7. Omantunto ja kulttuuri

Mikä merkitys kristinuskolla on ns. länsimaisessa kulttuurissa? Nauttiiko Rooman valtakunnassa vuonna 380 viralliseksi uskonnoksi tunnustettu kristinusko läntisessä maailmassa edelleen samaa arvostusta kuin roomalainen oikeus eurooppalaisessa oikeustieteessä? Viimeksi mainitun osalta ei ole inhimillistä ongelmaa, jonka yhteydessä valtiovallan edustajat ja poliittiset päättäjät eivät elämöi edustavansa oikeusvaltiota. Ongelmaksi tilanne huomataan vasta silloin, kun käsitteille ei löydykään enää sisältöä, silloin kun oikeudenmukaisuus globaalin pakolaisuuden yhteydessä ilmenee kansallisena itsekkyytenä ja yksilön riistona. Inhimillisen habituksen muuttuminen ”tomumajasta ruumisarkuksi” vaikuttaa havainnon rinnalla pelkästään huvittavalta, joskin oireelliselta. Kysyttäessä, mitä nykyihmiselle käsitteet vuorisaarna tai Jumalan maan päällä toteutuva valtakunta eli oikeudenmukaisuus tarkoittavat, saatamme jäädä vaille vastausta.

Kulttuurifilosofi Oswald Spengler tosin arvioi länsimaisen kulttuurin tulevan tiensä päähän 200-300 vuoden aikajänteellä eli olisi ajankohtainen jo 2100-luvulla. Siihen asti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan perinteille rakentuva länsimainen kulttuuri rappeutuisi, kunnes tuhoutuisi tavalla tai toisella. Spengler mainitsee kulttuurien tyypillisinä vanhuuden merkkeinä muun muassa kaupungistumisen, syntyvyyden vähenemisen, individualismin, varhaisempien (rakennus- ja sisustus) tyylimuotojen jäljittelyn, ammattiarmeijoiden yleistymisen ja uskonnottomuuden. Kuulostaa tutulta. Kulttuuri, on se sitten kristillistä tai ei, määritellään usein muun muassa henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuudeksi, asenteiden, arvojen, tavoitteiden ja käytäntöjen kokoelmaksi, joka on luonteenomainen instituutiolle, organisaatiolle, ihmisryhmille, tai yhteiskunnille. Missä määrin spengleriläisittäin babylonialaisia, egyptiläisiä tai meksikolaisia yhteiskuntia muinaisine uskontoineen voidaan rinnastaa vuorisaarnan välittämään Jumalan valtakuntaan, hänen tahtonsa toteutumiseen maan päällä, on kysymyksenä keskeinen. Vastaus löytyy arvioitaessa yksilön ja hänen ympärillään olevan yhteisön keskinäistä suhdetta. Kysyimme jo edellä, eikö ole olemassa vain yhteiskuntia veroja maksavine, työllisine kansalaisineen tai kääntäen ylläpitävätkö veroja maksavat ja työlliset kansalaiset yhteiskuntia? Edellisessä vaihtoehdossa kansalaiset vapauttavat itsensä vastuusta siirtämällä sen yhteiskunnalle. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa sen sijaan yhteiskunta on vain väline vastuun jäädessä kansalaisille. Päätökset niissä syntyvät joko ns. demokratian tai omantunnon perusteella.
 
Vaikuttaa siltä, että spengleriläisittäin säännönmukaisesti tietyn kehitysvaiheen läpi käyneet, aikansa kukoistaneet, mutta säännöllisesti kuihtuviksi tuomitut kulttuurit edustivat instituutioita vailla vuorisaarnan korostamaa sisäistä elämää, omaatuntoa. On näin ollen mahdollista jopa todennäköistä, että länsimainen kulttuuri sellaisena kuin me sen tänään tunnistamme, on väistyvä ja tuhoutuva. Jos se täydellisyys, johon vuorisaarna herkistyneen omantunnon ohella meitä opastaa, toimii rakenteellisesti tavalla, jossa ”hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin”, niin se täydellisyys ei katso ihonväriä, kansallisuutta eikä valtiollisia rajoja. Valtioina, kulttuureina, kirkkoina ja jopa kirkkokuntina kaikki saavat väistyä hylättävinä sisäisen äänen, omantunnon tieltä. Omatunto väärän ja oikeudenmukaisuuden erottelijana on yhtä lahjomaton kuin panovoima. Kysymykseksi jää onko omallatunnolla sijaa länsimaisessa kulttuurissa, kristillisyydessä? Tilanne ei vaikuta toivorikkaalta.

HannuAhti
Sitoutumaton Helsinki

Kirjoittaja on toiminut setlementtiaktivistina vuodesta 1986 ja perustanut sen yhteydessä useita syrjäytyneitten nuorten koulutusta, kuntoutusta ja työllistämistä palvelevia yksikköjä yhdistyksinä, säätiöinä, osuuskuntina ja sosiaalisena yrityksinä. Kaikkiaan toiminnan piirissä on ollut liki 5 000 nuorta ja nuorta aikuista.
Tutustu kirjaan: omatunto2018kirja.wordpress.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu