KHO ja tuulivoima päätökset?

KHO ratkaisee tuulivoimaloiden haittavaikutukset ideologisen mielipiteen mukaan ja politiikka tukee päätöksiä. Ideologia, politiikka ja yksityisen haitallisen liiketoiminnan tukeminen veronmaksajien kustannuksella on vienyt luottamuksen viranomaisten työstä. Se ei ole enää puolueetonta työtä yhteiskunnan parhaaksi. Muutos on niin selvä ettei sitä voi olla huomaamatta. Korruptio, lahjonta ja hyvä veli kähminnät, palvelu palvelusta, jne. järjestelevät päätöksiä politiikassa ja oikeusistuimissa. 

 

Politiikka ja laki, Suomen perustuslaki, 20 § – Vastuu ympäristöstä

 

"Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

 

Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon."

 

Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta: (vuonna 2007)

 

"Meluntorjunnan päämääränä on terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen elinympäristö. 

 

Periaatepäätös koskee ympäristömelua. Tarkastelun ulkopuolelle on rajattu haitat, joita säädellään terveydensuojelu- ja työsuojelulainsäädännöllä."

 

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10138/41509/YMra_7_2007_Vnp_meluntorjunnasta.pdf?sequence=2

 

Ruotsi kielsi tuulivoimaloiden rakentamiset. – "Teknologiateollisuuden koneturvallisuustiedotteen mukaan konedirektiivi edellyttää, että suunnittelija, maahantuoja ja myyjä ottavat huomioon kaikki koneeseen liittyvät terveys- ja turvallisuusriskit koneen käytön kaikissa vaiheissa."

http://www.iltalehti.fi/talous/201709102200383375_ta.shtml

 

Rooman sopimus 6 art.: läpäisyperiaatteessa on ympäristönsuojelu otettava huomioon kaikessa yhteisön toiminnassa.

EY 174 artiklan ympäristöperiaatteet (174(2) art.) määrätään

suojelun korkea taso, ennalta varautumisen ja ennaltaehkäisyn periaate. (esim. terveys- ja ympäristöhaittoja ei sallita)

Lähdeperiaate  tarkoittaa että ympäristöongelmat on ratkaistava ongelmien lähteillä ja aiheuttamisperiaate tarkoittaa että aiheuttaja maksaa vahingot. Mutta mitä tekee YM:

 http://www.ym.fi/fi-FI/YVAlaki_uudistuu_hanketoimija_hyotyy(41476)

 

– Ympäristöministeriö ei tee työtänsä ympäristön hyväksi, vaan hanketoimijan edun mukaisesti.

 

Kari Kuusiniemi (KHO) kiertelee oikeudenmukaisuutta omien ideologisten näkemysten mukaisesti:

 

"Sinänsä on ymmärrettävää, että melun häiritsevyystasojen määrittämiseksi haetaan tukea julkisoikeudellisista ohjearvoista. Ne osoittavat meluhäiriön yleistä tavanomaisuutta. Toiselta puolen ohjearvot ottavat huomioon myös paikallisen tavanomaisuuden: poikkeavathan hyväksyttävät tasot toisistaan esimerkiksi asuinalueilla sekä loma-asumiseen käytettävillä ja luonnonsuojelualueilla. Ohjearvojen käyttäminen kohtuuttomuusarvioinnin tukena edistää päätöksenteon ennakoitavuutta ja yhdenmukaisuutta, mutta kohtuuttomuusarviointia ei tulisi rakentaa yksinomaan niiden varaan. Tuomioistuimen oikeutena ja velvollisuutena on paikantaa sietokynnyksen sijainti tulkitsemalla sitä NaapL 17.2 :ssä osoitettujen suuntaviivojen pohjalta.

Todettakoon, että 1.6.1995 lähtien harjoitetusta toiminnasta aiheutuneen vahingon korvaamiseen sovelletaan ympäristövahinkojen korvaamisesta annettua lakia (737/1994,YVL). YVL koskee mm. melusta aiheutuneiden ympäristövahinkojen korvaamista.

Ohjearvojen ja sietokynnyksen suhteista ks. esim. Kuusiniemi: Ympäristönsuojelu ja immissioajattelu (1992) s. 205-213, 273-275, 830-832 ja eri kohdin. Ympäristövahinkojen korvaamisesta ks. Hollo – Vihervuori: Ympäristövahinkolaki (1995). Kari Kuusiniemi"

 

"NaapL 17.1 :ssä kielletään kiinteistön käyttäminen tai varaston pitäminen niin, että siitä aiheutuu naapurille tai muulle lähellä asuvalle "pysyväistä kohtuutonta rasitusta". Säännös ilmaisee yksityisoikeudellisen immissiokiellon. Kiellon tarkoittamia immissioita – kiinteistöltä toiselle siirtyviä hienojakoisia aineita, energiaa ym. – ovat esimerkiksi savu, noki, haju, tärinä ja jyske, siis varsinkin erilaiset ilman epäpuhtaudet ja melu. Säännös ei koske aivan tilapäisiä häiriöitä, kuten räjäytystöitä. Kohtuuttomuuden joustava käsite kuvaa sietokynnystä: naapurin on korvauksetta siedettävä rasitus, jota ei pidetä kohtuuttomana.

Kohtuuttomuusarviointi perustuu naapuruusoikeudellisen tradition mukaisesti lähinnä häiriön olennaisuuden ja ennakoitavuuden arvioimiselle. Olennaisuuskriteeri edellyttää ettei häiriö ole vähäpätöinen häiritsevyydeltään. Ennakoitavuutta arvioidaan tyypillisesti paikallisen ja yleisen tavanomaisuuden rekvisiittojen pohjalta. Niinpä NaapL 17.2 :n mukaan rasitusta ei ole pidettävä kohtuuttomana, jos se on paikallisissa oloissa tai yleisesti, muuten vastaavissa oloissa, tavanomainen. Lisäksi NaapL 17.2 sisältää aikaprioriteettisäännön. Ennakoitavissa oleva häiriö on voitu ottaa huomioon esimerkiksi kauppahinnassa kiinteistöä hankittaessa."

 (Kari Kuusiniemi, JULKISOIKEUDELLISET OHJEARVOT MELUHAITAN KORVATTAVUUDEN PERUSTANA)

https://www.edilex.fi/oikeustieto/409

 

KHO:ssa tuulivoimakaavoituksesta tehdyt valitukset  hylätään, melu-ongelmat ja väärillä arvoilla piirretyt melurajat hyväksytään lähes poikkeuksetta, rajat ylittävää meluhaittaa ei pidetä kohtuuttomana. Tuulivoimakaavat menevät tarkoitushakuisesti yksityisen edunsaajan toiveen mukaisesti läpi, vaikka haitta on kohtuuton ympäristössä.

 

Suuret yli 200 metrin korkeuteen ulottuvat tuulivoimalat on tarkoitettu toimimaan yli 20 vuotta, se ei ole enää tilapäinen häiriö ympäristön asutukselle. Haitta länsirannikolla ei tunnu Helsingissä ketään häiritsevän, vaikka rahaa ensi vuoden tuulivoiman tuotantotukeen valtio joutuu käyttämään budjettiesityksen mukaan 248,5 miljoonaa euroa. Summa nousee 300 miljoonaan v. 2019, ja kaikkiaan n. 3,6 miljardiin euroon 12 vuoden tuen aikana. Plus kaikki muut tappiot lisäksi mm. kiinteistöjen arvon alennuksista, ympäristön pilaamisesta, terveys- ja turvallisuus, jne.

 

https://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kuka-suojelee-tuulivoimaloilta-1.2119548

 

Laki tuulivoiman syöttötariffista ei ole yhteiseksi hyödyksi, ja sen tähden, kun tämä laki on tullut vahingolliseksi, ei se enää ole laki, vaan vääryys, ja se on hylättävä.

hannuaro1
Luvia

Eläkkeellä, laivanrakennuksessa mukana v.1969 alkaen erilaisissa tuotannon ja suunnittelun tehtävissä. Aluksi 1:1 uloslyöntiä, siitä jatkona kaikki suunnittelun vaiheet nykyään käytössä olevaan hienoon 3D-suunnitteluun saakka.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu