Tuulivoimateollisuuden sähkönkulutus pidetään piilossa?
Tuulivoimaloiden sähkön kulutus alkoi kiinnostamaan, sitä tietoa ei ole julkisesti näkyvissä. Tuulivoimaa pidetään pystyssä julkisella tuella, ja annettu tuki koskettaa jokaista. Tuulivoima syö enemmän kuin tienaa, tämä tieto pidetään piilossa.
Kohtuuttoman suuri julkinen tuki tuulivoimalle on sähkömarkkinalain vastainen?
Näin sanoo laki: 1 § Tavoitteet: "Tämän lain tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti, varmasti ja ympäristön kannalta kestävästi toimiville kansallisille ja alueellisille sähkömarkkinoille sekä Euroopan unionin sähkön sisämarkkinoille siten, että hyvä sähkön toimitusvarmuus, kilpailukykyinen sähkön hinta ja kohtuulliset palveluperiaatteet voidaan turvata loppukäyttäjille. Sen saavuttamisen ensisijaisina keinoina ovat terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sähkön tuotannossa ja toimituksessa sekä kohtuullisten ja tasapuolisten palveluperiaatteiden ylläpitäminen sähköverkkojen toiminnassa."
Tuulivoima ei näitä kriteerejä täytä, "toimitusvarmuus", jne.. terve ja toimiva taloudellinen kilpailu..? – siihen ei tuulivoimatuotannolla ole mahdollisuuksia. "Green Care tuulivoima" -toiminta sijoittuu Suomen arkaan luontoon länsirannikolle. Vaikutus murskaa luonnon tarjoaman rauhoittavan ja elvyttävän ympäristön, sekoittaa mahdollisuudet läsnäoloon ja omien sisäisten tuntemusten kuuntelemiseen. Tuulivoimalat tuhoavat luonnolliset mahdollisuudet innostavaan ja virikkeelliseen toiminta- ja oppimisympäristöön.
Syöttötariffin isänä tunnettu poliitikko ei tykkää kritiikistä: Pekkarinen on tuskastunut yritystuista käytävään keskusteluun.
Tilannetta hankaloittaa aiempi poliittinen päätös sijoittaa tuulivoiman tukemiseen valtion kassasta miljardeja euroja, mihin rahat katoaa? Vetääkö joku välistä? Sähköä ei verkkoon tuulivoimalla tule silloin kun sitä tarvitaan. Poliitikkoja kohtaan epäluulo kasvaa.
Kansalaisia ihmetyttää, että tukien leikkauksia suunnittelevaa työryhmää vetää poliitikko, jolla on omat edut pelissä, eli hän on kuin kettu kanatarhan vahtina.
Pekkarinen huokaisi Tekniikka & Talous -lehden haastattelussa (1.3.): ”En ymmärrä, miksi hallitus tällaisen selvityksen laittoi liikkeelle ja miksi minä vielä suostuin puheenjohtajaksi.”
"Miksi hamsterille hankitaan juoksupyörä? Jotta se purkaisi energiaansa vahinkoa aiheuttamattomaan muotoon. Ehkä keskustan olisi pitänyt saada Paavo Väyrynen tähän työhön."
"Tuulivoimaintoilusta tuli vakava uhka Suomen huoltovarmuudelle" Suomessa ei ole enää vähään aikaan ollut toimivia sähkömarkkinoita, koska poliitikot sössivät ne.
Eija-Riitta Korhola on kritisoinut alusta alkaen tuulivoiman rakentamiseen hukattuja verorahoja järjettömäksi: Kyseessä on miljardiluokan farssi, johon syydetään verovaroja huolettomasti. Tuulivoimaintoilusta tuli vakava uhka Suomen huoltovarmuudelle, ja juuri tähän hallituksen velvollisuus olisi puuttua.
Tuulivoima töppäykset realisoituvat sähkölaskussa, sähkövero ja siirtomaksu on jo noussut, nyt vuorossa on sähkön hinta. Uusi sähkömaksu: Näin Helen selittää ”vuoden suurimman tuntitehon” perusteella veloittamisen.
"Pakkanen kiristää sähkön hintaa – kulutusseuranta älymittareista on piikissä, pakkasvaroitus" jne.. Suomi on kylmä paikka ihmisille, ja tuulivoima lisää vilutusta sähkölaskujen korotuksilla, eikä huippukulutuksen aikaan tuulivoima tuota, vaan kuluttaa sähköä. Kun tuulivoimalat taas tuottavat sähköä, niin silloin alkaa lähiasukkaiden kiduttaminen meluhaitalla. Rauhalliset yöunet ovat historiaa, alkaa huimaus, päänsärky, ym. terveyshaitat. – Helsingissä pelätään Korkeasaaren eläimien terveyden ehkä kärsivän tulevista meluhaitoista?
Valtavista lähes 250 m pyyhkäisykorkeuteen yltävistä tuulivoimaloista aiheutuu maaseudulla kulttuurimaisemat murskaavaa ympäristöhaittaa. – Ei tämä Helsingissä ketään haittaa, tukirahaa ne tuottaa, ja se kyllä maittaa. Itsepetosta ylläpidetään tuulivoiman valheellisella kapasiteettikertoimella, ja mainostetaan n. 10% suurempaa tuulituotannon kapasiteettikerrointa.
Fingrid julkaisee internetsivuillaan Suomen tuulivoimaloiden summattua tuotantoa, josta osa on arvioitu. – Fingridillä ei ole näkyvyyttä voimalaitosalueella kulutettuun ns. omakäyttösähköön.
Fingridin mittaria ei ole ohjelmoitu mittaamaan ns. kahteen suuntaan, ja tuulivoimatoimijat ovat saaneet mahdollisuuden noudattaa omaa strategiaa syöttötariffi/takuuhinta laskuttamisessa. – Toteutetaan mittaus sellaisilla laitteilla, jotka mittaavat ainoastaan sähkön tuotantoa, ilman uudelleenohjelmointia mittareilla ei voi mitata sähkön kulutusta.
Sähkön mittaus on sähkömarkkinalain 3 §:n 6 kohdan mukaan osa sähköverkkotoimintaa, ja lain 22 §:n 2 momentin perusteella verkonhaltijalle on asetettu velvollisuus edistää verkon käyttäjien tehokasta ja säästäväistä sähkönkäyttöä sekä sähkönkäytön ohjausmahdollisuuksien hyödyntämistä.
"Energiavirastolla ei ole mitään reaaliaikaista seurantaa voimalaitosten tuotannosta, vaan tiedot toimitetaan tariffijaksoittain eli neljännesvuosittain kahden kuukauden kuluessa tariffijakson päättymisestä."
Omakäyttösähkö otetaan huomioon tukeen oikeuttavaa sähkön tuotantoa laskettaessa? – Kuka mittaa tuulivoimaloiden omakäyttösähkön kulutuksen, niin että se näkyy samassa yhteydessä kuin sähköntuotanto tuulivoima tilastossa? Fingridin julkaisu, voi jos niin vaaditaan, antaa totuudenmukaisen kuvan tuulivoimalaitosten kulloinkin verkkoon syöttämästä sähkön netto määrästä. Nyt tuotantoa ilmoitetaan epäselvästi bruttona, ja aina esitetään plus merkkistä tuotantoa (osa arvioitu). – Voimalaitosten kuluttama omakäyttösähkö muuttaisi heikkotuulisen ja selkeän pakkasjakson korkeapainetilanteessa tuulivoimalaitoksen sähköntuotannon negatiiviseksi, ja pakkaskaudet lisääntyvät Suomessa.
"Tuulivoimatuista vilppiepäilyjä. Viranomaisvastuulla toimivien yritysten epäillään pelaavan tuulivoimayhtiöiden pussiin."
Elämme hyvin epävarmoja aikoja. Ilmasto muuttuu kylmempään suuntaan, Siperia opettaa vielä rakentamaan terveen ja toimivan sähkön tuotannon Suomeen, se turvaisi meidän taloudellisen kilpailun maailmalla, ei tämä itsessään kannattamattoman tuulivoiman tukeminen julkisilla varoilla ilmaston lämpenemisen hillintä perusteluilla ole yhteiskunnan eduksi.
”Tuulivoimateollisuuden sähkönkulutus pidetään piilossa?”
Se on juuri vihaamaani pekkarointia.
Ilmoita asiaton viesti
No, nyt asia selvitetään kun yritystukien leikkausryhmä korjaa ryhmänvetäjän suunnittelemat virheet. Ei Pekkarinen turhaan tuskastunut, vaikeaa se olisi kenelle tahansa myöntää virheet omakseen, ja poliitikolle se on lähes mahdotonta.
Ilmoita asiaton viesti
Eduskunnassa 14.3. pidetty Maakunta- ja sote-esityksen lähetekeskustelu kesti yöhön, lähes klo 24:ään saakka.
Klo 19.56 lähtien Hanna Halmeenpää (vihr) piti erittäin hyvän puheenvuoron siitä, että ” Valtiolla on vastuu eduskunnan säätämien lakien toimeenpanosta, perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta, ympäristöstä, yleisestä edusta ja myös kansainvälisten velvoitteiden, kuten EU-oikeuden, noudattamisesta”:
”Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen maakuntalakipaketti sisältää sote-lakien katveessa myös lakiesitykset merkittävästä ympäristöhallinnon viranomaistyön uudelleenorganisoinnista nykyisistä ely-keskuksista ja aluehallintovirastoista osin maakuntiin, osin uuteen valtion lupa- ja valvontavirasto Luovaan. Tästä emme ole tänään keskustelleet juuri lainkaan. Lähetekeskustelu koko maakuntalakipaketista koskee tätäkin varsin isoa ja merkittäviä muutoksia ehdottavaa kokonaisuutta.
Tavoitteena on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion eli tässä valtion lupa- ja valvontaviraston välillä. Tavoitteena on myös tehostaa viranomaisresurssien käyttöä ja mahdollistaa strategisen kokonaisnäkemyksen toteutuminen ympäristöhallinnon asioissa. Eri intressivertailusta halutaan siis selkeämmin yhtenäiseen päämäärään. Sinänsä hyvä tavoite, kunhan se ei johda viranomaistyön ja päätöksenteon riippumattomuuden vaarantumiseen.
Hallituksen lakiesityksen perusteella on aihetta huoleen siitä, miten ely-keskusten ja aluehallintovirastojen nykyisinkin puutteellisesti resursoiduista ympäristövastuualueista osaaminen ja resurssit sekä Luovaan että maakuntiin jyvittämällä saadaan lopputulokseksi vahvaa ympäristöosaamista ja jouhevia prosesseja, ellei resursseja lainkaan samalla lisätä.
Lakiluonnoksesta annetuissa asiantuntijalausunnoissa pidetään tärkeänä muun muassa tavoitetta, että maakunnat järjestäisivät kalatalouden ja vesialueiden hoidon yhteistoiminnassa ja hallinnoltaan riittävän keskitetysti tarvittavan asiantuntemuksen ja osaamisen varmistamiseksi, kuten tälläkin hetkellä on tehty keskittämällä näitä tehtäviä muutaman ely-keskuksen vastuulle koko maan osalta. Tätä resurssiviisasta tehtäväjakoa maakunnille ei kuitenkaan ole lakiesitykseen selkeästi kirjattu. Osassa lausunnoista on esitetty vakavaa huolta myös siitä, että nyt selkeästi ely-keskusten eri vastuualueille kuuluvien kalatalouden ja vesi-talouden tehtävien yhdistäminen maakunnan sektoriviranomaisia integroivaan malliin ja tiiviimpään vuorovaikutukseen yhden johdon alle voisi vaarantaa intressiristiriidoissa kalatalousviranomaisten päätöksenteon riippumattomuuden ja joutumisen alisteiseksi vesitalousintresseille.
Arvoisa puhemies!
Luova-viraston osalta valmistellun lainsäädännön perusratkaisut ovat lakiluonnoksista annettujen lausuntojen valossa kuitenkin laajasti hyväksyttyjä. Peruskuvion sisällä vain on muutamia täysin radikaaleja ratkaisuesityksiä, joihin lainvalmistelun kuluessa on asiantuntijalausunnoissa tuloksetta esitetty painavaa kritiikkiä. Lakiesitysten heikkouksien korjaaminen on näiltä osin nyt eduskunnan vastuulla.
Ympäristöhallinnon tehtäviä, jotka nyt jaetaan maakunnille ja Luova-virastolle, ovat muun muassa luonnon- ja ympäristönsuojelu, vesiensuojelu ja -hoito, kaavaohjaus ja erilaisten lupien myöntäminen ja valvonta. Yhdistävä tekijä ja ympäristöhallinnon keskeinen tarkoitus on yleisen edun valvonta. Se on julkisen vallan käytössä aivan olennaista. Se juuri turvaa erisuuntaisten yhteiskunnallisten intressien toteutumisen osana hallinnon laillisuusvalvontaa. Myös viranomaispäätösten lainmukaisuuden valvonta, tarvittaessa yleisen edun nimissä tapahtuvin valituksin tuomioistuimeen, on oikeusvaltion peruskalliota.
Arvoisa puhemies!
Valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaami-sesta ja arvioinnista. Muun muassa korkein hallinto-oikeus korosti lausunnossaan yleisen edun valvonta-tehtävää ja piti yleisen edun valvontayksikön perustamista ja sen Luova-viraston päätöksiin kohdistuvaa muutoksenhakuoikeutta välttämättömänä — välttämättömänä.
Mitä teki hallitus? Lausuntopalautteen jälkeen poisti Luova- lakiesityksestä sekä yleistä etua valvovan yksikön että viranomaisten muutoksenhakuoikeuden. Yhtä selkeä laillisuuden ja yleisen edunvalvonnan heikennys on se, että ely-keskusten lakkauttamisen yhteydessä poistuu valtiolle kuuluva kuntakaavoituksen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen valvontatehtävä. Sitä ei lakiesityksessä ole osoitettu minkään yleistä etua valvovan vi-ranomaisen vastuulle, ei maakunnille eikä Luova-virastoille. Tämä tulee lisäämään sektoriviranomaisten ja ministeriöiden tehtäväkenttää ja voi vähentää ympäristövaikutusten huomioon ottamista kaavoituksessa. Näin todetaan hallituksen omassa lakiesityksessä — näin siellä todetaan.
Ei kai voi olla niin, että maakuntauudistuksen jälkeen mikään viranomaistaho ei valvo kuntien ja maakuntien kaavojen laillisuutta? Näin tulee tapahtumaan hallituksen itsensä teettämän selvityksen mukaan, jossa professori Eija Mäkinen esittää kuntakaavojen ja alueidenkäytön valvontatehtävän antamista uudelle lupa- ja valvontavirasto Luovalle. Selkeä toimivallan jako alueidenkäytössä eli kaavoituksessa toteutuu kuntien ja maakuntien osalta jatkossakin. Sen sijaan valtio on jäämässä ilman sellaista valvontavaltaa, jota sen vastuulle kuuluvien tehtävien hoitaminen vaatii, ellei eduskunta korjaa tätä lakiesitystä.
Arvoisa puhemies!
Nykyisin ely-keskukset voivat tarvittaessa hakea muutosta esimerkiksi avien vesi- ja ympäristölupapäätöksiin sekä kuntien tai maakuntaliittojen kaavapäätöksiin. Tätä valitusoikeutta ely-keskukset ovat käyttäneet vain harvoin mutta tehokkaasti.
Parasta lainmukaisuuden ja yleisen edunvalvonnan ennakkovarmistusta on ollut se, että valvontatyökalu, myös viranomaisen muutoksen hakumahdollisuus on olemassa. Kaikilla viranomaistahoilla on ollut vahva pyrkimys huomioida eri tahojen lausunnot varmistaakseen päätösten lainmukaisuuden. Joskus pieniä tai isompiakin huteja on saattanut siitä huolimatta sattua. Silloin viranomaisvalituksia on tehty, ja ne ovat me-nestyneet huomattavasti muita valituksia paremmin tuomioistuimissa. Ne ovat siis olleet juuri laillisuusvalvonnan kannalta aiheellisia ja perusteltuja. Miksi siis tämä viranomaisten suorittama laillisuusvalvonta aiotaan poistaa? Sitä lakiesityksessä ei perustella, haluaisin kuulla vastauksia. Jos hallitus haluaa sujuvoittaa eli nopeuttaa lupaprosesseja, pitää turvata lupaviranomaisten resurssit. Yleisen edun valvonta asian käsittelyn kaikissa vaiheissa on tarpeellista. Näin aveissa ja ely-keskuksissa toimitaan nytkin. Mitään perusteita laillisuusvalvonnan heikentämiselle ei ole olemassa.
Hallitus haluaa purkaa byrokratiaa, hyvä. Tässä kohtaa keinot vain ovat aivan käsittämättömät. Viranomaisvalitukset eivät ole tähänkään saakka olleet keinotekoisia hankkeiden jarrutusyrityksiä vaan aiheellisia ja pe-rusteltuja valtiolle kuuluvan vastuun mukaisesti.
Esimerkiksi ely-keskusten osuus kaikista kaavoitusta koskevista valituksista on viime vuosina ollut vain noin 4 prosenttia. Ely-keskusten kaavavalituksista kuitenkin 80 prosenttia on hyväksytty korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valvontaa on siis tarvittu. Jos ja kun lupaprosessit halutaan jouheviksi ja virheet ja ylimääräiset viiveet lähelle nollatasoa, ratkaisu ei löydy lupapäätösten ja kaavoituksen laillisuusvalvonnan ja yleisen edun valvonnan heikentämisestä. Niillä keinoilla oikeusvaltio nimeltä Suomi ei voi ajaa. Siinä mennä töräytetään pahasti metsään. Lainsäätäjän vastuun ja oikeusvaltioperiaatteen huolellinen huomioiminen on varmempi tie.
Lakiesitys Luova-virastosta ja maakunnista vaatii näiltä osin valiokuntakäsittelyssä olennaisia korjauksia ja ilman muuta myös perustuslakivaliokunnan laillisuustarkastelun.
Arvoisa puhemies!
Hallituksen lakiesityksessä on raskaan sarjan linjauksia, jotka vaativat perustuslaillisen tarkastelun. Valtiolla on vastuu eduskunnan säätämien lakien toimeenpanosta, perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta, valta-kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta, ympäristöstä, yleisestä edusta ja myös kansainvä-listen velvoitteiden, kuten EU-oikeuden, noudattamisesta. Valtio ei voi vapautua näistä vastuista, vaikka toimivaltaa siirrettäisiin itsehallinnollisille maakunnille ja kunnille sekä uusille valvonta- ja lupavirastoille. Toisin kuin hallituksen lakiesitykseen nyt on kirjattu, vastuuta laillisuusvalvonnasta ei voida jättää hoitamatta. Sitä ei voida siirtää kansalaisjärjestölle tai kuntalaisille, joilla kyllä on oikeus, mutta ei velvollisuutta eikä myöskään usein osaamista ja riittäviä resursseja hakea muutosta lainvastaisiin päätöksiin.
[Puhemies koputtaa]
Arvoisa puhemies! Lopetan sanomalla, että pidetään perusasiat ja vastuut kunnossa, se on meidän tehtävämme lainsäätäjinä.”
—
Hienoa Hanna! Toivotaan, että vihreät ja kaikki muutkin luontoihmiset pitävät edellä esitetystä kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Yleisen edun valvonta-tehtävät jäävät yksityisten kansalaisten vastuulle ainakin tuulivoima asiassa. Yleisölle esitetään kaavasuunnittelu vasta silloin kun alue on luvattu antaa tuulivoimaloiden rakentamiseen.
Kysyin joskus tuulivoima esittelytilaisuudessa melurajasta ja miten se voidaan mallintaa niin huonosti, kun kokemuksien perusteella aina rakentamisen jälkeen ja kun toiminta käynnistyy, niin lähiasukkaat valittavat meluhaitasta. Ei saa rauhallista unta jos tuulivoimalat tuottaa sähköä, ja kun tulee melumittaaja asianmukaisilla mittareilla paikalle (ilman että tuulivoimatoimija sitä tietää) niin melurajat ylittyy selvästi. Sanoin vielä ettei ne melurajat pidä paikkaansa.
Tuulivoimapuiston esittelijä vastasi, ja kertoi että: – ”kyllä ne kartalla pitää paikkaansa.” Yleisö purskahti nauramaan, kartalla näyttää hyvältä, mutta todellisuus onkin sitten ihan eri juttu. Tätä tämä on ollut, puhutaan hyvää ja kaunista ja kun kaikki on valmista ja tuotanto alkaa, niin lähiympäristössä elämä muuttuu helvetiksi.
Tämän jälkeen tuulivoimayhtiön johtaja siirtää vastuun kunnan päättäjille. ”Me tarjosimme isoa sijoitusta kuntaan, ja kunta antoi paikan ja rakennusluvat”, valittakaa heille, me rakensimme niille paikoille jotka meille osoitettiin.
Kunnan viranomaiset levittävät käsiään ja kertovat etteivät voi tehdä mitään, ei ole mittareita eikä ammattitaitoa, valtuusto sen päätöksen teki.
Ihmiset joutuvat nielemään valitukset turhina ja ratkaisuksi jää pois muuttaminen paikkakunnalta.
Ilmoita asiaton viesti
Hannu, yks’ yhteen:
Kirjoitat, että ”Yleisölle esitetään kaavasuunnittelu vasta silloin kun alue on luvattu antaa tuulivoimaloiden rakentamiseen.” Jyväskylässä mentiin myös samalla kaavalla: Tourujoen luonnon monimuotoisuusarvoiltaan rikas ranta-alue oli luvattu avovankilalle paljon ennen kuin alueen asukkaat saivat siitä tietää.
Ilmoita asiaton viesti
Kaavoituksessa liikkuu suurimmat kähminnät, lahjukset, palvelu palvelusta ja tehdään joutomaasta hyvä veli sopimuksilla miljoona voittoja.
Porissa näkyy myös erinomaisen hyvin tämä hämärä bisnes. Asuntomessut kaavoitettiin ensin Kokemäenjoen pohjoispuolelle, sitä ei hyväksytty tulvariskin takia, Pori siirsi kaavan joen eteläpuolelle osittain vanhalle teollisuusalueelle. Tehtiin maanvaihtoja ja rakennettiin jokirantaan tulvavalli, talomallit muistuttaa linnunpönttöjä. Alue on kuin altaan pohja täyteen ahdettuja linnunpönttöjä.. Anteeksi hiukan raaka arvostelu, mutta kun tietää mitkä alueet Pori pilasi meren rannoilta tuulivoimakaavoilla, niin se vähän selittää omaa skeptistä asennetta.
Linja-autoasema piti siirtää kaupungin keskeltä syrjään, paikalle tulisi tilaa kerrostalolle. Liikenne on sumputettu keskustassa niin että kivijalkaliikkeet tyhjenevät, ei asiakkaat voi pysäköidä juuri mihinkään ilman parkkisakkoa. Tori on tyhjä, ei myyjiä, eikä saa pysäköidä autoa. Torin toiselta puolen ei voi ajaa toiselle puolelle kuin kilometrin lenkin jälkeen kiertoteitä pitkin.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä maksetaan syöttötariffia on nyt hyvin epäselvää kun tiedetään tuulivoimalan kuluttama suuri sähkön määrä pakkaskaudella, – eikä tuotantoa ole lainkaan. Fingridin ilmoituksessa on vaan tuotantoa (osa arvioitu)? – lukemat on aina plussalla.
Energiavirastolla ei ole mitään reaaliaikaista seurantaa voimalaitosten tuotannosta/kulutuksesta, vaan tiedot toimitetaan tariffijaksoittain eli neljännes
vuosittain kahden kuukauden kuluessa tariffijakson päättymisestä. Maksut hyväksytään ilmoituksen mukaan.
Tuulivoiman tuotanto-ilmoitus antaa väärää kuvaa sen tarpeellisuudesta, aina plussalla (osa arvioitu), ajatelkaa vähän, jos tuulivoima syö enemmän kuin tienaa Suomen oloissa, niin tuen maksamisen on silloin sulaa hulluutta.
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä puheita eduskunnassa mm. Hanna Halmeenpäältä, mutta miksei kyseiset kansanedustajat myös itse toimi asioiden eteenpäin viemiseksi.
Hanna Halmeenpää kävi meillä ja perehtyi asiakirjoihin ja tutustui paikan päällä kuinka ” Valtiolla on vastuu eduskunnan säätämien lakien toimeenpanosta, perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta, ympäristöstä, yleisestä edusta ja myös kansainvälisten velvoitteiden, kuten EU-oikeuden, noudattamisesta”
Hanna aikoi lähteä asiaa viemään eri ministereille, mutta mitään ei tapahtunut kuitenkaan. Kauhisteli tapauksia kuinka laitonta ja mielivaltaa viranomaistoiminta on.
Eduskunta työ näyttää olevan vihreilläkin vain teatteri esityksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän kansanedustajat mistään oikeasti mitään tiedä. No joku Sinuhe voi tietää miten jäähalli toimii, ja joku Palsternak rikosluvuista.
Mutta noin yleisesti.
Eli energian tuotannosta ja varsinkaan niiden hyötysuhteista ei yksikään kansanedustajamme tiedä riittävästi.
Tuulivoima ja muut ihanat nykyaikaiset uudet energiamuodothan on suuriäänisten kansalaistemme ja maailmalta tulevan samanlaisen kansalaispainostuksen tulosta. Ei tuulivoimaa kukaan energiainsinööri tai alan professori rakentaisi – sen paremmin kuin aurinkovoimaakaan – koskaan.
Mökilleen ehkä ihan askartelumielessä. Tai parvekkeelleen.
Saksassakin pyöritellään tuulimyllyjä sähkömoottoreilla – että saadaan tukieurot kilisemään laariin. Veronmaksajilta pois kuleksimasta.
Samasta syystä kyseiset energiamuodot on meillekin onnistuttu lanseeraamaan.
Ilmoita asiaton viesti
On hankalaa, kun tarpeellista asuntorakentamista ja kulttuurin suojelua törmäytetään tarkoituksella toisiinsa; tai tarpeellista asuntorakentamista ja luonnonsuojelua. Kahdesta hyvästä kun on paha valita.
Näistä kahdesta hyvästä joutuvat aina valtuutetut valitsemaan vain toisen. Kyllä kunnan tai valtion omat hankkeet tulisi esitellä asukkaille hyvissä ajoin ennen kaavoitusta siten, että niille myös yhdessä etsitään sopiva sijainti, ettei yksittäiset valtuutetut joudu turhaan suurennuslasin alle valtuustoäänestyksissä, ja paineen alla äänestetään sitten sen katu-uskottavamman ja ”hyväksyttävämmän” vaihtoehdon eli asuntorakentamisen puolesta.
Kaupunkisuunnittelua voidaan porukalla tehdä hyvässäkin sovussa, jos niin halutaan. Mutta kun niitä lobbareita pyörii alati nurkissa…
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tuulimyllyt kai mitään asuntoja ole..
Eiks ne ole tietääkseni vielä sentään energiapolitiikkaa..
Toivotaan, että olen oikeassa..
Ilmoita asiaton viesti
Ilkka, puhuin yleisemmällä tasolla eri hankkeiden ujuttamisesta puutteellisin tai muodollisin kaavakuulemisin.
Ilmoita asiaton viesti