Valta turmelee

Tuulivoimala on luonnossa näkyvin maamerkki julkisen rahan vastuuttomasta jakamisesta ja terveys- ja ympäristöhaittojen tuonnista maaseudulle. Hallitus antaa veronmaksajien rahoja käytännössä ulkomaiselle tuulivoimala teollisuudelle, tuulivoimaloiden ostaminen Suomeen ja pystyttäminen asuntojen lähelle vaikuttaa terveyshaittojen lisääntymiseen haja-asutusalueilla. Uusien voimavirtalinjojen rakentamisen hinta aiotaan verottaa nyt myös haja-asutusalueiden asukkailta korottamalla heidän sähkönsiirtomaksuja ensi vuoden alusta alkaen.
Vaikka melusaasteella tiedetään olevan lukuisia kielteisiä vaikutuksia terveyteen, ja yhä suurempi osa suomalaisista altistuu korkeille melutasoille. Melu vaikuttaa haitallisesti myös luontoon. Suurin ongelma on unettomuus. Maailman terveysjärjestö suosittaa, että hyvän yöunen saamiseksi jatkuvan taustamelun olisi pysyttävä alle 30 desibelin tasolla ja yksittäisten äänien alle 45 desibelin tasolla.
Lisäksi melu aiheuttaa kuulo-ongelmia, kuten tinnitusta, mielenterveysongelmia ja stressiä.
Melu voi myös heikentää töistä suoriutumista ja aiheuttaa lapsille oppimisvaikeuksia.
Lisäksi linnut ja muut eläimet kärsivät tuulivoimaloista ja niiden aiheuttamasta melusta. Vaikka jotkin eläimet pystyvät sopeutumaan kaupunkiympäristöön, nyt nähdään että tuulivoimaloiden melusaaste ajaa eläimiä niiden tavanomaisilta lisääntymis- ja ruokailupaikoilta pois. Lepakot lentävät öisin, ne unohtuvat helposti, mutta kaikki Suomessa tavattavat 13 lepakkolajia on rauhoitettu luonnonsuojelulain (49 §) perusteella. Nämä lajit ovat myös EU:n luontodirektiivin alaisia, joten myös niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen, kuten päiväpiilojen ja talvehtimispaikkojen, hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Tuulivoimaloiden siipien aiheuttamat ilmanpaine vaihtelut vaurioittavat herkkien lepakkojen sisäelimet kuolettavasti.
Suurten tuulivoimaloiden (yli 2,5 MW) terveysvaikutuksista ei ole olemassa yhtään tieteellistä tutkimusta. Uuden teknologian käyttöönotossa kansainvälinen oikeus edellyttää ainakin 10 vuoden tieteellistä tutkimusta, useita ja laajoja seurantatutkimuksia kaiken lisäksi.
Värähtely-alue, jonka ihmisen korva kuulee, vaihtelee 20 – 16000 Hz välillä. Toiset kuulevat nuorempana jopa 20 000 Hz taajuuksia. Värähtelynopeuden perusteella ääni jaetaan erilaisiin luokkiin, matalataajuiseen (infraääneen 0 – 20 Hz), kuuloaistein havaittavaan alueeseen (20 – 20 000 Hz), ultraääneen (20000 – 200 000 Hz) ja "hyperääneen" (>200 000 Hz).
Mitä taajempi aaltoliike on, sitä korkeampi ääni on kyseessä. Värähtelyjen ollessa kuuloalueen ulkopuolella sekä taajuusalueiden ala- että yläpäässä, olisikin ehkä oikeampaa puhua vain värähtelyenergiasta kuin äänestä.
Ultra- ja infra "ääniä" ei pidä käsitellä samojen sääntöjen mukaan, kuin kuuloalueen ääniä, vaan ne on käsiteltävä värähtelynä. Energiana, joka vaikuttaa elimistöön tavalla, joka voi lyhytkestoisena olla hoito- ja tehokeino, mutta on pitkäkestoisena elimistölle haitallinen. Aivan samoin kuin lääkkeet, oikein annosteltuna hoitavat ja parantavat, mutta pitkäkestoisina ja liian suurina annoksina voivat olla jopa tappavia.
Lääkäri kantaa vastuun hoitovirheistä, mutta kuka kantaa vastuun tuulivoimaloiden aiheuttamista terveysvaikutuksista? Kaavoitusta suunniteltaessa ja rakentamislupia myönnettäessä on isojen tuulivoimaloiden aiheuttamat infraäänet ja niiden terveysvaikutukset ehdottomasti otettava huomioon. Asia on painoarvoltaan suuri, joten sen vähättely ei ole viisasta.
Argumenttina terveys on huomattavasti rahaa voimakkaampi.
EU:n lainsäädännöllä velvoitetaan viranomaiset tiedottamaan kansalaisille melusaasteen vaikutuksista ja kuulemaan heitä toimenpiteistä, joita meluongelman ratkaisemiseksi aiotaan toteuttaa. Kansalaiset voivat silloin itse nähdä, mitä parannuksia melunhallintatoimilla saadaan aikaan, ja tarvittaessa ottaa yhteyttä valitsemiinsa edustajiin. Nyt asioista voi Suomessa vielä tehdä muistutuksia ja valituksia, vaikka vastaukseksi riittää, – merkitään tiedoksi -, tyyli.
Alemmat hallinto-oikeudet ovatkin ruuhkautuneet tuulivoimavalituksista ja ne melkein kopioivat aiemmin annettuja päätöksiään vaikka ne on jo kumottu korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Työmoraali on alennustilassa viranomaisilla kaavoittamisessakin, ja haittojen poissulkeminen jätetään yksityisen ihmisen valituksen varaan.
Tuulivoimaloiden ympäristössä asukkaat altistuvat samanaikaisesti tuulivoimaloiden melulle, välke- ja varjostushaitalle, lentoestevalojen aiheuttamalle häiriölle, TV-kuvalle ja kännykän toiminnalle aiheutuville häiriöille sekä maisemahaitalle. Tuulivoimaloiden aiheuttama haitta on jokapäiväistä, ympärivuorokautista ja jatkuu päivästä toiseen niin kauan, kuin voimalat ovat toiminnassa 20 – 50 vuoden ajan ilman, että asukkailla on mitään mahdollisuuksia vaikuttaa haittoihin.
Tätä tuulivoimaloiden tuottamien haittojen yhteisvaikutusta ei ole kaavassa eikä päätöksenteossa huomioitu.
Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Tämä ei toteudu enää tuulivoimaloiden haittojen osalta, haittojen selvittäminen on viranomaisilla leväperäistä ja perustuu vain tuulivoimatoimijan syöttämään propagandaan. Moraali ei alemmas voi enää mennä, valtion velkaantuminen lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla, mutta miksi ei kohtuutonta tuulivoimasähkön takuuhintaa voi poistaa.
Syy on yksinkertainen. Leikkauksia on helppo tehdä, koska ne eivät milloinkaan koske päättäjiä itseään tai heidän läheisiään. Ulkomaista tuulivoimateollisuutta tuetaan suomalaisten verovaroilla satojen miljoonien vuosivauhdilla koska osa rahoista ohjautuu asioiden ohjaamisen hallinnointiin ja pienen hyväveli järjestön taskuihin. Ja jet suihkupiiri on rahaa syövä elämäntapa.
"Valta turmelee, ja absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti." Totesi John Dalberg-Acton 1800-luvun alussa.
”Alemmat hallinto-oikeudet ovatkin ruuhkautuneet tuulivoimavalituksista ja ne melkein kopioivat aiemmin annettuja päätöksiään vaikka ne on jo kumottu korkeimmassa hallinto-oikeudessa.”
Kun kiire oli tariffitukipäätöksillä kunnat lähtivät kilpajuoksuun kaavoittamisen kanssa, 500 metrin suojaetäisyyksin lähdettiin karttaharjoituksin kaavoittamaan asutuksen lähelle lähimetsiin valmiin tiestön ja muun infran tuoman hyödyn takia!
Kaikkea kopioitiin kiireellä, YVA menettelyä, selvityksiä luontokohteista, linnustosta, lepakoista… Mitään selvitystä ei ehditty tehdä kunnolla, kerättiin vain kaikenlaista mitä maastosta mahdollisesti olisi löydettävissä ja lopuksi aina todettiin, että tuulivoimarakentamisesta ei ole näille luontokohteille mitään haittaa, etäisyyttä on riittävästi.
Eilinen YLE:n uutinen toi Suomen tuulivoimayhdistyksen ry huolen propakandatorvena ulos, jääkö 240 tuulivoimahanketta toteutumatta, kun 300 hanketta oli keväällä suunnitteilla ja vain 60 hanketta on saanut tariffipäätöksen. http://yle.fi/uutiset/jaako_2_400_tuulivoimalaa_ra…
Asiantuntijan mukaan näillekin 60 hankkeelle syöttötariffia maksetaan yli 2 miljardia euroa turhaan valtion varoista.
Ilmoita asiaton viesti
”Kukaan ei arvannut että sähkö on tänä päivänä ilmaista, (Jari Suominen). Tuulivoima, strateginen voimavara”… Radio Suomi Ajantasa n. klo 14.30
http://areena.yle.fi/1-3001256
(ei tuule nyt, on tyyni nyt)
Tuulivahinko http://tuulivahinko.fi/
Tänään
34 725 €
Valtio tukee tuulisähkön tuotantoa tällä hetkellä 0,00 € sekunnissa
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoima ei tue Suomen energiahuoltovarmuutta, nyt kaivataan kotimaassa sähköntuotantoa ja että tuulivoima tuottaisi sähköä kun siirtokapasiteetti on remontissa ja sähköä tarvittaisiin… mutta kun ei satu tuulemaan.
Tuulivoima ei ole strateginen voimavara, jota Jari Suominen mainosti Radio Suomessa.
http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja…
Ilmoita asiaton viesti
Se tuossa YLEn uutisessa, ja muidenkin, pistää silmään, eli mainostetaan tuulivoimasta saatavan niin ja niin monen asunnon sähköt mutta kuitenkin jätetään se yksi lause pois, saadaan jos tuulee. Eli jos tuo ”tuulivahingon” mittari pitää paikkansa, niin tälläkään hetkellä ei saada yhteenkään talouteen virtaa. Tosin Fingridin mukaan tulee jonkinverran sähkövä tuulestakin.
Ilmoita asiaton viesti
Fingrid joutui 2014 tammikuun pakkasjakson jälkeen korjaamaan mittauksesta tulevan tiedotteen, kun tuulivoimatoimijat laskuttivat tuulettomalla kaudella tuotetusta sähköstä syöttötariffin mukaisen takuuhinnan, nyt ilmoitetaan esim: Tuulivoima (osa arvioitu) 95 MW, = tuotanto arvion mukaan tällä hetkellä.
Laskutus tehdään kolmen kuukauden jaksoissa, ja valvomot on ulkomailla, esim. Taaleritehdas Oy:n Honkajoen valvomo on Hampurissa. Tosin nyt se on myyty ulos: http://www.taaleritehdas.fi/fi/news/taaleritehdas-…
Ilmoita asiaton viesti
Joku täällä jossain jo kyselikin, koska tuo ” kerrostalokaksion sähkönkulutus saadaan SI-järjestelmään standardiksi”?
Normaali kerrostalokaksio kuluttaa vuodessa n. 2000 kWh sähköä ja normaali sähkölammitteinen talo n. 20000 kWh eli ei riitä että johdetaan harhaan sähkön ´laadusta´ ; ihme ettei lasketa kuinka monen koirankopin lämmittämiseen tuo verkolle arvoton sattumasähkö riittäisi.
Olen täällä laskeskellut oivan tavan ”tuottaa” jopa 15000 kerrostalokaksion sähköt vuodessa, eikä homma olisi tuulesta kiinni:
http://jaakkokorpi-anttila.puheenvuoro.uusisuomi.f…
Muuten ; kuulin ´kyliltä´ huhun , että TV:stä olisi tulossa juttu ( kenties Ajankohtainen Kakkonen) perheestä, joka on joutunut hylkäämään asuntonsa tuulimetelin vuoksi ; onko kenelläkään ´vahvistusta´ tähän ´tietoon´?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se lapsiperheen muutto pois tuulivoimapuiston läheltä on totta. Merikarvialainen perhe muutti Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuiston takia n. 40 kilometrin päähän Nakkilan kuntaan.
http://yle.fi/uutiset/kunta_selvittaa_perhe_sanoo_…
Tuuliwatti Oy on rakentaja joka huijasi tässäkin tapauksessa melumallinnuksella, Peittoon tapauksesta Satakunnan Kansa kirjoittaa 10.10. 2014 ”Peittoon tuulimyllyt mallinnettiin melun osalta Fuhrländer – voimalan mukaan, teho on 2,5 megawattia. Alueelle pystytettiin Gamesa – voimaloita 12 kpl, teho on 4,5 megawattia. Asukkaille sanottiin ettei isompi voimala pidä sen kummempaa ääntä kuin pienempikään.” Voimalat on korkealla Suomenselän harjanteella meren rannalla, roottorin siivet pyörivät n. 250 metrin korkeudella meren pinnasta. (”maisemoitu metsään”)
Porissa on ”Tuuliwatin talo” Peittoon puiston meluamisen takia, talo ostettiin heti kun melua mitattiin pihalla, lukemat eivät olleet sitä mitä oli luvattu. Melun piti pysähtyä kiinteistön rajalle n. 600 metrin päähän voimalasta, jätettiin kaupunkisuunnittelun mukaan viherkasvillisuutta riittävästi väliin. Talo oli vanha perintötalo kauniilla tontilla ja puutarhalla jota emäntä ei enää melun takia pystynyt hoitamaan. Merikarvialaisen perheen talosta en tiedä kenen hallussa se nyt on, vai jäikö talo tyhjilleen.
Ilmoita asiaton viesti
Minä taisin tuota joskus kieli poskessa kysellä.
Ilmoita asiaton viesti
Entä mitä nämä unelmat ja uskomukset luonnonvoimiin vaikuttavat sähkön hintaan kts. http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/tasesahko/…
Jatkuvasta tasaisesta tuotannosta pyritään eroon jotta päästään erikoisen voitolliseen ja valtion suosimaan tuulivoiman syöttötariffin piiriin mukaan. Nyt jo näkyy miten tämä ajoittainen markkinahäirikkö sekoittaa sähkömarkkinat. Montako sata kilometriä nyt on uutta kallista voimalinjaa tyhjän panttina odottamassa jos alkaisi tuulemaan ja pääkaupunkiseudun viherpiipertäjät saisivat ostaa halunsa mukaisesti tuulisähköä, jota tuotetaan Suomen länsirannikolla ja siirtomatka on n. 400 km tai enemmän.
Ymmärtävätköhän nämä ns. luonnonsuojelijat mitä vahinkoa nämä teollisen kokoluokan tuulivoimalat Suomen luonnossa aiheuttaa, leveät voimalinjat, raskaan kuljetuksen kestävät n. 20 m leveät tiet metsässä, yli 210 metrin korkeuteen yltävät roottorit joiden pyyhkäisypinta-ala on jo 1,5 hehtaaria.
Nämä taivaita hipovat voimalaitokset eivät ole ympäristöystävällisiä linnuille ja lepakoille , ei suurille eikä pienille metsän eläimille, eikä lähiseudun ihmisille.
Ilmoita asiaton viesti