, jonka troijalaiset itse veivät kaupunginmuurien sisäpuolelle, kätkeytyneet kreikkalaiset onnistuivat tunkeutumaan kaupunkiin tuhoisin seurauksin. Sisältyykö historiaan sittenkin opetus? Onko uuden gallupin, uuden yleisen mielipiteen ilmaisun aika? Vai tarjoammeko vilpillisesti itseämme Natoon Troijan puuhevosena?

Syksyisessä televisiohaastattelussa useat puolueitten edustajat totesivat presidenttiehdokkaiden voivan nousta vain puolueitten piiristä. Näin presidenttiys olisi mahdollista vain pienelle, 3-5 %:a käsittävälle suomalaisryhmälle. Toisin on käymässä. Viimeisen mielipidemittauksen mukaan puolueiden valvonnasta riippumaton, suostumustakaan vielä antamaton henkilö nousi kärkeen. Muissa yhteyksissä hän on kysyttäessä viisaasti edellyttänyt suostumuksensa riippuvan kysynnän määrästä. Julkisuudessa mainittu noin 70 %:n edellytys saattaa olla jopa vakavasti esitetty vastaahan se valtiollisten vaalien keskimääräistä äänestysprosenttia. Kansanliikkeen ehdokkaana tapaus muuttaisi koko sodanjälkeisen poliittisen kulttuurin. Päivittelijäkin, joka kiistää oman ja yksittäisen ihmisen vaikuttamismahdottomuuden yhteisöään koskevissa asioissa, havainnee kerrankin olevansa ratkaisijan paikalla; yksi ehdokas, yksi ääni.

Yksi on kuitenkin varma. Ennen ehdokasasetteluakin taistelu tulee kiristymään. Kansanliikkeen mahdollinen ehdokas yhdistää kaikkien puolueiden rivit. Vallan pitää säilyä puolueilla ja sen 190 000 jäsenellä, koska he poliittisesti nimitettyine virkamiehineen sanovat olevansa kansa!

+2
HannuAhti
Sitoutumaton Helsinki

Kirjoittaja on toiminut setlementtiaktivistina vuodesta 1986 ja perustanut sen yhteydessä useita syrjäytyneitten nuorten koulutusta, kuntoutusta ja työllistämistä palvelevia yksikköjä yhdistyksinä, säätiöinä, osuuskuntina ja sosiaalisena yrityksinä. Kaikkiaan toiminnan piirissä on ollut liki 5 000 nuorta ja nuorta aikuista.
Tutustu kirjaan: omatunto2018kirja.wordpress.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu