Aika aloittaa jotain uutta

Vestibular toimintahäiriö on sairaus, joka voi aiheuttaa tasapainon liittyvät ongelmat, kuten huimausta.
Stapediusrefleksi eli kuuloluiden yhteen lukitsevan stapediuslihaksen vetäminen. Se on korvan suojelumekanismi, joka toimii matalilla äänillä, koska luonnossa ei juuri voimakkaita ääniä ole. Ihmisten herkkyys vaihtelee reippaasti yksilöittäin. Ilmiö esiintyy myös infraäänillä.

http://www.akustinenseura.fi/wp-content/uploads/20…

Denis Siposen raportti Jäneskeitaalla suoritetusta mittauksesta:

Mittaussuunnitelman yksityiskohtia
Alla on lueteltu tiivistelmä mittaussuunnitelmasta [3]:
Mittausajankohta: Kun tuulen nopeus on napakorkeudella vähintään 11.5 m/s
(sähköntuotantoteho maksimissaan) ja tuulen suunta tuulivoimaloista mitattavaan asuntoon päin.
Mittauksen kesto: Enintään 18 h, välillä 14:00 – 10.00

Mittaaja: Jukka Keränen, Turun AMK
Mitattava taajuusalue: 0,4 – 20000 Hz
Mittaussuureet: LA,eq1h, LA,eq22-02h, LA,eq22-07, (sisämelumittaus), LA,eq22-07
(ulkomelumittaus), Leq (infraääni)
Laitteiston mittauskyky: 3 – 20000 Hz
Mittausraportti: Julkinen

Mittaussuunnitelmassa havaitut virheet sekä puutteet
Turun Ammattikorkeakoulun laatimassa melumittaussuunnitelmassa on havaittu useita virheitä ja puutteita. Niiden nojalla voidaan sanoa, ettei mittaussuunnitelma ole kelvollinen todenmukaiseen ja riippumattomaan infraääni- ja melumittaukseen altistuvassa kohteessa.

Seuraavassa on käsitelty yksityiskohtaisesti kaikkia epäkohtia, joita kyseisessä mittaussuunnitelmassa on havaittu.
1.1 Mittauksien tavoite
Päivitetyssä mittaussuunnitelmassa kerrotaan, että mittauksien tavoite on mitata tuulivoimalan aiheuttama melualtistus pihamaalla ja sisätilassa.
On painotettava, että mittauksien pääasiallinen tavoite on selvittää tuulivoimaloista johtuva asuinrakennuksen sisätiloissa oleva infraäänitaso. Kuten kappaleessa 0 on esitetty, asunnossa asunut asukas ei ole raportoinut kuultavaa meluhaittaa tuulivoimaloista, vaan
epäilee terveyshaittansa johtuvan tuulivoimaloiden infraäänestä. Näin ollen 20 – 20000 Hz taajuusalueella olevilla melumittauksilla on tässä mittauksessa lähinnä vain akateeminen painoarvo.

1.2 Mitattavat suureet ja mittaustulosten tulkinta
Saatuja mittaustuloksia on verrattava asianmukaisesti tarvittaviin asetuksiin ja ohjeistuksiin.
Asianmukaisella tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että oikeita tunnuslukuja verrataan keskenään ja vertailussa on huomioitava mittauksen virheraja. Mitattavien suureiden tuleeolla seuraavat:
Ulkomelu:  LA,eq22-07
Sisämelu:  LA,eq1h
 LA,eq22-02 (mikäli tuulivoimalasta kuultava ääni on ajallisesti vaihtelevaa)  LA,eq22-07
Infraääni:  Leq1min  Leq22-02  Leq22-07

Mittaukset tulee nauhoittaa reaaliaikaisesti WAV-muodossa myöhempää tarkastelua varten.
Tässä tarkastelussa tutkitaan mm. mitatun melun erityispiirteitä (tonaalisuus, merkityksellinen sykintä).

1.3 Mittauslaitteisto
1.3.1 0,1 – 20 Hz
Mittaussuunnitelmassa on infraäänen mittaukseen kuvattu käytettävän mittauslaitteistoa mittausalueella 0,4 – 16 Hz. Niin ikään on kerrottu, että mittauslaitteiston taajuusvaste on tasainen vasta 3 Hz:stä lähtien ja taajuusalueen 0,4 – 2,5 Hz mittausvirhettä ei tunneta
tarkasti.
Tämä on mittauksien kannalta riittämätön laitteisto, sillä mittalaitteiston on kyettävä mittaamaan luotettavasti ja tunnetulla mittausvirheellä taajuusalueella 0,1 – 20 Hz. Tämän
lisäksi tämä mittalaitteisto pitää olla jäljitettävästi kalibroitu ja sertifioitu infraäänimittauksiin.
Mittalaitteisto tulee kalibroida ennen mittauksia. Kalibrointisignaali on tallennettava, jotta tulosten analysointi suoritetaan kalibroiduilla arvoilla. On painotettava, että 0,1 – 20 Hz on ehdoton vaatimus infraäänimittauksien suorittamiselle.

1.3.2 20 – 20000 Hz
Niin ikään 20 – 20000 Hz:n taajuusalueella suoritettavissa mittauksissa mittauslaitteisto tulee kalibroida ennen mittauksia. Kalibrointisignaali on tallennettava, jotta tulosten analysointi
suoritetaan kalibroiduilla arvoilla.

1.4 Mittausten valvonta
Mittaussuunnitelmassa esitetään, ettei mitattavassa kohteessa (ulko- tai sisätiloissa) saa olla ylimääräisiä henkilöitä mittausten aikana.
Tämä on virheellinen ehto, sillä asunnon omistajalla tulee olla oikeus valvoa mittauksia.
Asunnon omistajalla tulee myös olla oikeus nimetä ulkopuolinen akustiikan osaaja valvomaan mittaustapahtumaa.
1.5 Sopivan mittausajankohdan valinta
Mittaussuunnitelmassa esitetään mittaukset suoritettavaksi, kun tuulen nopeus ylittää tuulivoimalan napakorkeudella 11,5 m/s ja tuulen suunta on tuulivoimaloista mitattavaan kohteeseen päin.

Nämä eivät ole riittäviä ehtoja sopivan mittausajankohdan valintaan, vaan tuulen suunnan lisäksi tärkeintä on varmistaa, että tuulivoimalat todella toimivat nimellistehollaan. Tämä onnistuu kyseisen tuulivoimala-alueen tuulivoimatoimijalta saaduilla tehotiedoilla sekä
myöhemmin Finngrid Oy:ltä.

1.6 Mittausten kesto
Mittaussuunnitelmassa esitetään, että mittaustapahtuma kestää useita tunteja. Tämä on aivan liian lyhyt mittausjakso, sillä näin lyhyen mittausjakson aikana ei välttämättä esiinny kuultavan melun tai infraäänen kannalta pahinta tilannetta.
Jotta tuulivoimalamelun ja -infraäänen kannalta pahin tilanne varmasti saadaan mitattua, on mittausten kesto oltava vähintään viikko.

1.7 Mittausdatan avoimuus ja julkinen saatavuus
Mittaussuunnitelmassa ei ole erikseen mainittu mittausdatan avoimuutta tai sen julkista saatavuutta. On painotettava, että mittausdatan julkinen saatavuus on mittausten uskottavuuden kannalta ehdoton vaatimus. Mittausdatan julkisella saatavuudella
ulkopuolinen taho voi tarvittaessa tarkistaa saadut mittaustulokset

1.8 Sisämittausten mittauspaikkojen valinta
Mittaussuunnitelmassa on mainittu, että yöaikaiset sisätilan mittaukset tullaan suorittamaan kahdessa pisteessä:
1. Makuuhuone, sängyn päällä nukkuvan henkilön pään alueella
2. Vapaasti valittava piste oleskeluvyöhykkeeltä
On epäselvää, miksi mittaussuunnitelmassa päivä- ja yöaikaan on toisistaan poikkeava määrä mittauspisteitä, koska mikään mittausohje ei sellaiseen velvoita.

Sosiaali- ja Terveysministeriö kirjoittaa Asumisterveysoppaassa seuraavaa [4]:
”Mittauspiste tai -pisteet tulee valita siten, että tulokset kuvaavat asukkaisiin tai yleisöön kohdistuvaa tyypillistä melualtistusta ja antavat riittävän luotettavan ja edustavan kuvan melun alueellisesta ja ajallisesta vaihtelusta sekä melun syystä tai syistä. Ilman pätevää
syytä mittauspaikka ei kuitenkaan pidä sijoittaa 1 m:ä lähemmäksi huoneen pintoja eikä melulähteitä. Pätevä syy tätä lyhyempään etäisyyteen voisi olla esimerkiksi tilanne, jossa selvitetään potilashuoneessa vuoteessa oleviin potilaisiin tai lastentarhassa lattialla leikkiviin lapsiin kohdistuvaa melua.”

Sosiaali- ja Terveysministeriö ei ohjeistuksessaan määritä mittauspisteiden tarkkaa määrää.
Jos siis noudatetaan puhtaasti Sosiaali- ja Terveysministeriön ohjeistusta, tulee mittauspisteitä olla vain yksi. Tämä sen takia koska makuuhuoneen pääasiallinen tarkoitus yöaikaan on sängyssä nukkuminen. Ei siis ei ole mitään perusteltua syytä mitata muualla
kuin sängyn päällä nukkuvan henkilön pään alueella.

Jos kuitenkin päätetään mitata myös muissa mittauspisteissä, tulee ne valita siten, että ne sijaitsee 0,5 – 1 metrin päässä huoneen seinäpinnoista ja 1,5 metrin korkeudella lattiasta.

1.9 Mittaustulosten esitystapa
Mittaussuunnitelmassa on kirjoitettu mittaustulosten esitettävän Ympäristöministeriön ohjeistuksen OH4/2014 mukaisesti [5]. Tämän lisäksi tullaan esittämään lineaarinen painottamaton äänenpainetaso taajuusalueella 0,4 – 20000 Hz.
Koska Ympäristöministeriön ohjeistuksessa ei ole mainintaa, miten infraäänimittauksien tulokset tulisi esittää, on tulosten havainnollisuuteen ja kansainvälisiin tuloksiin vertailuun kiinnitettävä erityistä huomiota.

Spektri esitetään sekä Pascaleina (Pa) että desibeleinä (dB).

Spektraalisen tarkkuuden tulee olla riittävä, jotta tuulivoimaloista lähtevä lapataajuuden piikistö voidaan hyvin erottaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että spektrin taajuusresoluution tulee olla luokkaa 0.01 Hz.

1.10 Mittauksien aikainen tuulivoimaloiden toiminta
Mittauksien aika tuulivoimalat eivät saa olla missään vaiheessa niin sanotussa melumoodissa (noise mode), jolla voidaan vähentää voimaloiden lähtömelua useita desibelejä. Melumoodin käyttö mittauksen aikana vääristää tuloksia ja antaa virheellisen kuvan pahimmasta tilanteesta.

1.11 Mittauksien aikana selvitettävä taustamelu
Mittausohjeessa esitetään taustamelun selvittämiseksi päiväajan mittauksiin lähimpien tuulivoimaloiden hetkellistä pysäyttämistä. Yöajan mittauksiin tuulivoimaloiden sammutusta ei suoriteta.
Tämä ehdotus on sekä päiväaikaisiin, että yöaikaisiin mittauksiin virheellinen ja tulee ehdottomasti oikaista lopulliseen mittaussuunnitelmaan. Taustamelun selvittäminen on erittäin tärkeä osa mittausta ja tulee suorittaa sekä päiväaikaisiin, että yöaikaisiin mittauksiin.

Pysäyttäminen tulee olla riittävää 15-60 min, jotta taustamelumittaus on luotettava. On myös huomioitava, ettei lähimpien tuulivoimaloiden pysäyttäminen riitä luotettavan taustamelun selvittämiseksi; kaikki alueen tuulivoimalat tulee pysäyttää taustamelumittauksien ajaksi. Tämä johtuu siitä, että infraäänet vaimenevat etäisyyden funktiona huomattavasti vähemmän kuin ns. kuultava ääni.

1.12 Infraäänimittaustulosten analysointi riippumattomalla
asiantuntijalla
Kuten mittaussuunnitelmassa on kerrottu, Turun AMK:n tehtävä ei ole verrata tai analysoida saatuja mittaustuloksia. Tämän tulee suorittaa riittävän asiantuntijuuden omaava taho.

On painotettava, että infraäänitulosten analysointiin ei löydy Suomesta riittävää osaamista.
Kansainvälisistä osaajista mm. Marianne Alves-Pereira ja Castelo Branco tutkimusryhmineen (Lusofnan yliopisto, Portugali) omaavat riittävän asiantuntijuuden ja osaamisen.

Kuultavan melun riippumattomaan ja objektiiviseen analysointiin puolestaan soveltuvat Suomesta Sosiaali- ja Terveysministeriö, Vesa Viljanen (Noisecontrol Oy), Denis Siponen
(Akustiikka D.Siponen Ky), Panu Maijala (VTT Oy), Tapio Lahti (TL Akustiikka Oy), Hannu Nykänen (Kuntoritarit Oy).

Tuulivoimatoimijoiden kanssa kaupallista yhteistyötä tekevät tahot eivät ole soveltuvia tulosten analysointiin kaupallisten eturistiriitojen takia.

Yhteenveto
Tässä asiantuntijalausunnossa on käsitelty yksityiskohtaisesti Valtteri Hongiston (Turun AMK) laatimaa ns. Jäneskeitaan tuulivoima-alueen infraäänen ja kuultavan melun mittaussuunnitelmaa todettu sen olevan riittämätön todenmukaisten ja luotettavien
mittaustulosten saamiseksi.

Seuraavat virheet sekä puutteet on havaittu Valtteri Hongiston mittaussuunnitelmasta:
 Mittaussuunnitelmassa kerrotaan mittausten tavoitteen olevan tuulivoimalan aiheuttama melualtistus pihamaalla ja sisätilassa. Mittausten ensisijaisena tavoitteena tulisi olla asuinrakennuksen sisätiloissa esiintyvän infraäänen taso pahimmissa altistusolosuhteissa eli silloin kun tuulivoima-alueen tuuliturbiinit tuottavat eniten infraääntä ja amplitudimoduloitunutta (sykkivää) kuultavaa ääntä. Kuultavan melun mittauksilla on siten ainoastaan akateeminen (tutkimuksellinen) painoarvo.

 Mittauslaitteiston mittauskyky infraäänille on riittämätön. Mittaussuunnitelmassa esitetyn mittauslaitteiston mittauskyky on 3 – 16 Hz tunnetulla virherajalla.
Mittauslaitteistolla on mahdollista mitata 0,4 – 16 Hz tuntemattomalla mittausvirheellä mutta tämä on silti riittämätön.

 Mittaussuunnitelmassa ei ole esitetty riippumatonta mittausvalvojaa eikä tulosten tarkastajaa. Ilman näitä tulosten luotettavuutta ja objektiivisuutta ei voida todentaa.

 Sopivan mittausajankohdan valinta on puutteellinen, sillä tuulivoimaloiden tuotettua tehoa ei seurata. Näin ollen ei voida varmistaa, että tuulivoimalat ovat olleet toiminnassa nimellistehollaan eikä niin sanottuja melumoodeja ole ollut käytössä.

 Mittauskesto on riittämätön. 18 tunnin mittausjaksolla ei välttämättä saada mitattua tilannetta, joka edustaa infraäänien ja kuultavan melun osalta pahinta tilannetta.

 Mittausdata ei mittaussuunnitelman mukaan ole avointa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei ulkopuolinen asiantuntija voi tarkistaa mittaustuloksien analyysejä ja tuloksia eikä näin ollen mittauksien oikeellisuutta ja objektiivisuutta voida todentaa.

 Sisätilamittauksissa toisen mittauspisteen merkityksellisyys mittausten kannalta on varsin epäselvä. Jos toista mittauspistettä käytetään, on se sijoitettava Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti 1 metrin päähän seinäpinnoista ja 1,5 metrin korkeudelle lattiasta. Mittauspistettä ei missään nimessä saa sijoittaa keskelle
huonetta koska tämä aliarvioi huomattavasti todellista meluhaittaa.

 Taustamelun mittaustapa on virheellinen. Taustamelua ei esitetä mitattavaksi yöaikaan, vaikka tämä edellytetään Ympäristöministeriön ohjeistuksessa OH 4/2014.
Lisäksi taustamelu esitetään mitattavan siten, että vain lähimmät tuulivoimalat sammutetaan mittausten ajaksi. Tämä on virheellinen tapa, sillä kaikki alueen tuulivoimalat on sammutettava taustamelun selvittämiseksi.

Todenmukaisia ja riippumattomia mittauksia varten mittaussuunnitelmaan on tehtävä seuraavat muutokset ja lisäykset:

 Mittauksien tavoite on selvittää asuinrakennuksen sisätiloissa oleva infraäänitaso.
Kuultava ääni mitataan tarvittaessa, mutta sillä on ainoastaan akateeminen painoarvo. Mittauksien tavoitteena ei ole osoittaa alittuuko melun ohje- tai raja-arvot kuultavalle melulle.

 Mittauksien aikana kaikki mittaussignaalit tallennetaan reaaliaikaisesti WAV muodossa.

 Mitattavat suureet ovat ainakin LA,eq22-07 (ulkomelu), LA,eq1h , LA,eq22-02, LA,eq22-07 (sisämelu), Leq1min, LA,eq22-02, LA,eq22-07 (infraääni)

 Kuultavan melun erityispiirteet selvitetään tallennetusta mittaussignaalista

 Infraäänen mittalaitteiston mittauskyky on ehdottomasti oltava 0,1 – 16 Hz tunnetulla mittaustarkkuudella. Mittalaitteisto kalibroidaan ennen mittauksia, kalibrointisignaali tallennetaan.

 Kuultavan äänen mittalaitteisto kalibroidaan ennen mittauksia, kalibrointisignaali tallennetaan.

 Mittauksia valvoo ja analyysit sekä tulokset tarkistaa puolueeton (puolueettomat) asiantuntija.

 Mittausajankohta valitaan siten, että tuulen nopeuden ja suunnan kriteerien lisäksi tuulivoimaloiden on toimittava nimellistehollaan eikä niin sanottuja melumoodeja saa olla käytössä.

 Mittausjakso kestää vähintään viikon.

 Mittauksissa saatu raakadata on avointa, jotta ulkopuoliset asiantuntijat voivat tarkistaa analysointien ja tulosten luotettavuuden ja riippumattomuuden.

 Sisätilamittauksissa toinen mittauspiste ei ole tarpeen, sillä sängyn kohdalla tyynyn korkeudella olevasta mittauspisteestä saadaan todellista infraääni- ja melualtistusta kuvaava mittaus. Jos toista mittauspistettä kuitenkin käytetään, tulee sen olla 1 metrin etäisyydellä seinäpinnoista ja 1,5 metrin korkeudella lattiasta.

 Infraäänen mittaustulokset (spektri) esitetään sekä Pascaleina että desibeleinä.
Spektraalisen tarkkuuden tulee olla riittävä, jotta tuulivoimaloista lähtevä lapataajuuden piikistö voidaan hyvin erottaa.

 Kuultavan äänen mittaustulokset esitetään Ympäristöministeriön ohjeistuksen OH 4/2014 mukaisesti.

 Taustamelu selvitetään jokaisena mittausvuorokautena sekä päivällä että yöllä.
Mittausjakso kestää 15 – 60 minuuttia ja sen aikana alueen kaikkien tuulivoimaloiden on oltava poissa toiminnasta.

 Infraäänimittaustulokset analysoi asiantuntija jolla on riittävä osaaminen tuulivoimalan infraäänestä ja infraäänimittauksista. Kansainvälisistä osaajista mm. Marianne Alves- Pereira ja Castelo Branco tutkimusryhmineen (Lusofnan yliopisto, Portugali) omaavat
riittävän asiantuntijuuden ja osaamisen.

 Kuultavan melun mittaustulokset tarkistaa asiantuntija, jolla ei ole kaupallisia eturistiriitoja tuulivoimayhtiöiden kanssa. Näitä ovat Sosiaali- ja Terveysministeriö, Vesa Viljanen (Noisecontrol Oy), Denis Siponen (Akustiikka D.Siponen Ky), Panu Maijala (VTT Oy), Tapio Lahti (TL Akustiikka Oy), Hannu Nykänen (Kuntoritarit Oy).