248. Tuovatko vaalit ratkaisun? Mihin?

Ukrainan sota on kestänyt liki kaksi vuotta. Sodan yksi kaukaisimmista syistä oli löysät lupaukset Ukrainan EU:n jäsenyydestä. Lupaukset tulevasta EU- ja jopa NATO-jäsenyydestä ovat sitäkin vastuuttomampia. Itse asiassa ei yksikään NATO-maa kanna vastuuta maanosamme turvallisuudesta. Kaikkineen Euroopan kohtalo ratkaistaan muualla, Yhdysvalloissa. Lyhyesti: emme voi vaikuttaa.

Eurooppa-kriisiä läheisempi, maamme liki kaikkia koskeva ongelma liittyy alhaisen syntyvyyden ja ikääntyvän väestön väliseen suhteeseen. Herätteenä toimii ajoittain julkisuudessa käyty keskustelu vanhusten ihmisarvoa loukkaavista käytänteistä, vanhushoidon ulkoistamisesta pörssiyhtiöille ja kustannusten noususta aina 6 000 euroon kuukaudessa. Kunnalliset päättäjät ovat usein leikissä mukana. Irtopisteitä keräävät poliitikot tarjoavat ratkaisun henkilöstömitoitusta koskevalla vanhuspalvelulailla. Ay-liikkeellä on oma ratkaisunsa, lakko. Voidaan kysyä miten lailla ehkäistään pörssiyhtiöiden ahneutta tai lakoilla saavutetaan ihmisarvoa. Lyhyesti: emme voi vaikuttaa edes kansallisiin ongelmiin.

Ratkaisuja odotellessa vanhukset kärvistelevät vailla ihmisarvoa laitoshoidossa. Heidän ikätovereistaan moni elää pelossa kohtalostaan ja sinnittelee kotioloissa. Vanhusten jo keski-iän saavuttaneet lapset kantavat huonoa omaatuntoa voimattomuudestaan. Kerrotaan alan työntekijöiden irtisanoutuvan ei niinkään paremman palkan vaan inhimillisemmän työympäristön toivossa. Ja kuitenkin on olemassa hoiva-alan yksikköjä, joissa ymmärtäväinen työnjohto ja asianmukainen palkkaus takaavat sekä työntekijöiden että vanhusten viihtyvyyden. Työvoimapulakin on niissä tuntematon käsite. Lyhyesti: asianosainen ei voi vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin.

Vaikuttaa siltä, että koko maailmaa, maanosia, yksittäisiä maita, kaupunki- tai kuntayhteisöjä ja viime kädessä yksilöitä koskevilla kriiseillä on yksi yhteinen tekijä, tunne voimattomuudesta päättää edes omasta saati omaistensa kohtalosta. Onko näin? Varakkaat, ne, jotka ovat perineet omaisuutensa, keinottelijat, ominaisuuksillaan tai onnella liikemaailmassa onnistuneet, poliittisesti oikein puolensa valinneet jne., kykenevät huolehtimaan itsestään ja läheisistään. Muut pelkästään työllään toimeentulevat ylläpitävät ja jonottavat päästäkseen käyttämään yleisiä terveydenhuollon ja sairaskassojen palveluja. Heitä kutsutaan keskiluokkaisiksi. He varmistavat paitsi oman niin myös kaikkein vähävaraisimpien terveydenhuollon. Sillä on nimikin, yhteiskuntavastuulle perustuva hyvinvointivaltio, joka rakentuu työntekijöiden ja yritysten ei poliitikkojen varaan. Lyhyesti: jako vastuullisiin ja vastuuttomiin, työtä tekeviin ja poliitikkoihin.

Eurooppalaisina, suomalaisina ja ennen kaikkea yksilöinä olemme luovuttaneet niin kyvyn kuin halunkin säätää elämäämme. Onko mahdollista, että ongelmaan olisi ratkaisu? Ajatelkaamme Einsteinia, jonka mullistava kaava E=mc2 ei suinkaan ollut hänen keksimänsä. Se oli tulos monien edeltäjien ajattelusta. Siinä energia (E) ja massa (m) on (=) yksi ja sama asia. Kuvataan leikkisästi suomalaisia / helsinkiläisiä numeerisena massana (m) 5 604 000 / 664 000 ja heidän energiansa (E) äänioikeutena 4 504 437 / 546 375. Eli einsteinilaisittain m=E. Väitteen ymmärrettäväksi tekeminen (eli miten energiaa hevosvoimana ja massaa kiloina voidaan verrata toisiinsa) edellytti ns. muuntokerrointa, valon nopeutta. Astuttiin maailmankaikkeuden mittasuhteisiin, jossa mitä suurempi massa tarkoittaa vapautuessaan mitä suurinta energiaa. Tästä syystä ”atomipommissa – jonka ydintä voitiin pitää kahdella kämmenellä – on niin paljon energiaa, joka repii auki niin kadut kuin niiden alle kaivetut viemäritkin, pirstoaa tiilitalon toisensa jälkeen, silpoo kymmeniätuhansia sotilaita, lapsia, opettajia …Ei siis ole olemassa tyhjiötä edes maailmankaikkeudessa. Se on ainoastaan korviemme välissä. Lyhyesti: äänioikeus energiana (E) muuttaa halutessaan rakenteen kuin rakenteen (m) edellyttäen, että kartamme tyhjiötä.

Mitä historia kertoo ja tulevaisuus lupaa jos emme tunnusta tai löydä ihmisyyttämme? Kaksi esimerkkiä. 1) On mahdollista, että Euroopasta on jäänyt vuosituhannen lopulla vain muisto kuin vuonna 1572 kukistuneesta Inkavaltakunnasta ikään. 2) On todennäköistä, että fil. tri. historioitsija Teemu Keskisarjan mukaan (Heikelä & Koskelo 23 minuuttia-ohjelmassa)Suomi, suomalaisuus ja suomen kieli tulevat katoamaan maailmankartalta tällä vuosisadalla”. Tämä kauhuskenaario toteutuu jos 5,6 miljoonainen kansa luovuttaa ainoan energiansa (4,5 miljoonaa oikeutettu ääntä) 3 prosentin eli 45 000 hengen suuruiselle puolueisiin lukeutuvalle ryhmälle. Lyhyesti: olemme saaneet turvattomuuden ja ihmisarvottoman vanhuuden yhteiskuntavastuulle perustuvan hyvinvointivaltion sijasta.

Jälkeläisemme, mitä kieltä sitten puhuvatkaan, saavat lukea Vuoden 2960 Ensyklobedian Eurooppa- ja sen alaviitteen Finland- (Fennica) kohdalla seuraavaa: ”Maa sijaitsi ent. Ruotsin kuningaskunnasta itään päin rajoittuvalla metsäalueella. Aina 2100-luvun loppuun omana kielialueena maa nautti 200 vuoden ajan itsenäisyydestä olemalla mm. EU:n ja NATO:n jäsenvaltio. Väestö kuului ns. suomalaisugrilaiseen kielialueeseen, jota tavataan vielä jäänteenä ns. eesti keelenä. Maan erityispiirre, jota ilmensi mm. työ-sanan vähittäinen muuttuminen sanaksi lakkoilu, muodostui työtä vieroksuvan väestön kohtaloksi. Pyrkimällä teettämään työt pelkästään maahanmuuttajilla ja väheksymällä samanaikaisesti omaa kieltään, kulttuuriaan ja demokraattisia oikeuksiaan väestö menetti kansallisen itsemääräämisoikeutensa. Arkeologisten selvitysten mukaan maa tunnettiin aikanaan sotaisena kansana. Tunnetuimman johtajansa Mannerheimin muistomerkki sijaitsee entisen pääkaupungin keskustassa oletetun sotilashautamaan ympäröimänä”

 

HannuAhti
Sitoutumaton Helsinki

Kirjoittaja on toiminut setlementtiaktivistina vuodesta 1986 ja perustanut sen yhteydessä useita syrjäytyneitten nuorten koulutusta, kuntoutusta ja työllistämistä palvelevia yksikköjä yhdistyksinä, säätiöinä, osuuskuntina ja sosiaalisena yrityksinä. Kaikkiaan toiminnan piirissä on ollut liki 5 000 nuorta ja nuorta aikuista.
Tutustu kirjaan: omatunto2018kirja.wordpress.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu