Rakennepoliittinen syöttö

Fundamentalismi perustuu sille lähtökohdalle, että jokin ajatusten lähde, usein kirja, on erehtymätön ja täydellinen. Syöttötariffi perustuu Tarastin komitean raporttiin.

https://www.tem.fi/files/32699/Tuulivoimaa_edistamaan_A4_lop.pdf

Minne ne rahat ohjautuvat, mitä sillä saadaan, mitä se maksaa yhteiskunnalle. Onko raportti erehtymätön ja täydellinen, mikä vaikutus tällä on Suomessa.  Muutamia juttuja julkisista tiedoista esim:

Honkajoen tuulipuiston omistaa Peter Fagernäsin Taaleritehdas. Taaleritehdas on yksityispankkiiri- ja omaisuudenhoitopalveluihin keskittyvä sijoitusyhtiö. He valikoivat asiakkaikseen varakkaita ihmisiä:

“Haluamme mahdollistaa varakkaiden ja vaurastuvien suomalaisten aktiivisen osallistumisen pääomamarkkinoiden kehittämiseen ja tehdä omistajuudesta arvon ja ylpeyden aiheen.”

Tuulivoima sijoituksia Taaleritehtaassa pyörittää erityisesti heidän Tuulitehdas pääomarahastonsa. Siinä on sijoituskapasiteettia 150 miljoonaa ja sen kapasiteetin takana on noin 200 sijoittajaa…siis keskimäärin melkein miljoona per sijoittaja. Tuollainen rahoitusvarallisuus sijoittanee Tuulitehtaan omistajat varakkaimman 0.1% joukkoon. (Löytääkö joku relevanttia jakaumaa? En nyt löydä sitä tilastokeskuksen sivulta. Mediaani rahoitusvarallisuus taitaa kuitenkin olla alle 10000 euroa.) TuuliMuukko taas on LähiTapiolan 100  miljoonan pääomarahaston omistuksessa. Syöttötariffia saavista yrityksistä Lumituuli Oy taitaa olla “tavallisten ihmisten” omistama (1200 osakasta). Sen osuus tariffeista on alle 0.1%.

Vuoden 2013 lopussa tuulivoimakapasiteetti oli Suomessa 447 MW, 209 tuulivoimalaa. Tuulivoiman tuotanto vuonna 2013 oli noin 771GWh mikä oli 0,9% Suomen sähkönkulutuksesta.

Keskimääräisen v.2013 markkinahinnan mukaan (40 euroa/MW) hinta sähkölle on n.31 miljoonaa euroa. Minne ne "nerokkaat tariffin" määrittelemät tuet meni ? Päätökset tuen maksamisesta tuulisähkölle on tehty sokeana niiden seurauksista. (Takuuhinta = 105,30 euroa/MW)

Esimerkkinä Porin Peittoon tuulipuiston epäonnistuminen, haitat ja ongelmat jäi lähiasukkaiden kärsittäviksi.

http://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2014/08/17/tuulivoiman-syottot…

Vapaat markkinat karsivat pois kannattamattomat tuotantomuodot. Tämä on pätevä kaikkeen tuotantoon eikä pelkästään tuulivoimaan, teollisuus, maatalous, tiede, taide, – kaikki toimijat hakevat markkinoilta tuotteelleen kannattavuutta, jos sitä ei löydy, – putoaa markkinoilta pois.

 http://www.vtt.fi/proj/windenergystatistics/

Markkinatalous edustaa kansanvallan syvintä olemusta. Kannattamattomuus puolestaan tarkoittaa ettei yhteiskunnan enemmistö halua tuhlata varojaan sellaiseen, vaan suosii jotain muuta.

Poliittisella päätöksellä voidaan toteuttaa energiapolitiikkaa jossa markkinatoimijat eivät kärsi tappioita. Tähän on Suomessa suunniteltu "nerokas tariffi" tuulivoimalle, sillä hallitus pakottaa kaikki yritykset ja kotitaloudet noudattamaan määrättyä politiikkaa. Siten hallituksen kömmähdys kantaa paljon raskaampaa hintalappua kuin yrityksen virhe, -yhteiskunta putoaa köyhyysloukkuun.

 https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=ty%C3%B6tt%C3%B6myys+suomessa

Vastuun "nerokkaan tariffin" seurauksista kantavat poliitikot jotka ovat asian päättäneet. "Poliittinen vastuu" tarkoittaa sitä, että luottamustoimet ovat määräaikaisia ja valituksi tulleet henkilöt joutuvat aika ajoin mittauttamaan kannatuksensa vaaleissa. Näin siis teoriassa.

”Poliittinen vastuu” -ilmaus on varmaankin otettu käyttöön erotukseksi taloudellisesta vastuusta, josta ministerit on erikseen vapautettu perustuslain tasoisen ministerivastuulain nojalla. Valtioneuvosto saa siis tehdä vaikka kuinka tyhmiä päätöksiä, esimerkiksi myöntää vaikka "syöttötariffin" tuulivoimalla tuotettuun sähköön ilman, että ministerit joutuisivat korvausvastuuseen valtiolle aiheutetusta vahingosta. – Alan toimijat haistoivat rahan ja nyt on valtio lirissä miten irtaannutaan töppäyksestä ja korjataan vahingot.

http://velkakello.fi/

Edustuksellinen demokratia yhdessä puoluekurin kanssa johtaa myös siihen, että valta keskittyy harvoille mutta vastuu jakautuu monille. "Nerokas tariffi" on hyvä esimerkki tästä rahan syöttämisestä harvoille. Perusteluina oli ilmastomuutos koska se näytti tukevan omaa politiikkaa.

Vapailla markkinoilla vastuu tarkoittaa oman firman menestymistä tai konkurssia josta kärsivät firman omistajat ja työntekijät. Vahingot jää rajatulle alueelle, eikä koko yhteiskunta kärsi virheistä. Poliittinen vastuu ei toimi teollisuuden tuotannonohjauksessa.