Tuulivoimalat melu-ongelmana Suomessa
STY:n puheenjohtaja ei peräänny mainoksesta "euron sijoitus tuulivoimaan tuo yli kymmenen takaisin". Jari Suomisen luennoi kantaverkkopäivillä 3.9.2014, ja vertaa Saksan valtavaa tuulivoimakapasiteettia Suomen vaatimattomampiin lukuihin.
Jos kiinnostaa niin nyt voi katsoa Suomisen esityksen taltioinnin:
http://qsb.webcast.fi/f/fingrid/fingrid_2014_0903_kantaverkkopaiva_2/#/w…
Juttu saa kuuntelijan joka joutuu sitä tukirahaa veroissa maksamaan vähän hämilleen, kun kerrotaan juttua tuottavasta bisneksestä ja samalla anellaan asiakkaan taskuista rahat sen pyörittämiseen. Kaiken järjen mukaan sen kuuluisi pärjätä markkinoilla ilman julkista tukea jos se noin erinomaisen hyvä on: – ilmaista polttoainetta generaattorille, joka tuottaa sähköä hyvällä hyötysuhteella??
Pieniä poimintoja Saksan johtavasta sanomalehdestä Sud-Deutsche Zeitung: "Vihreän sadun ruma loppu" otsikon alla julkaistu 1.5.2014 kirjoitus jossa tiedotetaan tuulivoimatoimija Prokon ajautumisesta konkurssiin. 75000 sijoittajaa pelkää rahojensa menetystä, sijoitus on ollut 1.4 miljardin arvoinen. Firmalla oli ollut suureelliset mainokset varmasta tuotosta, vähintään 6% tuotto on minimi, kerrottiin. Nyt yrityksen omaisuus ei kata läheskään sitoumuksia ja toiminnan jatkuminen ei ole enää mahdollista.
Kyseessä on yksi suurimmista konkursseista harmailla pääomamarkkinoilla Saksassa.
Mikä mahtaa olla 2500 euron pääomalla perustetun suomalaisen tuulivoima toimijan riskinottokyky. Suomessa tuulivoimaloiden tarvitsema maapohja vuokrataan hyvillä tuotto-odotuksilla, kun ne pettää ei vuokraa makseta. Vastuu on aina maanomistajalla, vuokraaja myy firmansa pois kun se on edullisinta, näin vältetään ne purkutyöt jne. vastuut. Ei tuulivoimatoimija sijoita rahaa n.2500 euroa metsähehtaariin vaan maksaa ennemmin tuotantoon sidotulla vuokralla maanomistajalle.
Tuulivoimateollisuus perustuu totaaliseen huijaukseen, jossa käytetään hyväksi ihmisten omantunnontuskaa ilmaston saastumiseen osallistumisesta.
Yksikään kaupallinen tuulivoimala maailmassa ei pyörisi ilman yhteiskunnan massiivista tukea. Suomen suora tuki alkaa olemaan vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Plus 40% investointituki kaikesta alan investoinneista, lisäksi voimalinjat ym. yht.n.2 miljardia euroa kaiken päälle nostamaan sähkön siirtohintoja.
Sähkön hintaan on tulossa jatkuvaa korotuspainetta.
Kalle Isokallion mukaan tukirahat valuu pääsääntöisesti saksalaisten investoijien, kiinalaisten laitevalmistajien ja eestiläisten asentajien taskuun.
"Saksa on luonut kalliin tuetun uusiutuvan energian ja uusien hiilivoimaloiden epäpyhän allianssin. Saksassa tuetaan uusiutuvan energian tuotantoa 24 miljardilla eurolla (293 € per saksalainen) vuonna 2014. Tällä saadaan aikaan 13 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta ja 24 prosenttia sähkönkulutuksesta. Silti maan hiilidioksidipäästöt ovat 60 prosenttia suuremmat asukasta kohden kuin naapurimaassa Ranskassa. Ranskan sähköntuotanto perustuu yli 75 prosenttisesti ydinvoimaan kun Saksassa 45 prosenttia sähköstä tehdään rusko- ja kivihiilellä. Tästä huolimatta Saksan vihreiden propagandakoneisto toistaa olevansa ilmastopolitiikan edelläkävijä. Tulevaisuuden päästöjen lisäämiseksi uusia hiili- ja kaasuvoimaloita on rakenteilla tai suunnitteilla 17 gigawatin tehon verran." (Lainaus Matti Hukari, energiapolitiikan asiantuntija.)
Tuulivoima tuottaa ajoittaista sähköä joka Suomessa syrjäyttää pääasiassa aina vesivoimaa verkosta, – ei synny mitään päästövähennyksiä..tuulivoima on häiriö valtakunnan sähköverkossa jolle on annettava aina tilaa kun sitä tulee ja on korvattava heti muilla lähteillä kun se poistuu.
Hiilidioksidipäästöjen pienentäminen ei Saksan mallissa olekaan tärkeää. Jos se olisi, niin uusiutuvan energian tukemiseen viime vuosina uhratuilla miljardeilla euroilla olisi Saksassakin rakennettu ydinvoimaloita.
Saksassa vihreiden teoreetikkojen hehkuttamat uusiutuvan energian ”vihreät työpaikat” ovat sijoittuneet Kiinaan. Suomen vihreiden mantrana on ympäristöministeri Ville Niinistön johdolla uskoa kuinka Saksassa ”vihreä talous” luo työpaikkoja. Tosiasiassa Saksan energiantuotanto ylläpitää kotimaansa työpaikkoja säätövoimana käytettävien hiilivoimalaitosten kautta.
Talouselämä lehti kirjoitti 21.1.2014: "Sähköntuotantoa syntyi ydinvoimaloissa, vesivoimaloissa, hiililauhteella, kaukolämmön ja teollisuuden yhteistuotannossa yhteensä 11 410 megawattia. Tuonti tuli joka ilmansuunnasta yhteensä 2 300 MW.
Mutta yksi voimatekijä puuttuu joukosta: tuulivoimaa syntyy parhaillaan maan yhteensä 211 tuulimyllyssä pyöreät nolla megawattia. Suomen koko 448 megawatin tehoreservi seisoo pakkasessa tuulimyllyn lavat tanassa. Odottaen josko huomenna taas tuulisi.
Ei tuule huomennakaaan. Korkeapaine sydäntalvella ei liikuta ilmavirtoja. Myllyt seisovat huomennakin."
http://www.talouselama.fi/uutiset/sahkonkulutus+huipussaan++yksikaan+tuu…
Hesari kirjoittaa 5.9.2014 tuulivoimaloiden melurajoista:
http://www.hs.fi/kotimaa/Ministeri%C3%B6t+kiistelev%C3%A4t+paljonko+tuul…
TEM:in liittoutuminen STY:n eli yhden energia-alan kanssa on aika erikoista. Eriävissä mielipiteissä oli kuulemma aika erikoisia vaatimuksia jotka ääniteknisesti ovat huonosti perusteltavissa. Mm. vaatimus oli että yöajan tuulivoimamelussa tulisi sallia 20 desibelin hetkelliset ylitykset raja-arvoista. (Kukahan niitä muuten pystyisi valvomaan?).Eriävässä mielipiteessä esitetyt vaatimukset eivät olleet meluasiantuntijoiden laatimia. Saarinen on tehnyt töitä mm. VTT:ssä ja kirjoittanut julkaisuja meluun liittyvistä asioista n. 25 vuoden ajan.
Nyt siis ollaan tilanteessa, jossa politiikoille näyttää siirtyvän vastuu sopivien melurajojen määrittelemisestä, sen sijaan että niitä laatisivat ympäristö- ja terveysasioihin perehtyneet alan ammattilaiset.
"TEM taas ehdottaa yöajan alimmaksi raja-arvoksi 40 desibeliä. Tämä kolmen desibelin nosto tarkoittaisi äänenpaineen kaksinkertaistumista."
– Tällainen 3 dB:n nosto tarkoittaisi äänenpaineen kaksinkertaistumista!
Ei ole ihme, jos ympäristöneuvos Ari Saarista siirrettiin ulos neuvottelukunnasta, hänellä kun on tieto hallussa!
Tuulivoimaloiden uusissa melusäädöksissä on lievennyksestä kysymys! Nykyisillä raja-arvoilla voisi haastaa Peittoonkorven tuulivoimalarakennuttajat oikeuteen ja nykyisiin säädöksiin vedoten voitto olisi varma. Kuka keksii viedä asian oikeuteen? Mitä melurajan rikkomisesta ja väärin laadituista melumallinnuksista seuraa sanktioita? Jari Suomisen "totuudet" pitää saada lailliseen järjestykseen. Hän on Tuuliwatin johtaja joka hyvin ylimielisesti ottaa yhteiskunnalta edut haltuunsa, säännöistä ei ole siinä kohtaa mitään väliä. Suominen pitää pudottaa maantasalle valehteluista.
Tuulivoimateollisuus on kansanomaisesti sanottuna: pelkkää tukipelleilyä, ei mitään tekemistä sähköntuotannon huoltovarmuuden kanssa, sen lisärakentaminen saa aikaan riskin sähköverkon kaatumisesta. Voidaan vain arvailla kuinka hyvin syöttötariffi päätöksen kannattajat ovat ymmärtäneet päätöksensä kokonaisvaikutukset. Eivät kovin hyvin.
Tuulivoimamelutyöryhmälle on nyt saatu ”uusi sopivampi” poliittinen työryhmä päättämään kuuluko tuulivoimalasta melua? Ei oikein vakuuttavalta tunnu kansalaisen silmissä tämän tosiasian poliittinen maalaus mustaa valkoiseksi.
Tuulivoimamelutyöryhmän tilanteesta löytyy tietoa YM:n sivuilta: http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/… .
Sieltä on myös ladattavissa aikaisemman työryhmän valmistelema mietintö, kannattaa poimia se koneelle, n.200 sivuinen raportti, mikä nyt vääntyy ”uuden työryhmän” tarkasteluissa sopivammaksi, tuulivoimalaa Porissa halinut Emma Kari on ryhmässä mukana..
Lisäksi kannattaa silmäillä sitä – TEM ja STY & ET ovat jättäneet siitä *yhdessä!* eriävän mielipiteensä (ks. s. 111 lähtien) ja tehneet oman ehdotuksensa asetuksen keskeiseksi sisällöksi (s. 129-130).
Sivuilta löytyy myös uuden työryhmän jäsenten nimet. Työryhmän toimikausi päättyy 31.10. tänä vuonna eli heillä on alle 2 kk aikaa tehdä järkeviä päätöksiä..
Siellä on nyt mielenkiintoinen kokoonpano, Emma Kari kun halaili tuulivoimaloita jokin aika sitten?? -näkyyköhän lopputuloksissa vai olisivatko jo riitaantuneet jatkuvaan meluamiseen, yöllä ja päivällä, jatkuvaa mölyä.
Hetkellinen ihastus voikin jatkossa paljastua hankalaksi ja ärsyttäväksi kumppaniksi josta ei pääse millään eroon.
Ilmoita asiaton viesti
Kun ei tuule, niin tuulimyllyt eivät suinkaan seiso lavat tanasa vaan niitä pitää pyrittää, jotta akselit eivät vääntyisi ja jotta vaihteistot pysyisivät kunnossa. Taidetaan myös lapojs lämmittää jään muodostumisen estämiseksi. Ja millä tämä tapahtuu, no valtaknnan verkosta saatavalla sähköllä tietenkin.
Kun nuo nollapäivät ttuiva tammikuun pakkasilla ja siitä keskusteltiin, niin saimme kuulla, että kaikki tuulimyllyt eivät suinkaan ole Fingridin tilastoissa mukana ja ne kyllä tuottavat sähköä täysillä. Aika epätodennäköistä, että mittauksessa olevat myllyt pyörivät tyhjää nollaa, mutta mittauksen ulkopuoleella olevat tuottaisivat jotain.
Miten muuten niille mittaukseen kuulumattomille myllyille se takuutariffin mukainen hinta maksetaan. Ihan arviokaupalla?
Ilmoita asiaton viesti
Sähköntuoton todentaminen voidaan antaa luvan saaneille tarkastajille, siinä on ongelma myös kun netistä katselin niitä luvan saaneita toimijoita niin eteen tuli sama firma joka myös konsultoi tuulivoiman rakentajia, ”tuulipuistojen” valvomot ei ole Suomessa vaan se homma on myös myyty (annettu) ulkomaille, Hampuriin ym.
En kyllä ymmärrä kuinka se viime tammikuussa saatu erinomainen tuotto oli saatu syntymään Honkajoen tuulivoimaloilla kun ei mikään mylly pariin viikkoon Suomessa tuottanut verkkoon sähköä ja syntyi vain miinusmerkkistä tulosta.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuulivoiman melusta riita” otsikoi Hesari tänään. Siinä porilainen Anita Rantasärkkä kertoo asuvansa Porin Peittoossa ja hänen kotitaloaan reunustaa kolme tuulivoimalaa puolen kilometrin päässä. ”Voimaloiden meluun ei totu, vaan siihen tuskastuu enemmän ja enemmän. Voimaloista tuleva ääni kuulostaa lähestyvältä lentokoneelta.” Hän toivookin, että lähin voimala saisi olla kahden kilometrin päässä asutuksesta. Varsin kohtuullinen toivomus…sanoisin.
Pitäisi ehkä tehdä lakimuutos, että jos tuulivoimala on liian lähellä asutusta, niin yhtiöt lunastavat itse asunnot markkinahintaan. – Eikä sitten veronmaksajien rahoilla, vaan yhtiön voitoista. Sekin on kohtuullinen toivomus. Tuskin kukaan ostaa taloa vapaaehtoisesti näin läheltä meluvia tuulimyllyjä?
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimateollisuus on sanonut, että voimala voidaan purkaa, jos osoittautuu, että se on väärään paikkaan pystytetty.
Muussa tapauksessa Porin Lyttylä-Kellahti tulisi lunastettavaksi, ei taida sekään onnistua. Peittoonkorven voimalat tulisikin purkaa.
Porin kaupungin johtoa ( Porin kaupunginjohtaja, tekninen apulaiskaupunginjohtaja, yleiskaava-arkkitehti, ympäristöjohtaja ja Porin Energian toimitusjohtaja) on kuitenkin varoitettu tuulivoimaloiden sijoittamisesta liian lähelle asutusta, tehdyistä puutteellisista melumallinnoksista, on jätetty huomiotta matalataajuusäänet, amplitudimodulaatio etc. Porin kaupunki ei voi vetäytyä vastuusta kokonaan. Suomisen valehteluun pitänee palata tuonnempana.
Seuraavassa videossa onnistuu tulipalossa tuhoutuneen tuulivoimalan pudottaminen maantasalle dynamiitilla. [Destroyed by a fire in the nacelle in January, one of the wind turbines in the ”Vent de Thiérache” project was taken down with the use of explosives.]
https://www.dailymotion.com/video/x1zppv3_ardennes…
Ilmoita asiaton viesti
Tekninen apulaiskaupunginjohtaja on jo siirtymässä syrjään, – hän on ilmoittanut kansanedustaja ehdokkuudestaan. Näin saadaan asioista perillä oleva lain valmisteluun ettei vastaavia töppäyksiä voi enää tulla.
Vaikka ei niitä nykyisilläkään lakipykälillä sallita, kuntalain uusien säännösten mukaan kunnan johdon pitää tunnistaa tällaiseen uhkarohkeaan toimintaan liittyvät riskit eli suomeksi sanottuna ”kaikki haitat ja edut pitää nostaa esille” ennen päätöksentekoa. Lisäksi laki edellyttää tällaisessa riskienhallintaan liittyvässä tapauksessa näin todettujen riskien kirjaamista, jotta voidaan jälkeenpäin todeta prosessin laillisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Porissa harjoiteltiin jo purkamisia, yhden pienen 1 MW:n voimalan purkuhommassa Reposaareen johtava maantie oli viikon tukossa kun tien reunassa ollut voimala purettiin. Purkutekniikka oli kyllä lapsellisen hidas, eihän siihen olisi tarvittu kuin muutama tunti niin alue olisi siivottu räjäytyksen jälkeen romuista puhtaaksi.
Pitääkö tuokin asia mennä itse hoitamaan..
Ilmoita asiaton viesti
”Tuulivoimateollisuus on sanonut, että voimala voidaan purkaa, jos osoittautuu, että se on väärään paikkaan pystytetty.”
Kun vaan näkis käytännössä!
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimaan liittyy liian paljon satua ja uskomusta, Liisa Ihmemaassa tarinoita. ”Nonsense literature is effective because of the human desire to find meaning everywhere, in everything, and where perhaps none exists.[9]” http://en.wikipedia.org/wiki/Literary_nonsense
Ei tuulivoimateollisuudella ole ollut tarkoitustakaan koskaan puhua totta mistään tuulivoimaan liittyvästä asiasta?
Hyväuskoisia kansalaisia ja poliitikkoja on vedetty höplästä kaiken aikaa.;)
Ilmoita asiaton viesti
Vaiika siitä asunnostaan saisi tuplamarkkinahinnan, niin ei se menetystä korvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää paikkansa, kuka sitä ny kotootansa lähtis, jollei ole ihan pakko?
Ilmoita asiaton viesti
Porin kaupungin johdolla on valmisteltu myös Luvialle aiottu 33 tuulivoimalan hanke. Samat toimijat kuin ”Peittoon Puisto:ssa” Tuuliwatti ja Porin Energia, asukkaita on 530 henkilöä alle 2km rajan lähimmät n.700m, kesäasuntoja on 106 kpl. Esittelyssä kuuntelin kertomuksia kuinka erinomainen sähköntuotantomuoto tuulivoima olisi, ilmainen, puhdas voima jolla roottori pyörittää sähköä tehokkaasti, ym. haittoja ei oikein mainittu olevan ja kun kyselin melu-ongelmasta ja sanoin Ranskan vaativan tämän kokoisille tuulivoimaloille jo v.2004 viiden kilometrin turvarajan.. niin kaavoittajan katse naulitsi minut seinälle ja vastaus kuului: men sinn sitt..
No en luvannut muuttaa näillä näkymin niin tiheästi asuttuun maahan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuuli on todellakin ilmaista puhdasta energiaa ja tottakai se kannattaisi ottaa talteen, mutta mitä se talteenotto maksaa? Paljonko maksaa tuollaisen tällä hetkellä ”normaalikokoisen” tuulivoimalan rakentaminen, kysymys lienee miljoonaluokan investoinnista? Ja sen lisäksi kuvaan tulevat maanvuokrat, teiden ja muun infrastruktuurin rakentaminen ja käyttöönoton jälkeen ylläpitokustannukset.
Tuulivoimalla on kaksi suurta ratkaisematonta ongelmaa. Ensinnäkin tuotannon ja kulutuksen epäsymmetria. Siitähän nähtiin esimerkki viime tammikuussa, kun myllyt eivät tuottaneet mitään ja sähkönkulutus valtakunnassa oli huipussaan. Toinen ongelma on se, että tuotettua energiaa ei pystytä varastoimaan. Jossain Alpeilla käytettän vettä apuna, sitä pumpataan ylös vuoristojärveen ja tarpeen vaatiessa sitten varastoitua vettä käytetään normaaliin tapaan vesivoimana. Mutta tämä ei varmaankaan onnistu Pohjanmaalla.
Ilmoita asiaton viesti
Epäilyksen siemen on jo itämässä, kestääkö valtion talous nämä järjettömät tukiaiset:
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/…
Palomiehillekin on määrätty suuremmat turvarajat kuin mitä Porin kaupunki antoi ”Peittoon Puisto” tapauksessa lähiasukkaille.
Pahimmassa tapauksessa kun siivestä irtoaa jääkimpaleita ne voivat lentää tuon 500m ihan kevyesti, eikä se 10- 20 kg jääkimpale osuessaan valikoi mihin se osuu.
Voimalan rakentajan turva-ohjeessa on maininta 400m turva-alueesta jääkimpaleiden varalle. Mikä se matka on 4,5 MW:n voimalan kohdalla. Safety first, mainostettiin jo -70 luvun työturvallisuus oppaissa, nyt ei enää työstä tai turvallisuudesta taideta välittää.
Ilmoita asiaton viesti
Ja unohdin tuosta luettelosta pois vielä purkukustannukset sitten kun mylly on tullut tiensä päähän.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoima haittavaikutuksista on puhuttu ja tässä se on totta, kun ne tulevat liian lähelle asutusta. Myllyjen vilkkuminen myös tuntuu epämukavalta. Tuulivoimalat tekevät hallaa asialle, kun tuottavat näitä haittavaikutksia ihmisille. Kun yhteiskunta antaa syöttövettä, niin rakentamisessa pitäisi huomioida ympäristövaikutukset paremmin. Kaksi kilometria asutuksesta on minimimatka, mitä Englannissa käytetään.
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/tuulivoimalan_melu…
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisten kannalta on tärkeää, että melurajoituksia valmistellaan asiantuntemuksella. Ympäristöneuvos Ari Saarinen tuo omalla asiantuntemuksellaan meluasioissa sitä asiantuntemusta, mitä näissä tuulivoimaan liittyvissä meluasioissa kaivataan.
Mikäli poliitikot yksin tai tuulivoimateollisuus yhdessä poliitikkojen kanssa saavat määritellä ja päättää tulevista melurajoituksista tuulivoimaloita koskien, vaarana on, että teollisuusluokan tuulivoimaloita rakennetaan liian lähelle asutusta. Eihän se 2 km:n välimatkakaan turvarajana vielä riitä kaikissa tapauksissa!
Ilmoita asiaton viesti