237. Suomalainen rasismi – sen syyt ja keino sen hävittämiseksi

Uutiset maamme kriiseistä ovat arkipäivää. Ne koskevat niin maa-, metsä- ja koneteollisuutta, alimitoitettua lääkäri-, psykologi-, sairaanhoitaja- ym. koulutusta, rasismia, mielenterveyspalveluja kuin luontokatoakin. Luetteloa voisi jatkaa. YLE:n a-studiossa (7.8.2023) kolmen puolueen edustajat keskustelivat rasismista, sen syistä ja keinoista sen kitkemiseksi. Ratkaisuehdotuksia ei kuultu edes kysyttäessä. Ohjelmasta jäi muistikuva vain yhden keskustelijan vihaa muistuttavasta asenteesta.

Moralistien mielestä elämässä saisi olla ainoastaan ”oikeudenmukaisuutta, rehtiyttä, vilpittömyyttä, totuudellisuutta ja rakkautta”. Niiden vastakohdat tulisi kieltää lailla. Rakkaus heidän mielestään tulisi tehdä jopa pakolliseksi. Kuulostaa tutulta. Eikö laista puheen ollen joku toinenkin ole joskus kysynyt, ”mikä on suurin käsky laissa?” Kysyjän itsensä antama vastaus oli ”rakkaus”. Arkikielessä vastaus kuulostaa hieman imelältä. Rakkaus on kuitenkin olennaisinta ihmisessä. Oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja vilpittömyys ovat vain rakkauden seurauksia.

Rasismi-aiheena on monisyisempi. Se ei ole vain suomalainen ilmiö. Käsite ”en finne igen” kertoo enemmän sanojasta kuin ”finnestä”. Aihe liittyy myös maamme talvi- ja jatkosodan siirtokarjalaisten kohtaloihin. Historia kertoo karjalaisten ryssittelystä ja ryssänkirkon (ortodoksisen kirkon) halventamisesta. Kyse ei ollut ihon väristä eikä edes kielestä, vaan maata omistavan luokan katkeruudesta luopua osasta omaa maatilaa siirtolaistilojen luomiseksi. Ongelma aineellistui ahneutena ja kovasydämisyytenä. Ratkaisu löytyi vasta vuoden 1945 maanhankintalaissa maan pakkolunastuksina ja ASO:n (Maatalousministeriön asutusasiainosaston) suorittamina taloudellisina korvauksina.

Kysyttäessä ratkaisuehdotuksia opposition edustajilta Ilta-Sanomat (12.8.2023) saa vasemmalta oikealle vastauksina: a) anonyymin rekrytoinnin lisääminen, b) vallankäyttäjien, hallituksen ja sen ministerien yksiselitteinen pesäero rasismista, c) järjestäytyneen rasismin kieltäminen rikoslailla ja d) Santeri Alkion ihmisyysaatteen hyväksyminen. Eli tiivistettynä; hyvää päivää kirvesvartta.

Jos siirtokarjalaisiin kohdistuva rasismi ratkaistiin valtiollisella väliintulolla niin onko ajateltavissa toimia vastaavasti tänäänkin? Ongelma on määrällisesti identtinen, satojentuhansien ihmisten asuttaminen ja työllistäminen maassa, jonka luonto ja talous ovat rapautumassa, väestö 20 %: sti (ikäluokka 8980 v. 2022) syrjäytymässä ja turvallisuuskin ulkopuolisista riippuvainen. Tiedämme EU:n edellyttävän maaltamme luonnon ennallistamista. Pelkästään viljanviljelyn osalta, puhumattakaan metsien ja vesistöjen hoidosta, se tarkoittaa miljoonaa ja nurmikasvien osalta vielä 800 000 hehtaaria. Esimerkiksi tehoviljelyn jälkeisen miljoonan hehtaarin viljelyalan ennalleen saattaminen vaatii Ilkka Herlinin mukaan (YLE Radio 22.11. 2022 Kestävä ruuantuotanto – miten se saavutetaan) vuosiksi 10 000 kymmenhenkisen ryhmän eli kaikkiaan noin 100 000 hengen työpanoksen. ”Suomen kustannusrakenteella”, jatkaa Herlin, ”se ei ole mahdollista”. Sen takaamiseksi ”pitäisi muuttaa koko yhteiskuntajärjestelmää!

Toimenpide edellyttää siirtokarjalaisten tavoin n. 400 000 perheellisen maahanmuuttajan sijoittamista maanviljelyyn ja maatalouden kehittämiseen. Heidän tehtävänsä tulisi olla luonnon/viljelysalan ennallistaminen. Se tarkoittaa ensiksi – vastakohtana yksivuotisten viljalajien – monivuotisten eli pitemmät juuret omaavien kasvilajikkeiden suosimista, mikä ehkäisee eroosiota, varastoi kosteutta, sitoo hiilidioksidia, edistää kiertotaloutta ja monipuolistaa elinkeinoelämää. Toiseksi se tarkoittaa biomassaa – kuten olkia, nurmenleikkuujätettä, suojavyöhykenurmia, kevään, kesän ja alkusyksyn aikana syntynyttä vihermateriaalia, lehti- ja järvibiomassoja hyödyntävän – 1000 – 2000 yksikköä käsittävän biokaasulaitosverkoston luomista. Yksittäisten biokaasulaitosten paikkakuntakohtainen rakentaminen edellyttää laajahkoa ja useaa osaamisalan koulutusta. Biokaasulaitos puolestaan vahvistaa paikallista energiaomavaraisuutta ja elinkeinorakennetta.

Toimenpide ei kilpaile muiden julkisten tavoitteiden kanssa. Pikemminkin se edistää autioituvan maaseudun asuttamista, siihen liittyvän maa-, metsä- ja karjatalouden kehittämistä sekä yleensä vain puheeksi jäävän biodiversiteetin (luonnon monimuotoisuuden) toteuttamista. Hanke rahoitetaan maataloustuotteiden ja biokaasulaitosverkoston tuloilla, UM:n kehitysyhteistyön määrärahoilla, EU:n toteutukseen suunnatuilla tuilla, ay-liikkeen sekä suomen- että ruotsinkielisten säätiöiden yleishyödyllisiksi luonnehdituilla varoilla. Kustannuksia laskettaessa on otettava huomioon sekä Suomen ympäristökeskuksen johtaja, prof. Jyri Seppälän että Luonnonvarakeskuksen arvio Suomen useisiin miljardeihin euroihin mahdolliset nousevat korvaukset EU:lle metsien hiilinielun romahtamisen aiheuttamisesta. Vastuu hallinnollisesta toteutuksesta tulisi tarjota perussuomalaisten taustajärjestöille, joiden aatteellinen pohja nojautuu yli 400 000 siirtokarjalaisen asuttamiseen. Malli – ironista kyllä – muistuttaa sodan jälkeen maanomistuksen merkittävästä uusjaosta vastanneen ASO:n pääjohtaja Veikko Vennamon toimintaa.

Kansalliset ja globaalit kriisit tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena. Maamme sisäpoliittinen kriisi on yksi helpoimmin hoidettavista ongelmista. Yhdellä toki varsin radikaalilla yhteiskuntajärjestelmää ravistavalla toimenpiteellä voi paljastaa poliittisten osapuolien todelliset motiivit ja halut sitoutua tosi-ihmisyyteen.