Arvottomista tuulivoimaloista autiolla maaseudulla tulee ongelma
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Nyt on lobattu kaiken hyvän tuojana maaseudulle tuulivoimaloita. Jostain syystä ei positiivisia vaikutuksia ole mainittu lainkaan asiaa selvittävissä tieteellisissä artikkeleissa. On vain negatiivisia vaikutuksia. Niiden mukaan tuulivoimalat tuhoavat luontoamme.
Suomessa on kylmää puolet vuodesta ja lämmin koti on tärkeä kaikille, myös maaseudun mökkiläisille. Lähelle rakennetut tuulivoimalat romahduttavat asunnon arvon ja tekevät turvallisen asumisen terveydelle vaarallisena ongelmaksi. Esim. Pori, Peittoonkorpi, Kellahti:
– Talo n.1km päässä:"…meille paikallisille sanottiin, että tuulivoimalan ääni on suunnilleen sama kuin jääkaappi hurisisi taustalla, ja me hölmöt uskoimme". "Kun ensimmäinen voimala käynnistyi, tuli mieleen, että missä se Hornet oikein lentää?". Vuorotöissä käyneet ihmiset ovat sanoneet, että he eivät pysty enää nukkumaan. "Yhtenä päivänä voi olla hirveä melu, toisena päivänä ihan hiljaista".
– Talo n. 700m päässä: "Minulla vanhalla kääkällä on jo huono kuulo, mutta ei saa nukuttua, se vaan tulee ihan pääkopan sisälle tuo jytinä".
On mainostettu tuulivoiman olevan kannattava bisnes koko kansakunnalle. Mainoksen laskelmat on joka suhteessa laskettu hatusta vedetyillä luvuilla, selitykset eivät vastaa toteutumia. Tuulivoimala ei kestä Suomen ilmastossa 20 vuoden käyttöikää vaan ehkä 15 vuotta korkeintaan.
Hyötysuhde ei ole lähellä 30 prosentin tehoa nimellisestä kapasiteetista vaan se jää alle 20 prosentin.
Työpaikkoja on luvattu syntyvän, missä ne nyt on? – ei näytä tulevan jatkossakaan. Espanjakin on tutkinut ja todennut jokaisen uusiutuvan energian työpaikan syövän kaksi muuta teollista työpaikkaa. – Ei hyvältä näytä tulevaisuus.
Tuulivoima on syöttötariffeineen aivan ylivoimaisesti kalleinta sähköä markkinoillamme. Mikään muu sähköntuotanto ei edes kysyntäpiikkien aikana – siis keskitalven kovimpina pakkaspäivinä – kehtaa pyytää vastaavia hintoja. Ja silloinhan tuulivoimalat yleensä seisovat, kun ei tuule, – ne kuluttavat silloin lämmitykseen ja kunnossapitoon sähköä – eivät tuota.
Tuulivoiman rakentamista ohjaavat siitä saatavat tuet, syöttötariffit. Näin tuotetusta sähköstä saadut tuotot valuvat kuitenkin usein ulkomaisten sijoittajien taskuihin, kuten Kauppalehti kirjoitti syyskuussa. Tuulivoimaloilla ei ratkaista kuntien talousongelmia sen enempää kuin ilmasto-ongelmaakaan. Maaseudun autioituminen on lähempänä tuulivoiman seurauksista. Purkukuntoiset romut ovat ongelmana alle 15 vuoden käytön jälkeen, – lyhytnäköistä hommaa.
Se, että alueen tuuliolosuhteet ovat otolliset tuulivoiman rakentamiselle, ei voi eikä saa olla peruste mitätöidä ympäristön korvaamattomat ekologiset, geologiset, maisemalliset ja kulttuuriset arvot.
Tuulivoimateollisuuden lobbauksella aikaansaadut kuntien lyhytnäköiset päätökset kaavoittaa näitä alueita tuulivoimatuotannolle on kyettävä estämään.
Tuulivoima on periaatteessa päästötön ja riskitön tapa tuotaa energiaa. Sellaisena se nauttii markkinoinnillista etua näinä ilmastopelottelun ja ydinvoimaongelmien aikoina.
Lappeenrannan uusi 7 voimalan ”kenttä” Muukossa on rakennettu vilkkaan nelikaistaisen valtatien ja sitä myötäilevän rautatien varteen, joten en usko roottorimelun erottuvan liikenteen äänien seasta. Kaikki haitat eivät siis koske kaikkia tuulivoimaloita.
Olisiko esimerkiksi minulla mahdollisuus harrastaa tuulivoimaturismia, ja majoittua muutamaksi vuorokaudeksi modernin tuulimyllyn lähistölle kokemuksia hankkimaan? Tästä otetaan selvä!
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimaloiden melua ei voida verrata mihinkään muuhun äänen aiheuttajaan. Tuulivoimalat ovat oma lukunsa melu ongelmassa:
-Eräistä erittäin matalataajuisista infraäänistä, ja eräistä terveysvaikutuksista:
-Johtuu lapojen pyörimisnopeudesta (pienillä voimaloilla 1MW noin 1hz/lapa (kerran sekunnissa), isoilla (2,5 MW+) alle 0,7hz/lapa, riippuu koosta. Terminä käytetään BPF eli blade passing frequency.
-Lapa ottaa ylhäällä vauhtia, ja paineaalto muodostuu alas mentäessä, eli kierrokselle mahtuu 3 paineaaltopäästöä, joka on sarjana tuotettuna ”ääntä”, jota ei tietenkään voi kukaan kuulla.
-Lavan kärki liikkuu hurjaa vauhtia, ja kuta enemmän energiaa otetaan, tuotetaan samassa suhteessa ”ääntä”. Turha väittää että joku meren aalto rannikolla eikä liikenne, junatkaan vastaa samaa, kuin generoiva jättiläisvoimala. Ei mene maalaisjärkeen, miten voidaan edes verrata laineiden liplatusta vaihteiston ja generaattorin jarruttamaan lapaan, joka siitä huolimatta halkoo ilmaa noin 300 km:n tuntivauhtia.
-Selvästi on oikeanlaisilla mittareilla todettu tutkimuksissa tämä taajuus (BPF) ja sen moninkerrat ainakin ensimmäiset 5 selvästi havaitaan (esim 2,5MW: 0,7 hz, ja siitä 1,4;2,1;2,8hz jne.. )
-Pienet voimalat (1MW) eivät pääse ns. pahoivointialueelle (0,2-0,8 hz) kuten voitte edeltä havaita. Siksi vasta näiden teollisen luokan voimaloiden yleistyessä alkavat todella pahat ongelmat lähiympäristössä, selkeästi havaittuna korrelaationa 3 km:n säteellä voimalasta. Toiset on herkempiä matkapahoinvoinnille kuin toiset (5-10% väestöstä on herkkiä). Samat ihmiset ovat herkkiä myös tuulivoimapahoinvoinnille.
Maankäyttö ja rakennuslaki 166 § Rakennuksen kunnossapidosta kertoo:
Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.
Ilmoita asiaton viesti
Aihe on erittäin mielenkiintoinen. Jos ymmärsin oikein, melu-käsitteen käyttö johtaa tässä yhteydessä harhaan, koska roottorin lapojen synnyttämää aaltoliikettä ei varsinaisesti kuulla.
Saatoin kohdata vastaavan efektin kauan sitten lapsuudessani. Giacomo Agostini ajoi Imatran GP:ssä MV Agustalla, jonka moottorin ääni oli aivan tavattoman kumea. Agostinin keventäessä kaasua Vuoksentien mutkassa ennen ns. lehmuskujaa tunsin erikoista tärisevää liikettä keskivartalossani, ehkä ruoansulatuselimistöni onteloissa. Tunne oli varmasti sukua matkapahoinvoinnille, koska oksennuskaan ei ollut kaukana. Japanilaismoottoreiden melu vihloi korvia, mutta MVA käänsi vatsaa ympäri.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, tuo on se tuulivoimala melun vaikutus, ja vaikutus kantaa kauas. Jos tuulivoimala ryppään matala ääniaalto kohdistuu jonkun vaikutusalueen yhteen kohteeseen niin vaikutus on vaarallinen.
Olen käynyt Imatran ajoissa kymmeniä kertoja niin kauan kuin niitä ajettiin, en muista ko. äänen vaikutusta Agostinin pyörässä. Oma sijainti oli erilainen katsomossa silloin.
Omasta pyörästäni, yksipyttyinen 500cc Matchless, naapurit kyllä sanoivat kuuluvan ääni jonka tunnisti parinkymmenen kilometrin päässä kotoa joka mutkan jälkeisessä kiihdytyksessä. No se oli kuuskytlukua, ja pyörissä on jo vaimentimet ym. hienouksia.
Silloin kun puhui tuulimyllystä sillä tarkoitettiin jyvien jauhamista jauhoiksi, johon tuulimylly oli paikassaan tarpeellinen.
Ilmoita asiaton viesti
Pistetaloilta pääsi kiihdyttämään lyhyelle suoralle, mutta seuraavaan S-mutkaan (oikea-vasen) piti tietysti hidastaa. Juuri tästä kohdasta ovat omat muistikuvani! Asiaan saattoi vaikuttaa myös se, että olin keskenkasvuinen, eikä kehittyvä elimistöni pystynyt ottamaan ”shokkiaaltoa” vastaan. Seurasin kisaa toki muuallakin, mutta esimerkiksi Savikannan suoran muuttuessa täysvauhtiseksi kaarteeksi oikealle en joutunut nieleskelemään yökkäyksiä. MVA:n puoliteho tai tyhjäkäynti olivat pahinta.
Niin että sääliksi käy tuulivoimalan naapureita, varsinkin lapsiperheitä, jos vaikutus on likimainkaan vastaava!
Ilmoita asiaton viesti
Ei ikä ehkä siihen ns. matkapahoinvoinnin tuntemukseen mitään vaikuta, toiset on vaan herkempiä kuin toiset. Esimerkki Porin Peittoonkorven tuulivoimaloiden läheltä.
– Talo n. 700m päässä: ”Minulla vanhalla kääkällä on jo huono kuulo, mutta ei saa nukuttua, se vaan tulee ihan pääkopan sisälle tuo jytinä”.
Imatranajojen aikaan 1970 luvulla ei kilpapyörissä tainnut olla äänenvaimentimia vaan oli haponkestäviä megafoneja jotka sitten tuotti hurjaa ääniaaltoa moottorijarrutuksissa.
Ilmoita asiaton viesti
Muukon projekti on ehkä ainoa tuntemistani tuulivoimaprojekteista, jossa on vähän järkeä sijoittelun suhteen. Alue on teollisuusaluetta ja lisäksi myllyjen keskelle jää laaja ampumarata-alue, jossa iltaisin kuulu kauhea pauke muutenkin.
Ilmoita asiaton viesti