Tuulivoimalat ovat lainsuojattomina Suomessa
Terveyshaitta ei ole sopimusasia. Viranomaisten terveysvalvontaan ei ole voitu luottaa, tuulivoima asiassa valvontaa ei ole edes tehty. Raha, (lue tyhjät lupaukset) sokaisivat köyhien kuntien päättäjät tuulivoima päätöksissä.
"Häiritsevällä melulla ja sydämen eteisvärinällä on merkittävä yhteys. Saksassa on julkaistu tutkimus, jossa löytyi merkittävä yhteys melun häiritsevyyden ja sydämen eteisvärinän välillä." https://santavuori.blogspot.fi/search/label/tutkimus
Suomen Kuvalehti tuulivoimasta: "HYVÄ VELI -verkostot ovat monen valituksen taustalla. Kuntalaiset kokevat ”herrojen” keskinäisen toiminnan ikäväksi. Siihen ei myöskään voida puuttua, koska asiat hoidetaan ”pykälien mukaan”. Kuihtuvien kuntien kohtaloksi näyttää jäävän pääasiassa ikävien päätösten tekeminen. Tämä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että ongelmakunnissa yhä harvempi kuntalainen haluaa mukaan kunnallispolitiikkaan. Demokratian kannalta tilanne voi olla ongelmallinen. Mitä kauemmin samat ihmiset päättävät asioista, sitä isompi riski on hyvä veli -verkostojen syntymiselle, suhmuroinnille ja ”maan tavan” jatkumiselle."
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/nama-asiat-arsyttavat-suunnatto…
Ajankohtaisen kakkosen ohjelma 12.11.2013 tuulivoimaloiden terveysvaikutuksista. https://
Julkisella rahoituksella toimiva Yle lopetti tuulivoima ym. epäkohtien tiedottamisen näiden totuuden mukaisten ohjelmien takia.
"Paljon melua tuulivoimasta. Tuulivoimaloiden meluongelmista yms. jotka aiheuttavat tuulivoimalan lähistöllä asuville kohtuutonta haittaa." https://
Valtion valvonta ei kestänyt epäkohtien esille nostamista, sattui liian kipeästi hallituksen korruptio, nepotismi, ym. oma-etu politiikkaan.
"Yle ilmoitti lopettavansa Ajankohtaisen kakkosen vuodenvaihteessa 2015–2016. Viimeinen lähetys esitettiin 15. joulukuuta 2015." https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajankohtainen_kakkonen
Ei kansalaiset voi tuulivoima asiassa luottaa oikeuslaitokseen, sen nämä erilaiset päätökset valituksista näyttää toteen, esimerkiksi: Luvian kaavassa KHO:n päätös (Muu päätös 3849/2016): "rakennuslupamenettelyssä on varmistettava, ettei tuulivoimalasta saa aiheutua ympäristöministeriön suositusohjearvot ylittävää melua lähiasutukselle," – mallinnuksessa meluarvoja verrattiin asetuksen 993/1992 mukaisiin melutason ohjearvoihin.
Aiemmin Sauvon tapauksessa KHO:n päätös (2096/2014): "mallinnuksen tuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisiin melutason ohjearvoihin, joiden ei suoraan voida katsoa soveltuvan tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin." Sekä: "Haittojen ehkäisyä ei voida jättää myöskään yksinomaan rakennuslupamenettelyssä ratkaistaviksi."
Luvia liittyi sittemmin Eurajoen kuntaan, eikä tuulivoimaloita ole vielä rakennettu. Kuntien rakennusvalvonnassa ei ole mahdollisuuksia melumittauksiin/valvontaan. Ei Porissakaan ole mitään mahdollisuutta kaupungilla itsellään valvoa melupäästöjä Peittoon tapauksessa, niinpä melumittaus annettiin samalle konsultille joka sen kaavan ja melumallinnuksen teki, eikä siinä sitten mitään ylityksiä voimaloiden toiminnasta tullut, kaikki melupäästöt olivat ohjearvojen mukaisella tasolla. – Uskokoon, kuka haluaa. Turhasta ihmiset valittavat, vaikka eivät saa nukutuksi ja joutuvat kärsimään meluhaitasta ym. tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen aiheutuneista terveysvaikutuksista mm. huimauksesta. – Peittoon melumittaus oli asiantuntijoiden mukaan tehty tarkoitushakuisesti väärillä arvoilla.
Suomessa teollisen koon tuulivoimalat ovat liian lähellä asutusta eivätkä täytä EU:n direktiivejä: "Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42 / EY 27. kesäkuuta 2001 tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista"
"(1) Perustamissopimuksen 174 artiklassa määrätään, että yhteisön ympäristöpolitiikalla myötävaikutetaan muun muassa ympäristön laadun säilyttämiseen, suojeluun ja parantamiseen, ihmisten terveyden suojeluun ja luonnonvarojen järkevään ja järkiperäiseen käyttöön ja että sen on perustuttava ennalta varautumisen periaatteeseen. Perustamissopimuksen 6 artiklassa säädetään, että ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyyn erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi."
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?qid=1517502270921&uri=CEL…
Purkuhommat ovat muuallakin edessä, ahneella kerrotaan olevan paskanen loppu. Näin ne luonnon lait toteutuvat myös Suomen tuulivoima töppäyksessä. Tappiot vuoteen 2029 asti aiotulla syöttötariffi maksatuksella olisivat n. 4000 miljoonaa euroa! – Ei tuulivoima ollut mikään Don Quijote pilkalla ohitettava juttu. Ehkä vahingonkorvaus vaatimuksia alkaa satamaan kunhan mielivalta päätöksissä lopetetaan, ja kun tosiasiat huomioidaan, niin oikeus toteutuu laillisesti. Nyt ei lakeja noudateta.
"Saksan on valmistauduttava tuuliturbiinien käytöstä poistamiseen." https://www.cleanenergywire.org/news/stagnant-building-efficiency-govts-… https://www.topagrar.com/news/Energie-Energienews-Windenergie-Rueckbauwe…
Tuki on loppu, ja nyt mietitään mitä purkujätteelle tehdään.
https://www.thegwpf.com/wind-farm-lifetime-extensions-and-repowering-man…
Ilmastonmuutoksella ei tuulivoimaloiden rakentamisia voi perustella: http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255339-kokemusperaisesti-t…
Luottamus poliitikkoihin meni tuulivoiman myötä lyhyessä ajassa, luottamuksen ansaitseminen uudelleen vaatii järkevää yhteisen edun mukaista politiikkaa moninverroin kauemmin.
Tuulivoimayhtiöt ovat tehneet isot riskisijoitukset. Kun tulevaisuudessa lopulta todetaan, että meluarvot aiheuttavat terveysvaurioita, edessä on myllyjen purku. Silloin eivät auta mitkään annetut luvat, jotka taitavat olla sikäli vielä erikoisesti laadittuja, että tuulimyylyt eivät saa aiheuttaa meluhaittaa. Päätöksenteikiöt eli luvittajat olivat olevinaan fiksuja laittamalla ehdollisia lupia. Heidän olisi pitänyt selvittää melutasot ja vaatia varmoja ja tarkkoja mittauksia.
Ilmoita asiaton viesti
Raha, syöttötariffi valtion takuulla oli se houkutin joka sai 2500 euron pääomalla perustetut firmat ottamaan riskin että valtion tuki jatkuu loputtomasti. Tuo EU:n direktiivi on mielenkiintoinen, en löytänyt yhtään kohtaa jossa nämä Suomeen ostetut yli 200 m korkuiset tuulivoimalat täyttäisivät direktiivin vaatimukset. Esimerkiksi lopussa vielä korostetaan mitä direktiivi tarkoittaa:
”2. Vaikutusten ja vaikutusalueen ominaispiirteet, ottaen huomioon erityisesti:
– vaikutusten todennäköisyys, kesto, taajuus ja palautuvuus,
– vaikutusten kumulatiivinen luonne,
– vaikutusten valtioiden rajat ylittävä luonne,
– ihmisten terveydelle tai ympäristölle aiheutuvat riskit (esimerkiksi onnettomuuksien takia),
– vaikutusten suuruus ja tilavuus (maantieteellinen alue ja väestön koon todennäköisyys),
– sen alueen arvo ja haavoittuvuus, johon todennäköisesti vaikuttaa:
– erityiset luonnonominaisuudet tai kulttuuriperintö,
– ylittivät ympäristön laatustandardit tai raja-arvot,
– intensiivinen maankäyttö,
– vaikutukset alueisiin tai maisemaan, joilla on tunnustettu kansallinen, yhteisön tai kansainvälinen suojeluasema.”
Ilmoita asiaton viesti
On tultu pitkä ja kivinen matka SEA-direktiivin kohdalla, tästä alla olevasta tilanteesta:
”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, jäljempänä SEA-direktiivi, tuli voimaan 21.7.2001. Jäsenmaiden on pantava direktiivi täytäntöön 21.7.2004 mennessä.” – – (jatkuu alla)
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/4…
… tähän nykyiseen tilanteeseen:
Ks. Maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA 10 §, MRA 17§, MRA 25 §)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895
—
Vaivoin – vasta vuosi sitten – SEA-direktiivi on saatu piilotettua lainsäädäntöömme Maankäyttö- ja rakennusasetukseen, mutta milloin sitä aletaan toteuttaa? Jo 13 vuoden ajan tehty vääriä laintulkintoja eri oikeusasteissa… Mitähän EU tähän sanoisi?
Julkinen EU-kuuleminen on asiasta käynnissä, kuten edellisessä puheenvuorossani kerroin, ks. alla:
http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255292-ku…
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoima on ”Pyhä Lehmä”, ei sitä Suomen eikä EU:n direktiivit ja lait heilauta mihinkään. Ympäristönsuojelulaki velvoittaisi jokaisen suomalaisen sitä noudattamaan. Laki koskee myös tuulivoimahankkeita. Tuulivoimalat ovat vahingollisia ympäristölleen, mutta rikollinen toiminta jatkuu..
”Ympäristöoikeus / oikeudenalojen perusteet” lainaus Anne Kumpulan selvityksestä vuodelta 2007.
Yhteiset sisältöperiaatteet
– läpäisyperiaate = ympäristönsuojelun tavoitteet tulee ottaa huomioon kaikilla oikeudenaloilla ja politiikan lohkoilla
– aiheuttamisperiaate = vahingon aiheuttaja/saastuttaja maksaa,
ympäristön pilaajalle kuuluvat kaikki pilaantumisesta aiheutuvat vahingonkorvauskustannukset
– varovaisuusperiaate = kiistanalaisin ympäristöoikeudellinen periaate,
edes täydellinen ympäristöoikeudellisen tietämyksen puute ei poista velvollisuutta ryhtyä ympäristöoikeudellisiin suojelutoimenpiteisiin.
Muualla on ennaltavarautumisen periaate.
Kuntalain mukaan viranomaisilla on selvilläolovelvollisuus, ei viranomaiset halua ymmärtää mitään matalataajuisesta ja amplitudimoduloidusta ilmanpaineen vaihteluista, interferenssistä ym. tämän takia melumallinnusten tarkastaminen pitäisi tehdä kolmannen osapuolen toimesta. Mutta ei se käy, se ei käy, kun virheitä on ja on ollut niin paljon kun kaikki konsulttien tarkoitushakuiset mallinnukset hyväksytään. Viranomaiset kunnissa eivät ymmärrä niistä mitään. Hallinto-oikeudet eivät käsittele rikos asioita, vain hallinnolliset muodollisuudet ym. pilkkuvirheet tuomitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Katsokaa myös:
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2004/20040243
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2005/20050069
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2016/20160241
KHO:ssa käsitelty:
http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaa…
Ilmoita asiaton viesti
Maksetut konsultit tekevät sellaisia papereita, mitä yrittäjät tarvivat ja tilaavat. Vaikka laki edellyttää, että mittaukset on oltava luotettavia YSL 181 §. Toiminta on niin rikollista ja vääristeltyä. Asiat pitää nähdä oikein eduskunnassa, eikä polkea asukkaiden perustuslaillisia oikeuksia tuulivoimaloiden ympäristössä.
Papereihin kirjataan aivan epäoleellista ja YVA-lausunnot ym. ovat täysin puutteellisia, eikä niissä käsitellä todellisia ympäristöhaittoja ja vaaroja, mitkä kohdistuu asutukseen ja ympäristöön.
Kun ”lupia” myönnetään selvittämättä todellisuutta, niin mihin niitä enää tarvitaan, kuten lakeja ja valvontaviranomaisiakaan?
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa yritetään tehdä valitusmahdollisuudet mahdollisimman heikoiksi, hinnat nousivat 100% ja vielä pitää ensin anoa lupa valitukselle. Tässä vaiheessa kun valittaminen kielletään niin rakentaminen voisi alkaa rakennuslupien jälkeen heti.
EU antaa mahdollisuuksia lisää, ja vaikka sinne valittaminen on suomalaisille hankalaa, ehkä se on vielä niin kallista ettei ihan yksittäisillä ihmisillä ole sellaiseen varaa.
Euroopan unionin tuomioistuin on tukenut tuulipuiston vastustajia Irlannissa, tuulivoimapuiston 18 voimalaa ei saanut ympäristövaikutusten takia rakennuslupaa.
https://www.irishtimes.com/news/environment/europe…
Ilmoita asiaton viesti
Nyt ei pitäisi vaipua epätoivoon, vaan lisätä kaasua esim. tämän EU:n SEA-direktiivin kohdalla:
Jos ja kun SEA-direktiiviä ei ole noudatettu ja siitä on aiheutunut vahinkoa, niin aina voi vaatia vahingonkorvauksia.
Mielenkiintoista onkin se, kenen tai minkä tahon piikkiin näitä vahingonkorvauksia jatkossa maksetaan…
Ei kai suomalaisilla veronmaksajilla voi maksattaa miljoonia vahingonkorvauksina pienen lainlaatijaporukan sisäänpäin lämpiävän edunvalvonnan vuoksi? Ts. edunvalvonnan, jossa ei ole edunsaajana monimuotoinen luonto, terveellinen ja turvallinen ympäristö ja perinteinen kerroksellinen suomalainen rakennusperintö ja kulttuuriperinne?
SEA-direktiivistä annetut lausunnot ovat mielenkiintoista luettavaa, jossa vilahtelee ”normien purku” ja kaavoituksen ”sujuvoittaminen” – ja niitä ei suinkaan mainita SEA-direktiiviä puolustavina elementteinä.
Nyt vasta uudistettavana olevaan YVA-arviointia koskevaan lakiin niitä ollaan kaavailemassa. Ks. Lausuntopyyntö.fi:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Partici…
Ilmoita asiaton viesti
Ensin ajetaan isolla rahalla tehtyjen tarkoitushakuisten selvitysten avulla asiat umpikujaan, ja kun EU alkaa kiinnostumaan Suomen hallinnon ”korruptiosta vapaa” toimia, niin nyt pyydetään talkoisiin kansalaisilta apua.
”Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden.”
Hallintolainkäyttölaki, 7 luku
Asian käsittely ja selvittäminen
33 §, Asian selvittäminen
”Valitusviranomaisen on huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi, ja tarvittaessa osoitettava asianosaiselle tai päätöksen tehneelle hallintoviranomaiselle, mitä lisäselvitystä asiassa tulee esittää.
Valitusviranomaisen on hankittava viran puolesta selvitystä siinä laajuudessa kuin käsittelyn tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja asian laatu sitä vaativat.”
”Työ- ja elinkeinoministeriön Petteri Kuuva kertoo seminaarissa, miten Tarastin raportin toimenpiteitä on lähdetty toteuttamaan. Porin kaupungin Kari Hannus tuo tilaisuuteen paikallista näkökulmaa kertomalla, miten kunta voi hyötyä tuulivoimasta.”
https://www.sttinfo.fi/tiedote/energiaforum-12-tam…
Tuulivoima kaavojen läpimenon sujuvoittaminen:
”Arviointiryhmän puheenjohtajana on toiminut ministeri Lauri Tarasti ja ryhmän jäseninä lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn ympäristöministeriöstä sekä johtaja Mari Pantsar Sitrasta. Arviointiryhmän asiantuntijana on toiminut oikeustieteen tohtori
Kari Kuusiniemi korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja ryhmän sihteerinä johtava asiantuntija Tiina Kähö Sitrasta.” ???
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/1…
Ministeri Tarastin panos tuulivoimarakentamisen sujuvoittamisessa saa jatkoa, kun hänen taannoinen työkaverinsa KHO-ajoilta, KHO:ssa edelleen toimiva oikeusneuvos Kari Kuusiniemi hoitaa loput.
KHO:n tuomari Kari Kuusiniemi kuuluu Hollon säätiöön joka huolehtii unelmien toimintaedellytyksistä. Vielä sama tuomari vaikuttaa Suomen tiedeakatemiassa jonka hallituksessa istuu Erkki j. Hollo ja säätiö edistää tutkimuksien tuloksien tuomista poliittisiin päätöksiin.
Kun maailmalla kymmenisen vuotta sitten hiottiin energiastrategioita, monessa maassa työtä johtivat akateemikot ja korkeakoulut. Suomen hallitus palkkasi asiantuntijakseen valtiotieteen ylioppilaan. Matti Vanhasen (kesk) kakkoshallituksen ilmastopolitiikan valmistelussa asiantuntijana toimi vihreiden kansanedustaja, valtiotieteen ylioppilas Oras Tynkkynen.”
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan tässä se syy miksi Laura Huhtasaaren lopputyö on otettu tikun nokkaan. Vastustajat yritetään vaientaa keinolla millä tahansa, tuulivoima bisnes pitäisi jatkua valtion tuella ilman riskiä, vaikka kaikki tuulivoimalat verkossa ovat pelkkää haittaa aiheuttavaa roskaa Suomen luonnossa.
”Varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari (ps.) vaati hallituksen esityksen hylkäämistä, sillä hänen mukaansa uusiutuvien energialähteiden tuotantotuen sijaan Suomen olisi panostettava tuotekehitys- ja tutkimusrahoitukseen, investointitukiin ja matkailuun.
– Uusiutuvan energian tuki, noin 300 miljoonaa euroa, on valtavan iso summa, ja tämä on käytännössä tuulivoimatuki kakkonen. Suurin osa tästä tuesta tulee menemään tuulivoimalle. Esitys ei ole teknologianeutraali, vaikka täällä toisin on väitetty, Huhtasaari julisti.”
https://www.ksml.fi/kotimaa/Perussuomalaiset-kimpa…
Ilmoita asiaton viesti
Ks. myös alla olevan linkin tiedot YM:n 1.3.2017 muistioon:
http://valtioneuvosto.fi/haku/-/q/SEA-direktiivi
—
”YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
Muistio
Hallitussihteeri 1.3.2017 Meri Pensamo
VALTIONEUVOSTON ASETUS MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA
Esityksen pääasiallinen sisältö
Euroopan komissio on EU Pilot -tiedustelussaan 10.7.2015 huomauttanut muun muassa, että Suomen maankäyttö- ja rakennuslaki tai -asetus ei sisällä yksityiskohtaisia säännöksiä velvollisuudesta laatia SEA-direktiivin edellyttämä ympäristöselostus kaavoituksen yhteydessä, eikä myöskään säännöksiä selostuksen sisällöstä. Tiedustelun johdosta tarpeelliset lakitasoiset muutokset on viety Suomen kansalliseen lainsää-däntöön maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella 1150/2016, joka tuli voimaan 1.1.2017. Lisäksi maan-käyttö- ja rakennusasetuksen kaavaselostuksia koskeviin säännöksiin on komission EU Pilot -tiedusteluun vastaamiseksi tarpeen lisätä säännökset SEA-direktiivin mukaista ympäristöselostusta koskevien vaatimusten huomioon ottamisesta. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 10 päivänä maaliskuuta 2017.
Tausta
Euroopan komissio on EU Pilot -tiedustelussaan 10.7.2015 huomauttanut muun muassa, että Suomen maankäyttö- ja rakennuslaki tai -asetus ei sisällä yksityiskohtaisia säännöksiä velvollisuudesta laatia tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2001/42/EY, jäljempänä SEA -direktiivi) edellyttämää ympäristöselostusta kaavoituksen yhteydessä, eikä myöskään säännöksiä selostuksen sisällöstä. Suomi on 7.10.2015 vastauksessaan Euroopan komissiolle ilmoittanut, että maankäyttö- ja rakennusasetuksen kaavaselostuksen tietovaatimuksia koskeviin säännöksiin lisätään viittaus SEA -direktiivin liitteessä I tarkoitettuihin tietoihin, jotta kansalliset säännökset vastaisivat yksityiskohtaisesti direktiivin vaatimuksia. Ehdotetuilla maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutoksilla täydennettäisiin täytäntöönpanoa Euroopan komission EU Pilot -tiedustelussa 10.7.2015 edellytetyltä osin.
SEA -direktiivissä edellytetään, että sen soveltamisalaan kuuluvia suunnitelmia tai ohjelmia laadittaessa on tehtävä ympäristöarviointi. Siihen liittyen on direktiivin 5 artiklan mukaan laadittava ympäristöselostus, jossa osoitetaan, kuvataan ja arvioidaan suunnitelman todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset sekä suunnitelman tavoitteet ja maantieteellinen ulottuvuus huomioon ottaen kohtuulliset vaihtoehdot.
Tätä varten on annettava liitteessä I tarkoitetut tiedot. Direktiivin 5 artiklan 2 kohdan mukaan edellä 1 kohdan mukaisesti laaditussa ympäristöselostuksessa on oltava ne tiedot, joita kohtuudella voidaan vaatia, kun otetaan huomioon viimeisimmät tiedot ja arviointimenetelmät, suunnitelman tai ohjelman sisältö ja yksityiskohtaisuus sekä se, missä vaiheessa se on päätöksentekomenettelyssä ja se, missä määrin tiettyjä asioita voidaan arvioida asianmukaisemmin tuon menettelyn eri vaiheissa, jotta vältetään kaksinkertainen arviointi. Artiklan 3 kohdan mukaan muilta päätöksentekotasoilta tai yhteisön muun lainsäädännön kautta saatuja asiaan vaikuttavia tietoja suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutuksista voidaan käyttää liitteessä I tarkoitettujen tietojen antamiseen. Lisäksi artiklan 4 kohdan mukaan direktiivin 6 artiklan 3 kohdassa tar-koitettuja viranomaisia on kuultava, kun päätetään ympäristöselostuksessa annettavien tietojen laajuudesta ja yksityiskohtaisuudesta.
Direktiivin liitteessä I säädetään 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tiedoista. Sen mukaan tiedot, jotka on annettava, jollei 5 artiklan 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, ovat:
a) suunnitelman tai ohjelman pääasiallinen sisältö, päätavoitteet ja suhde muihin asiaan
liittyviin suunnitelmiin ja ohjelmiin,
b) ympäristön nykytilaan liittyvät merkitykselliset näkökohdat ja sen todennäköinen
kehitys, jos suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta,
c) ympäristön ominaispiirteet sellaisten alueiden osalta, joihin todennäköisesti kohdistuu
merkittäviä vaikutuksia,
d) kaikki suunnitelman tai ohjelman kannalta merkitykselliset olemassa olevat ympäristöongelmat,
mukaan lukien erityisesti ne ongelmat, jotka koskevat alueita, joilla on erityistä ympäristöllistä merkitystä, esimerkiksi direktiivin 79/409/ETY ja 92/43/ETY mukaisesti nimetyt alueet,
e) kansainvälisesti, yhteisön tai jäsenvaltioiden tasolla vahvistetut suunnitelman tai
ohjelman kannalta merkitykselliset ympäristönsuojelutavoitteet ja tapa, jolla mainitut
tavoitteet ja ympäristönäkökohdat on otettu valmistelussa huomioon,
f) todennäköiset merkittävät ympäristövaikutukset, joihin olisi luettava toissijaiset, kertyvät ja yhteisvaikutukset sekä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin pysyvät ja tilapäiset, sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset, mukaan lukien vaikutukset sellaisiin seikkoihin kuten biologiseen monimuotoisuuteen, väestöön, ihmisten terveyteen, eläimistöön, kasvistoon, maaperään, veteen, ilmaan, ilmastotekijöihin, aineelliseen omaisuuteen, kulttuuriperintöön arkkitehtooninen ja arkeologinen perintö mukaan lukien, maisemaan sekä edellä mainittujen tekijöiden välisiin suhteisiin,
g) suunnitellut toimenpiteet, joilla aiotaan ehkäistä suunnitelman tai ohjelman toteuttamisesta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia, vähentää niitä tai poistaa ne mahdollisimman kattavasti,
h) selvitys siitä, miksi käsitellyt vaihtoehdot on valittu, sekä kuvaus siitä, miten arviointi on suoritettu, mukaan lukien kaikki vaikeudet (esimerkiksi tekniset puutteet tai osaamisen puute), joita on kohdattu vaadittuja tietoja koottaessa,
i) kuvaus suunnitelluista toimenpiteistä, jotka koskevat seurantaa 10 artiklan mukaisesti,
j) yleistajuinen yhteenveto edellä mainituista tiedoista.
Suomessa SEA -direktiivi on keskeisesti saatettu voimaan suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetulla lailla (200/2005) ja valtioneuvoston asetuksella (347/2005). Kaavoituksen osalta di-rektiivi on kuitenkin saatettu kansallisesti voimaan maankäyttö- ja rakennuslailla (132/1999) ja maankäyttö- ja rakennusasetuksella (895/1999). Tämä todetaan suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 7 §:n 2 momentissa, jonka mukaan ympäristöarvioin tia vastaavasta ympäristövaikutusten arvioinnista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa.
Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä säädetään vaikutusten selvittämisestä kaavaa laadittaessa. Sen 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdys-kuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Pykälän 3 momentissa säädetään valtuudesta antaa tarkempia säännöksiä kaavan vaikutusten selvittämisestä valtioneuvoston asetuksella.
Ehdotus
Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 3 momentin nojalla annettuihin maankäyttö- ja rakennusasetuksen maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan kaavaselostusta koskeviin 10, 17 ja 25 §:ään ehdotetaan kuhunkin lisättäväksi uusi momentti, jonka mukaan kaavaselostusta laadittaessa on lisäksi noudatettava tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2001/42/EY) 5 artiklassa ja liitteessä I säädettyjä ympäristöselostusta koskevia vaatimuksia. Kaa-vaselostusta laadittaessa olisi siten nykyisten vaatimusten lisäksi otettava huomioon SEA -direktiivin 5 artiklan ja liitteen I ympäristöselostusta koskevat vaatimukset.
Kaavaselostuksen sisältöä koskevissa nykyisissä säännöksissä käsitellään sisällöllisesti pitkälti niitä asioita, joita SEA -direktiivin liitteessä I on tuotu esille. Näin ollen ehdotus ei tarkoita merkittävää muutosta nyky-käytäntöön. Direktiivin liitteessä asioita on kuitenkin käsitelty yksityiskohtaisemmin. Kaavojen laatimisen yhteydessä on varmistettava, että selvitettäessä esimerkiksi suunnittelualueen oloja ja ympäristöominai-suuksia sekä suunnittelun lähtökohtia ja kaavan toteutusta ohjaavia suunnitelmia, otetaan huomioon direk-tiivin liitteen b-e kohdassa esille otetut asiat siinä laajuudessa kuin kaavan tarkkuus ja ohjaustavoite edellyt-tävät. Kaavoihin liittyviä merkittäviä vaikutuksia tunnistettaessa on riittävässä määrin kiinnitettävä huomiota erilaisten vaikutusten välisiin suhteisiin. On myös tilanteita, joissa on perustelua kuvata todennäköinen kehitys siinä tilanteessa, että suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta.
Vaikutusten selvittämisessä on kuvattava myös ne vaikeudet ja epävarmuustekijät, joita vaikutusten selvit-tämiseen on liittynyt. Lisäksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 99 § ehdotetaan kumottavaksi. Pykälän sisältö on osin muutettuna nostettu maankäyttö- ja rakennuslakiin, sen uusiin 206 a-c §:iin lailla 1150/2016.
Ehdotuksen vaikutukset
Ehdotetut kaavaselostuksen sisältövaatimusten täydennykset voivat lisätä kaavoituksesta vastaavien viran-omaisten työtä jossain määrin. Vaikutukset nykytilaan verrattuna eivät kuitenkaan ole merkittäviä, sillä kaavaselostuksia koskevat nykyisen lainsäädännön mukaiset vaatimukset vastaavat jo pitkälti SEA-direktiivin vaatimuksia.
Asian valmistelu
Asetus on valmisteltu ympäristöministeriössä. Asetusehdotus on ollut tarkastettavana oikeusministeriön laintarkastusyksikössä. Asetusluonnos on ollut kirjallisella lausuntokierroksella 27.9.–21.10.2016 samaan aikaan maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten osalta koskeneen hallituksen esitysluonnoksen kanssa. Asetusluonnosta kommentoitiin Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Kainuun liiton, Pirkanmaan liiton, Suomen Kuntaliitto ry:n, Helsingin kaupungin, Turun kaupungin ja Suomen kiinteistöliitto ry:n lau-sunnoissa. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Helsingin kaupunki ja Turun kaupunki katsoivat, että direktiivin edellyttämät yksityiskohtaisemmat kaavaselostuksen sisältövaatimukset tulisi viittaussäännöksen sijaan kirjoittaa suoraan asetukseen. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huomautti myös, että asetusluonnos jättää epäselväksi, onko asetuksen 99 § tarkoitus jättää voimaan. Se edellytti, että ainakin viittaus maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella kumottavaan lain 199 §:ään tulisi poistaa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoi, että asetuksessa tulisi selventää asetuksen muutoksen koskevan kaikkien kaavojen selostuksen sisältöä ja että siinä tulisi avata tarkemmin SEA-direktiivin perusteella kaavaselostuksessa vaadittavia tietoja. Kainuun liitto katsoi ehdotuksen lisäävän työmäärää kaavaselostuksen laadinnassa. Pirkanmaan liitto katsoi kaavaselostuksen sisällön laajenevan nykyisestä. Suomen Kuntaliitto ry totesi, että asetuksen perustelumuistion julkaiseminen ministeriön verkkosivuilla tukisi kaavoittajien tiedonsaantia muutoksen merkityksestä ja vaikutuksista. Kuntaliitto huomautti myös, että asetuksen muutokseen tulisi lisätä voimaantulosäännös. Suomen kiinteistöliitto ry totesi, ettei ehdotuksissa ole huo-mioitu hallitusohjelman tavoitteita lupa- ja valitusprosessien sujuvoittamisesta ja niitä koskevien palvelulu-pausten antamisesta. Lausuntojen johdosta asetusehdotukseen sisällytettiin myös ehdotus asetuksen 99 §:n kumoamiseksi. Lisäksi asetukseen lisättiin voimaantulosäännös.
Voimaantulo
Euroopan komission EU Pilot -tiedusteluun vastaamiseksi ja mahdollisen rikkomusmenettelyn välttämiseksi asetus ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian eli 10 päivänä maaliskuuta 2017. Kaavoihin, jotka ovat olleet ehdotuksena julkisesti nähtävillä ennen asetuksen voimaantuloa, sovellettaisiin asetuksen voimaan tullessa voimassa ollutta 10, 17 ja 25 §:ää.”
Ilmoita asiaton viesti
”Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä säädetään vaikutusten selvittämisestä kaavaa laadittaessa. Sen 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.”
Tuulivoima kaavojen suunnittelussa ei ole ainakaan kiinnitetty muuta huomiota kuin pelkästään tuulivoimatoimijan näkökohdat: lähelle asutusta ja sähkölinjaa, parhaalle näköalapaikalle hyvän liikenneyhteyden lähelle. Asutus saa siirtyä pois alta kun tuulivoimalat alkavat tuottamaan sijoittajilleen valtion tukea kovalla melulla.
Ahlaisten kulttuuri maisemalla ei ole mitään kilometrirajaa, Pohjanmaan lakeudet on nyt vilkkuvia propelli ryppäitä melun säestämänä. Luotaantyöntävää maisemaa aiemman rauhallisen ja avaran maiseman sijaan, ja kaikki vain hetken kestävän valtiolta saadun tukirahan takia.
Ilmoita asiaton viesti
SEA-direktiivi:
”f) todennäköiset merkittävät ympäristövaikutukset, joihin olisi luettava toissijaiset, kertyvät ja yhteisvaikutukset sekä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin pysyvät ja tilapäiset, sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset, mukaan lukien vaikutukset sellaisiin seikkoihin kuten biologiseen monimuotoisuuteen, väestöön, ihmisten terveyteen, eläimistöön, kasvistoon, maaperään, veteen, ilmaan, ilmastotekijöihin, aineelliseen omaisuuteen, kulttuuriperintöön arkkitehtooninen ja arkeologinen perintö mukaan lukien, maisemaan sekä edellä mainittujen tekijöiden välisiin suhteisiin,”
– Jos joku kertoo että tuulivoima suunnittelussa kaavojen laadinnassa olisi näitä vaatimuksia mietitty sekuntiakaan, niin valehtelee!
Nyt tavoitellaan jo n. 250 metriin yltäviä voimaloita, (maisemoidaan metsään) n. 170 metrin korkeudessa on n.200 tonnin konehuone terästornin päällä, siivet painaa n. 20 tonnia kpl. Ymmärtääkö kunnan viranomaiset minkälaisen värähtelyn tuo kokonaisuus aiheuttaa maaperään ja ilmaan, mitä se vaikuttaa eläimistöön tai ihmisten terveyteen. Näitä on kaavoitettu n. kilometrin suojaetäisyydellä asuntoihin. Väite on ettei mitään haittaa olisi, väitettä ei ole sen paremmin todistettu, se riittää kunnan rakennustarkastajille, luvat irtoavat valehteluilla. Esittelijä kertoi kaavan melurajasta kun yleisöstä tuli huomautus ettei se pidä paikkaansa, ja se on väärin mallinnettu, esittelijä sanoi että meluraja pitää paikkaansa kartalla. Yleisö alkoi spontaanin nauramisen, kartalla se meluraja pitääkin hyvin paikkaansa, mutta ei enää todellisessa ympäristössä.
Melurajan ylitykset aiheuttavat myös toimenpiderajan ylityksen, se tarkoittaisi että asiaan viranomaiset puuttuvat ja voimalat pysäytetään, tai säädetään melu moodilla niin ettei melua synny liikaa. Yhtään raporttia ei ole sanktioista melurajan ylityksestä, vaikka aina kun tuulee niin karttaan piirretyt rajat meluarvoista ylittyvät lähes jokaisessa Suomeen rakennetussa tuulivoimapuistossa. Turhaan meillä on kallis palkkaisia viranomaisia valvontahommissa, jos valvontaa ei ole aikomustakaan suorittaa.
Meillä voi vielä kaiken lisäksi yksityinen valtion syöttötariffia laskuttava firma pakkolunastaa sähkölinjan maa-alueen oman hyödyn takia, se ei ole enää tästä maailmasta. Laki on jäänne jostain 1700 luvun laki kokoelmasta, silloin pakkolunastettiin yhteisen edun nimissä maata. Esim. 110 kV sähkölinja on 46 m leveä ura, se kuluttaa metsää enemmän kuin moni arvaa. Sähkölinjaa on turhaa tuulivoimaa varten rakennettu jo ehkä monta sataa kilometriä, – haaskausta joka suhteessa.
Ilmoita asiaton viesti
32001L0042
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista
Virallinen lehti nro L 197 , 21/07/2001 s. 0030 – 0037, ks. alla:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?ur…
—
Onko todellakin niin, että (10.6.1994/468) ”Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä” (kumottu) edelsi nyt voimassa olevia MRA 10, 17 ja 25 §:iä?
10.6.1994/468 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (kumottu) alla:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/199…
Mitä 1.3.2017 Muistiossa oleva voimaantulosäännös ”Kaavoihin, jotka ovat olleet ehdotuksena julkisesti nähtävillä ennen asetuksen voimaantuloa, sovellettaisiin asetuksen voimaan tullessa voimassa ollutta 10, 17 ja 25 §:ää” tarkoittaa ihan käytännön tasolla? Noissa mainituissa pykälissä kun ei ole hiventäkään EU:n SEA-direktiivin tarkoituksesta tai hengestä!
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoiman osalta kaavasuunnittelu on ollut ihan mielivaltaista, esimerkiksi voi ottaa vaikka Porissa Peittoon alueen tuulivoimalat. Melumalli tehtiin Fuhrländerin 2,5 MW voimalalla ja päädyttiin rakentamaan Gamesa 4,5 MW voimalat. Kerrottiin vain ettei isompi voimala pidä sen suurempaa ääntä kuin pienempikään, ja aina sitä jotain melua toiminnasta voi syntyä. ”Poliitikkojen olisi päätettävä mitä melua ihmisten olisi siedettävä”, Jari Suomisen mukaan.
No kuitenkin lähin perhe joutui muuttamaan pois kodistaan muutaman kuukauden jälkeen kun tuulivoimapuisto otettiin käyttöön, melun piti pysähtyä kiinteistön rajalle, vaikka välimatkaa oli n. 500 metriä ja vielä välille jäi Tahkoluotoon johtava Pohjoinen satamatie. Ohjeen mukaan kokonaismelu mitataan, eli se maantien aiheuttama melu lisätään tuulivoimaloiden aiheuttamaan meluun. Melu oli piha-alueella sietämätöntä. Tuuliwatti Oy osti ko. kiinteistön sitten hälyn hälventämiseksi huoltomiehille taukotilaksi.
Peittoon selvitykset ovat olleet pohjana kaikelle muulle Suomeen suunnitelluille tuulivoima-alueille. Kaikki olisi muka tutkittu eikä tuulivoimaloista tulisi olemaan haittaa mihinkään. Nyt tiedetään että se kaikki selvitys ym. kuvamanipulaatiot olivat pelkästään bluffia rakennuslupien saamiseksi. Merikotkia on löytynyt kuolleena, koteja on jäänyt tyhjilleen, hirvitornit jotka Tuuliwatti lahjoitti teiden varsille ovat tyhjän panttina. Hirvieläimet muuttivat rauhallisimmille seuduille.
Ilmoita asiaton viesti
Tuomari: Tuulipuiston on osoitettava, että melu on asetuksen mukainen.
https://www.albertleatribune.com/2018/05/judge-win…
Suomessa tuulivoimatoimija ei perustele meluarvojen ylityksiä mitenkään, melun häiritsevyys jää yksityisen asukkaan todistus taakaksi. Pitää ostaa asiantuntija mittaamaan melua ja todistaa mitä haittavaikutuksia melulla on terveyteen jne..
– Tämä kaikki työ kuuluu viranomaisten ja toiminnan harjoittajan tehtäviin, eikä yksityisille kansalaisille voi minkään lain mukaan tällaisia vaatia.
Kts:
”h) selvitys siitä, miksi käsitellyt vaihtoehdot on valittu, sekä kuvaus siitä, miten arviointi on suoritettu, mukaan lukien kaikki vaikeudet (esimerkiksi tekniset puutteet tai osaamisen puute), joita on kohdattu vaadittuja tietoja koottaessa,
i) kuvaus suunnitelluista toimenpiteistä, jotka koskevat seurantaa 10 artiklan mukaisesti,
j) yleistajuinen yhteenveto edellä mainituista tiedoista.”
Lakia ei noudateta, eikä valvontaa ole, tai valvojat on lahjottu. Ei tästä kokonaisuudesta voi muuta sanoa.
Ilmoita asiaton viesti